More Related Content Similar to Työn imu 300512 (20) More from Sitra / Uusi johtajuus (20) Työn imu 3005121. Työn imu
30.5.2012
Voimaantumisen polut
Anna Vanhala
Työyhteisöpalvelut
Työterveyslaitos
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työn imu
30.5.2012 klo 10:30-11:30
• Voimavarakeskeinen, voimaannuttava kehittäminen
työpaikalla
• Työn imu
• Miksi kannattaa ja miten tehdään?
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
2. Työterveyslaitos
Edistämme työn terveellisyyttä
ja turvallisuutta osana hyvää elämää
tutkimuksen, tiedonvälityksen,
koulutuksen ja palveluiden avulla
- perustettu v. 1945
.Oulu
- henkilöstön määrä ~750
.
Kuopio
.
Tampere
.
. .
Lappeenranta
Turku
Helsinki
- Sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalan sektoritutkimuslaitos
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työterveyslaitoksen
asiantuntijapalvelut
Työyhteisöt Työkyky ja terveys
• Rekrytointipalvelut • Työn kuormittavuus
• Ilmapiirikyselyt • Työ- ja toimintakyky
• Esimies- ja • Työlääketiede
tiimivalmennukset • Työterveyshuollon
• Muutos- ja kehittäminen
kehittämisprosessit Koulutus, konsultointi
ja tiedonvälitys
Työprosessit ja välineet Työympäristö
• Ergonomia • Työturvallisuus
• Käytettävyys • Riskinarviointi ja hallinta
• Työaika • Kemialliset ja biologiset
• Työn muutoksen hallinta altisteet
• Sisäilmapalvelut
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
3. Työn imu –polku®
Info
Vaikutus-
Välitehtävät kartoitus:
Välitehtävät seurantakysely
Tilannekartoitus: ja palaute
alkukysely Työpaja 1 Työpaja 2 Työpaja 3
Väli- Seuranta-
Väli-
tapaaminen tapaaminen
tapaaminen
Työpajojen kesto 3h ja välitapaamisten 1,5 h.
Sisältöalueet
• Työn imun kokemus
• Olemassa olevat työn voimavarat ja niiden vahvistaminen
• Työn kuormitustekijät ja niiden vähentäminen ratkaisukeskeisesti
• Onnistumisten analysointi ja vahvistaminen
• Potentiaaliset ja tunnistamattomat voimavarat
• Työhyvinvoinnin voimavarakaravaanit
• Työn imun ja voimavarojen ylläpitäminen muutostilanteessa
• Mahdollisiin vastoinkäymisiin varautuminen jatkossa www.ttl.fi/tyonimu
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työn Yhteistyön
Työn kehittävyys sujuvuus
tavoitteet
Työn Palaute Voimaannuttava
itsenäisyys tiimi
Työn imu,
innovatiivisuus, Palveleva
Työn tuottavuus johtaminen
vaatimukset
Luottamus
Ammatillinen Työn Ystävällisyys
pystyvyys varmuus
Oikeudenmukaisuus
Työn HOT: Havaittu
tuunaaminen organisaation tuki www.ttl.fi/inspi
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
4. Työhyvinvoinnin kaksi polkua: perinteisistä
tyhy- ja epidemiologisista tutkimuksista
poiketen painopiste on voimavaralähtöisesti
motivaatioprosessissa
Terveyden heikentymisen prosessi
heikentynyt
työn
työuupumus terveys ja
vaatimukset
työkyky
- -
Motivaatioprosessi
innovatiivinen
työn ja tuloksellinen
voimavaratekijät työn imu työtoiminta, työhön
sitoutuminen
(Schaufeli & Bakker 2004; Hakanen 2004;
Hakanen, Schaufeli & Ahola, 2008)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työhyvinvoinnin edistäminen
on…
sekä Epäkohtiin puuttumista
Vahvuuksien tunnistamista,
että vahvistamista
ja hyödyntämistä
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
5. MIKSI?
Työelämä tarvitsee "superhyvinvoivia" työntekijöitä ja
"superterveitä" organisaatioita
• Työelämä peräänkuuluttaa muutosten ja epävarmuuksien
keskellä
• optimaalisesti toimivia,
• vastuuta laadukkaasta työsuorituksesta ottavia,
• osaavia, aloitteellisia ja yhteistyötaitoisia työntekijöitä …
• joiden lisäksi tulisi olla valmiita työskentelemään nykyistä pidempään.
