Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Tuomas Iso-Markun esitys Eurooppatiedotuksen, HYOL ry:n ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä opettajille suunnatussa seminaarissa Helsingissä 11.11.2016.

1. Populismi, euroskeptismi ja EU
Tuomas Iso-Markku
Tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppa murroksessa -seminaari
11.11.2016, Helsinki

2. Käsitteiden kirjo
Oikeistopopulismi, vasemmistopopulismi,
radikaalivasemmisto, radikaalioikeisto,
laitaoikeisto, uusoikeisto, äärioikeisto,
kansallismielisyys, EU-vastaisuus, EU-kriittisyys,
euroskeptisyys, eurofobia, eurorealismi,
maahanmuuttokriittisyys,
maahanmuuttovastaisuus jne.

3. Onko populismi…
1. tapa järjestäytyä?  heterogeenisten
sosiaalisten ryhmien mobilisaatio karismaattisen
johtajan toimesta, hierarkkinen rakenne
2. tapa tehdä politiikkaa?  vetoaminen ”kansaan”,
suora, yksinkertaistava ja värikäs retoriikka
3. oma ideologiansa?  ohut ideologinen
perusrakenne, kiinnittyy olemassa oleviin
ideologioihin

4. Populismi ohuena ideologiana
(thin centred ideology)
-tyyli ja organisaatiomuoto usein populistisen ideologian
ilmenemismuotoja
-keskeinen ideologinen elementti: kansa vs. eliitti
-kansa: -määritellään inklusiivisesti tai eksklusiivisesti  aina
homogeeninen, omaa yhtenevät intressit
-eliitti: -usein perinteiset puolueet, media, älymystö  niin
ikään homogeeninen: korruptoitunut, moraaliton,
opportunistinen, pettää kansaa/pettänyt kansan

5. Populismi ohuena ideologiana, kiinnittyy toisiin
ideologioihin:
1.Uusliberaali populismi
2.Sosiaalinen populismi (vasemmistopopulismi)
3.Kansallismielinen populismi (radikaalioikeisto,
laitaoikeisto)

6. 1. Uusliberaali populismi: eliitti vesittänyt uusliberaalin
ideologian  vapaat markkinat, valtiollinen väliintulo
minimissään (Forza Italia?)
2. Sosiaalinen populismi: kapitalistinen eliitti jättänyt kansan
markkinoiden armoille  sosiaalinen oikeudenmukaisuus
(Die Linke, Syriza, Podemos)
3. Kansallismielinen populismi (radikaalioikeisto): eliitti
jättänyt kansan maahanmuuton/monikulttuurisuuden armoille
 tiukka maahanmuuttopolitiikka, laki + järjestys
(Kansallinen rintama, Vaihtoehto Saksalle)

7. Populismi ja demokratia
-”valta kansalle”  lisää demokratiaa, suoraa
demokratiaa
-toisaalta: käsitys kansasta voi olla hyvin
eksklusiivinen, jättää yhteiskunnan jakolinjat
huomiotta
-”enemmistön diktatuuri” (populismi vs. pluralismi,
populismi vs. vähemmistöjen oikeudet)
-karismaattiset johtajat, hierarkkiset rakenteet?
-uhka vai korjausliike?
-miten vahvoja yhteiskunnan instituutiot ovat?

8. Euroskeptismi
-Euroopan integraatioprosessia koskeva vastustus
-sanana käytössä 1980-luvun loppupuolelta asti
-laajempaa akateemista tutkimusta aiheesta 1990-
luvun loppupuolelta asti
-kiistelty konsepti, laaja (kuvaa kaikkea ja ei mitään)

9. Euroskeptismi: yrityksiä jäsentää konseptia
-”kova” ja ”pehmeä” euroskeptismi (Taggart &
Szczerbiak)
-”kova”: EU:n ja Euroopan integraation
periaatteellinen vastustus ( EU-ero, EU:n
purkaminen)
-”pehmeä”: EU:n ja Euroopan integraation
ehdollinen vastustus tietyillä politiikka-alueilla;
ajatus siitä, että integraation suunta ja ”kansalliset
intressit” ristiriidassa ( integraation
pysäyttäminen, jäsenmaiden roolin vahvistaminen)

10. Euroskeptismi: yrityksiä jäsentää konseptia
EU-preferenssien kuusi kategoriaa (Flood & Usherwood)
1.Maximalist: integraatiota edistettävä niin pitkälle ja nopeasti
kuin mahdollista kohti tiettyä mallia
2.Reformist: integraatiota tulee edistää, mutta se edellyttää
havaittujen puutteiden korjaamista
3.Gradualist: integraatiota voidaan edistää, kunhan se
tapahtuu hitaasti ja asteittain
4.Minimalist: integraation nykytila hyväksyttävissä, mutta
integraation etenemisen oltava mahdollisimman rajattua
5.Revisionist: integraatiossa palattava taaksepäin,
esimerkiksi tiettyjä muutoksia edeltävään tilaan
6.Rejectionist: integraatiota on vastustettava, siihen ei tule
osallistua

11. Euroskeptismi: yrityksiä jäsentää konseptia
Euroskeptismi ja eurofobia (Bertoncini & Koenig)
Eurofobia: tuki jäsenmaan EU-erolle tai sen erolle
joltakin EU:n keskeiseltä lohkolta (euro, Schengen); tuki
EU:n/EMU:n/Schengenin uudistamiselle, joka vaatisi
koko järjestelmän muuttamista
Euroskeptismi: EU:n/sen osien ehdollinen (ei
periaatteellinen) vastustus = pehmeä euroskeptismi
Yksittäisten EU-päätösten/yksittäisten kehitysaskelien/EU:n
laajentumisen vastustaminen ja kansallisten intressien
korostaminen ei euroskeptismiä!

12. Euroskeptismi ja populismi
-eivät välttämättä sidoksissa toisiinsa
 populistiset puolueet eivät välttämättä euroskeptisiä,
euroskeptiset puolueet eivät välttämättä populistisia
(esim. Britannian konservatiivit)
-mutta: EU ”eliittiprojektina”, keskustelu EU:n
demokraattisesta oikeutuksesta ja sen puutteista 
sopivat hyvin populistiseen ideologiaan
-lisäksi: ajatus EU:sta uusliberalismin keppihevosena,
ajatus EU:sta monikulttuurisuuden ilmentymänä
-talous-/eurokriisi ja pakolaiskriisi

13. Euroskeptismi, populismi ja EU
-talouskriisi/eurokriisi: säästöpolitiikan vastustus,
vaatimus taloudellisesta solidaarisuudesta ja
vahvemmasta sosiaalisesta ulottuvuudesta + näihin
liittyvistä uudistuksista EU:ssa/euroalueella
vasemmistopopulististen puolueiden nousu
erityisesti Etelä-Euroopan ”kriisimaissa” (Syriza
Kreikassa, Podemos Espanjassa)
”pehmeän” euroskeptisiä

14. Euroskeptismi, populismi ja EU
-talouskriisi/eurokriisi: vaatimus tuen
lopettamisesta kriisimaille + tähän liittyvien
mekanismien purkamisesta, yleinen euroskeptisen
mielialan vahvistuminen
-maahanmuutto/monikulttuurisuus ja pakolaiskriisi
-EU eliittiprojektina, perinteisten
puolueiden/hallitusten epäonnistuminen
 oikeistopopulististen puolueiden nousu ympäri
Eurooppaa (”kova” ja ”pehmeä” euroskeptismi)

15. Euroskeptismin ja populismin nousu Euroopassa
-kyse ei kuitenkaan yksiselitteisestä tai
yksinkertaisesta ilmiöstä  eivät ole voimistuneet
kaikkialla eivätkä yhtä aikaa
-myös populististen ”puolueperheiden” sisällä
suuria eroja  erilaiset ideologiset/poliittiset juuret
ja taustat, erilaiset tavoitteet ja painopisteet,
erilainen asema kansallisella poliittisella kentällä 
erilainen suhtautuminen integraatioon
-toisaalta samojen ”puolueperheiden” sisällä olevat
puolueet ottaneet toisiltaan mallia

16. Euroskeptiset ja populistiset voimat EU:ssa
-Euroopan parlamentin vaalit usein hyvä tilaisuus
protestipuolueille (teoria EP-vaaleista toisen luokan
vaaleina  hallituspuolueet vaikeuksissa, pien- ja
protestipuolueet menestyvät
-Euroopan parlamentti voi tarjota legitimiteettiä
(korkeampi profiili), resursseja sekä näkyvyyttä
-Euroskeptiset puolueet eivät kuitenkaan muodosta
yhtenäistä tai vaikutusvaltaista ryhmää parlamentin
sisällä

17. Euroskeptismi, populismi ja EU
-kansallinen/alueellinen taso keskeinen
vaikutuskanava euroskeptisille populistipuolueille
-haastavat valtapuolueet/perinteiset puolueet:
polarisoivat kansallista keskustelua (EU,
maahanmuutto, vapaakauppa)
Muokkaavat poliittista kenttää: sirpaloituminen,
perinteisten koalitiovaihtoehtojen katoaminen?

18. Euroskeptismi, populismi ja EU
Moninaisia vastauksia euroskeptisten
populistipuolueiden nousuun
-Marginalisointi  mutta seurauksena
heikkoja/toimimattomia hallituskoalitioita?  vahvistaa
vaikutelmaa kansa + populistit vs. eliitti
-Populistien teemojen/linjan/retoriikan omaksuminen 
Mutta onko uskottavaa? Viekö omat äänestäjät? Viekö
politiikkaa haluttuun suuntaan
-Legitimiteetin etsiminen suoraan äänestäjiltä 
(Arvaamattomat) kansanäänestykset
-Asiapohjainen dialogi  Onko mahdollista?
Vakuuttaako äänestäjiä?
-Integroiminen osaksi hallituskoalitiota

19. Euroskeptismi, populismi ja EU
Euroskeptismin ja euroskeptisen populismin
vaikutukset EU:lle ja EU-politiikalle
-Euroskeptisten voimien (riippumatta siitä ovatko
oppositiossa vai hallituksessa) luoma paine kaventaa
jäsenvaltioiden liikkumatilaa
Tiukat reunaehdot, kansallisten etujen korostuminen,
varovainen suhtautuminen integraatioon
Hallitukset ovat omaksuneet euroskeptikkojen kantoja
ja retoriikkaa
-Erilaisista EU-kysymyksistä järjestetty useita
kansanäänestyksiä, merkittävimpänä Ison-Britannian
EU-kansanäänestys

20. Kiitos!