• Niukkenevien resurssien ja kovenevan kilpailun maailmassa
ei riitä, että työpaikalla on suhteellisen terveitä (ei liikaa
poissaoloja) ja vähän oireilevia työntekijöitä.
(Lähde: Hakanen, 2011)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Teoreettista taustaa (1)
• Voimavarojen säilyttämisen teoria
(mm. Hobfoll, 2001; Hakanen, 2005):
• voimavarojen kasautuminen
(voimavarakaravaanit) sekä
• voimavarojen ja työhyvinvoinnin
myönteiset kehät (saavutusten spiraalit).
• Viimeaikainen pitkittäistutkimus (esim. Hakanen,
Peeters, & Perhoniemi, 2011; Xanthopoulou ym., 2009):
• monet myönteiset voimavarat ja hyvinvoinnin ilmiöt eivät
ole pelkästään kausaali- vaan myös molemminpuoleisessa
myönteisessä vaikutussuhteessa toisiinsa.
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
6. Hyvä uutinen:
Kun työpaikoilla saadaan kuntoon joitakin
pieniltäkin tuntuvia asioita (vahvistetaan
voimavaroja)…
…saavutetaan todennäköisesti myös muita
hyviä, työn sujuvuutta, hyvinvointia ja työn
imua lisääviä asioita (saavutetaan lisää
voimavaroja).
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Teoreettista taustaa (2)
Työn vaatimukset ja voimavarat
Työn vaatimukset
• määrällisiä: työmäärä, kiire,
Työn vaatimukset
aikapaine
-vaativat panostamista
• laadullisia: vaikeat tehtävät, -yhteydessä työ-
ristiriitaiset tavoitteet, tunnekuorma
uupumukseen
• fyysisiä: työympäristön viihtyvyys, ja terveysongelmiin
ergonomia, työn raskaus
Voimavaratekijät
• tehtävään liittyviä:
vaihtelevuus, mahdollisuus vaikuttaa Työn voimavarat
omaan työhön -auttavat vastaamaan
• vuorovaikutukseen liittyviä: vaatimuksiin
esimiehen tuki, sujuva yhteistyö, -lieventävät kuormitusta
arvostus -edistävät oppimista
• organisaatioon liittyviä:
toimivat käytännöt
Anna Vanhala 12 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
7. Työn vaatimusten-
voimavarojen malli (mm. Bakker
& Demerouti, 2007; Hakanen, 2009a):
• työn voimavarojen energisoiva merkitys työn imulle ja
edelleen myönteisille yksilöllisille ja organisatorisille
seurauksille.
• Toisaalta: puuttuvat voimavarat, kuten heikko
johtaminen ja ammatillinen pystyvyys johtavat
vähitellen työn imun hiipumiseen ja aiheuttavat sen
sijaan työhön leipääntymisen tilan.
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kun työyhteisössä lähdetään
voimavarakeskeisesti liikkeelle,
huomio kiinnitetään... Kaikissa
organisaatioissa
on osia, joissa
... siihen mikä työntekijässä ja ainakin jokin
työyhteisössä on toimivaa, vahvaa ja toimii
mahdollista.
… myönteisiin kokemuksiin ja Siitä, mitä tutkimme ja
toimintatapoihin. mihin huomiomme
suuntautuu, tulee
todellisuuttamme.
• Vahvistetaan myönteisiä asioita
• Ratkotaan epäkohtia rakentavasti
• Saadaan vahvuutta toimia
kuormittavissakin tilanteissa Voimaantumisen myötä
myös helpompi
ratkoa ongelmia.
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
8. Työhyvinvointi on moniulotteinen ilmiö
Ahdistus
Virittyminen
työholismi + Innostus
stressi
alkava työn imu
työuupumus
- Mielihyvä +
työtyytyväisyys
boreout?
vakava työssä viihtyminen,
työuupumus palautuminen
Masennus -
Viihtyvyys
(Lähde: Hakanen, 2005;
soveltaen Warr, 1999)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työn imu kuvaa myönteistä tunne-
ja motivaatiotäyttymyksen tilaa
työssä
• Tarmokkuus:
on energisyyttä, halua panostaa työhön,
sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös
vastoinkäymisissä
• Omistautuminen:
on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi
kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja
ylpeyttä omasta työstä
• Uppoutuminen:
on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus
työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan
kuluminen kuin huomaamatta
(Lähde: Schaufeli ym. 2002ab; Hakanen, 2002ab; 2011)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
9. Työn imu: mistä löytyy ja ketä
koskee?
• Eri ammateissa työn imun yleisyys vaihtelee
• ei kuitenkaan suoraviivaisesti esim. sosioekonomisen aseman
mukaan
• Toisin kuin työterveyden ja –hyvinvoinnin ongelmat,
työn imu on jotakin, joka on tavallista:
• koskee ainakin aika ajoin useimpia
• esim. opetusalan henkilöstöstä ja hammaslääkäreistä suurin osa
kokee työn imua vähintään kerran viikossa
(Hakanen 2004)
• Suomessa työn imu hieman yleisempää naisilla kuin
miehillä
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tärkeä muistaa
• Kaikilla aloilla löytyy niitä, jotka
kokevat paljon työn imua sekä niitä,
jotka kokevat sitä harvoin ja/tai ovat
väsyneitä työhönsä
• Taustatekijöittäin vaihtelu ei lopulta
kovinkaan suurta
• Olennaisempia työn imun kannalta
ovat työn voimavarat
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
10. Tutkimusten mukaan työn
imua kokevat työssään:
• saavat aikaan ja ovat aloitteellisia (Schaufeli ja Salanova, 2007;
Hakanen ym. 2008
• auttavat työtovereitaan (työyhteisötaidot!) (Xanthopoulou ym.
2008; Hakanen, 2009)
• ovat tuottavampia (Harter ym. 2002) ja innovatiivisempia
(Hakanen ym. 2008)
• käyttäytyvät työturvallisuutta edistävästi työpaikallaan (Hansez
ym., käsikirjoitus)
• sitoutuvat työhönsä ja työpaikkaan (Schaufeli ja Bakker 2004;
Hakanen ym. 2008) ja aikovat jatkaa pidempään työelämässä
(Hakanen ja Perhoniemi 2008)
• tartuttavat muitakin työn imulla (Bakker ym. 2009ab)
• pystyvät ylläpitämään työn imuaan lisäämällä työnsä voimavaroja
(työn tuunaaminen) (Tims ym. 2012; Hakanen ym. 2008)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kansainvälisten tutkimusten mukaan
työn imu ja tuottavuus kulkevat
rinnakkain
• Työyksikkötason työn imu oli merkittävässä myönteisessä
yhteydessä eri liiketoiminnallisiin tuloksiin 36 yhdysvaltalaisessa
yrityksessä ja lähes 8000 työyksikössä (Harter ym. 2002).
• Työn imu oli myönteisessä yhteydessä espanjalaisten hotelli- ja
ravintoalan asiakkaiden asiakasuskollisuuteen ja arvioihin
työntekijöiden hyvästä työsuorituksesta (Salanova ym. 2005)
• Työn imun korkea taso ennusti vähäisempiä toistuvia
sairauspoissaoloja hollantilaisilla yritysjohtajilla (Schaufeli ym.
2009)
• Työn imu ennusti kassatuloja kreikkalaisen pikaravintolan
työntekijöillä (Xanthopoulou ym. 2009)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
11. Tutkimusten mukaan työn
imulla voi olla myös myönteisiä
yksilöllisiä seurauksia
• ovat terveempiä (Seppälä ym. painossa) ja heillä on parempi
työkyky (Airila ym., julkaisuprosessissa)
• ovat tulevaisuudessakin onnellisempia ja kokevat vähemmän
masennusoireita (Hakanen ja Schaufeli, käsikirjoitus)
• ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa ja vanhemmuuteensa
(Hakanen ja Perhoniemi, 2006)
• nukkuvat yönsä paremmin (Hakanen ym., painossa)
• kokevat työnsä rikastuttavan perhe-elämää pitkälläkin aikavälillä
(Hakanen ym. 2011a) sekä vähentävän myös työ-perhe-ristiriitoja
(Hakanen ja Peeters, tekeillä)
• ei näytä muuttuvan aikojen saatossakaan työholismiksi (mutta
työuupumuksen riski voi olla olemassa) (Hakanen, 2011b)
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
KIITOS JA HYVÄÄ
KESÄN ODOTUSTA!
Anna Vanhala, VTL, kehittämiskonsultti
Työyhteisöpalvelut, Työterveyslaitos
p: 030 474 2673, s-posti: etunimi.sukunimi@ttl.fi
Anna Vanhala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi