Terve urheilija -webinaarisarja: Urheilijan terveystarkastus -verkkoluennon esitysdiat. Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo, Tampereen Urheilulääkäriasema.

1. Urheilijan Terveystarkastus
Terve urheilija –webinaari 13.12.2016
Terveurheilija.fi
Kerttu Toivo, LL, LitK, erikoistuva lääkäri
Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
kerttu.toivo@fimnet.fi

3. Terve urheilija menestyy
• Terve Urheilija -ohjelman tavoitteena
– nuorten urheilijoiden hyvää terveyttä tukevan urheilun ja
valmennuksen edistäminen
– liikuntaturvallisuutta tutkitusti edistävien käytäntöjen
vieminen käytännön valmennukseen.
• Kohderyhmänä
– lasten ja nuorten sekä huippu-urheilijoiden valmentajat ja
ohjaajat
– urheiluseuroissa liikkuvat lapset, nuoret ja perheet.
• Vaikutuskanavat:
– verkkoviestintä
– valtakunnalliset, alueelliset ja verkkokoulutukset
– some- ja printtimedia
– verkostotyö; urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto
kouluttajaverkostot
– alan tapahtumat

4. Terve Urheilija -ohjelman
Kymppiympyrä
• Terve Urheilija -
ohjelman ydin
terveurheilija.fi 4

5. Terveurheilija.fi

6. Webinaarin rakenne
•Urheilijan terveystarkastuksen
tavoitteet
•Urheilijan terveystarkastus
Tampereen
urheilulääkäriasemalla

7. Urheilijan terveystarkastus
• Seulotaan terveysongelmia, jotka voivat vaarantaa
turvallisen urheilun
• 2009 Kansainvälinen Olympiakomitea teki
suosituksen huippu-urheilijan
terveystarkastuksesta
• IOC ei ottanut kantaa siihen että pitäisikö
urheilijoilta edellyttää terveystarkastusta, päätös
jätettiin kullekin lajille

8. Kenelle, missä ja milloin?
• Yli 12 v tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat
– voidaan tehdä myös nuoremmille
– Aikuiset
• Yksityiset lääkäriasemat, liikuntalääketieteen
erikoislääkärit, ortopedit
• Suositellaan tehtäväksi vuosittain, mieluiten
kilpailukauden jälkeen

9. Terveiden harjoitus ja kilpailupäivien lisääminen
Arvio nykyisestä terveydentilasta
Piilevän sairauden toteaminen
Vammoille ja sairauksille altistavien
tekijöiden tunnistaminen
Aiemmista vammoista
kuntoutumisen arviointi
Elintapojen kartoittaminen ja ohjaus
Olemassa olevien terveysongelmien hoito

10. Urheilijan Terveystarkastus
Tampereen
Urheilulääkäriasemalla

11. Käytännön asioita
• Aikaa varataan 1-1.5 h
• Vanhemman ja/tai valmentajan voi ottaa mukaan
• Lapsille ja nuorille on hyvä ottaa kasvukäyrät
mukaan
• Voi ottaa mukaan tiedot aiemmista
lääkärikäynneistä ja tehdyistä tutkimuksista, jos
asia ajankohtainen
• Esitietolomake täytetään huolellisesti kotona

12. Esitiedot

13. Perustiedot
• Pitkäaikaissairaudet
• Lääkitykset ja ravintolisät
• Suvun sairaudet
• Rokotukset
• Päihteiden käyttö

14. Oireet rasituksen aikana
• Hengenahdistusta, rytmihäiriöoireita tai
tajunnanmenetys rasituksen aikana ollut n.
20%:lla seuranuorista
• Voivat liittyä esim. astmaan tai sydänsairauteen
Toivo Liikuntalääketieteen päivät 2016

15. Allergiat ja atopia
• Allergioita ja atopiaa n. 20%:lla nuorista aikuisista
Suomessa
• Atooppinen marssi: allerginen nuha, atooppinen
ihottuma, allerginen astma
• Allergiaoireet voivat olla voimakkaampia
urheilijoilla, koska lisääntynyt ventilaatio tuo
limakalvoille enemmän allergeeneja
• Hoitamaton allergia aiheuttaa kroonista nuhaa,
väsymystä ja ärtyisyyttä
Kilpeläinen ym. 2000

16. Astma ja muut hengitysongelmat
• Keuhkosairaudet kuten astma heikentävät veren
happeutumista ja rajoittavat urheilusuoritusta
• Noin 5%:lla nuorista aikuisista diagnosoitu astma,
astmaan viittaavat oireet puolet yleisempiä
• Astmariski kohonnut kestävyys- ja talvilajien
urheilijoilla sekä uimareilla
• Astmasta on olemassa useita eri alatyyppejä
• Astmaan liittyviä ja itsenäisesti esiintyviä
hengitystieongelmien aiheuttajia ovat kurkunpään
toiminnalliset häiriöt, nenän ja sivuonteloiden
tulehdus ja refluksitauti.
Kilpeläinen ym. 2000,
Del Giacco ym. 2015

17. Infektiot
• Nuorilla tyypillisesti 2-3 ylähengitystieinfektiota vuodessa
• Kohtuullinen määrä liikuntaa vähentää
hengitystieinfektioiden riskiä, pitkäkestoinen ja
intensiivinen liikunta lisää riskiä
• Myokardiitti voi kehittyä ylähengitystieinfektion yhteydessä:
ei harjoittelua sairaana
• Infektioiden ehkäisy
– Hyvä käsihygienia ja omat juomapullot
– Veden ja ruuan puhtaus matkoilla
– Rokotteet
Mukailtu Schwellnus ym 2016,
Heikkinen & Järvinen 2003

18. Ravitsemus ja syömiskäyttäytyminen
• Hiilihydraatteja ja rasvaa riittävästi, proteiinilisää ei tarvita
tasapainoisen ruokavalion lisäksi
• kasviksia/hedelmiä/marjoja useasti päivässä
• D-vitamiinilisä, kalsiumia ja rautaa riittävästi
• Erityisruokavaliot ja ruokavalion koostaminen
• Niukka energiansaanti suhteessa kulutukseen heikentää
urheilijan terveydentilaa ja suorituskykyä usealla osa-
alueella.
• Suhteelliseen energiavajeeseen (RED-S) kuuluu myös Female
Athlete Triad, mukana voi olla syömishäiriö
• Syömishäiriöt yleisempiä painoluokkalajeissa,
kestävyyslajeissa, esteettisissä lajeissa sekä mäkihypyssä
Bergeron ym 2015, DiFiori ym 2014

19. Kasvun ja kehityksen huomioiminen
harjoittelussa
• Biologinen ikä: luustoikä, puberteettikehitys ja pituus
suhteessa odotuspituuteen.
• Kehityksen vaihe: kasvupyrähdys, kuukautisten
alkaminen
• Ei ole näyttöä siitä, että intensiivinen harjoittelu
vaikuttaisi kasvuun.
• Voimaharjoittelua tulisi tehdä jo ennen murrosikää ja
hyvään suoritustekniikkaan on tärkeä kiinnittää
huomiota.
• Systemaattinen anaerobinen harjoittelu vasta
murrosiän jälkeen.
Bergeron ym 2015

20. Uni ja väsymys
• Toistuvaa unettomuutta noin 10%:lla seuranuorista, ei
seuranuorista 25%:lla
• Seuranuoret nukkuivat ei-seuranuoria 1h 15 min pidemmät
yöunet viikonloppuisin
• Vuorokausirytmi säännöllisyys
• Ruutuaika ja sosiaalinen media, seuranuorilla max 2h
ruutuaikasuositus toteutuu useammin
• Kofeiinituotteet vaikuttavat uneen
• Uniongelmat ja/tai väsymys voivat olla myös sairauden oire,
esim. masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta
• Rentoutuskeinot
Mäkelä ym 2016, Toivo LLTP 2016

21. Harjoittelu, muu liikunta ja
palautuminen
• Liikuntasuositusten mukaisesti tunnin päivässä liikkuu
kohtalaisen reippaasti tai reippaasti seuranuorista 24%,
toisaalta 36% liikkuu yli 14h viikossa
• Urheilijoiden tulisi pitää yksi lepopäivä viikossa
ohjelmoidusta harjoittelusta
• Kilpailujen määrä vaikuttaa myös vammojen ja
ylikuormitusongelmien riskiin.
• Palautumisongelmat voivat johtaa ylikuormitustilan
kehittymiseen, palautumisen seuranta on tärkeää ja
ongelmiin tulee puuttua ajoissa.
• Palautumisongelmat ja suorituskyvyn lasku voivat olla
merkki myös sairaudesta.
Mäkelä ym 2016, Ristolainen Liikuntalääketieteen päivät 2015

22. Aikaisemmat urheiluvammat ja
kipuoireet
• Aikaisempi urheiluvamma on tärkeä uuden
vamman riskitekijä
• Aktiiviseen urheiluun näyttää liittyvän suurempi
alaselkäkivun riski
• Runsaalla ruutuajalla on yhteys selkä ja niska-
kipuihin
• Selkäkipuja voidaan ehkäistä selkäneuvonnalla ja
harjoittelulla
Sato ym. 2011, Suni ym. 2013

23. Henkinen hyvinvointi
• Stressi, ahdistus, jännittyneisyys, alavireisyys,
motivaation puute
• Työ/opiskelutilanne
• Perhe ja ystävyyssuhteet
• Tarkastuksessa voidaan arvioida psyykkistä
ylikuormitusta BRUMS-asteikolla, myös
mahdollinen mielialahäiriö tulee huomioida
• Henkinen kuormitus voi vaikuttaa fyysisen
harjoittelun kuormittavuuteen, tärkeää huomioida
ylikuormituksen ehkäisyn kannalta

24. Terveydenhuoltoverkosto
• Keneen urheilija on yhteydessä eri
ongelmatilanteissa
– Akuutit tapaturmat
– Rasitusvammat
– Akuutit sairaudet
– Pitkäaikaissairauksien seuranta
• Onko ”omalääkäriä” tai ”omaa fysioterapeuttia”?

25. Kliinininen tutkimus

26. Kliininen yleistutkimus
• Ylähengitysteiden tutkiminen
• Imusolmukealueiden tunnustelu
• Vatsan ja nivuspulssien tunnustelu
• Ihon tarkastus
• Keuhkojen kuuntelu
• Sydämen kuuntelu

27. Tuki- ja liikuntaelimistön tutkiminen
• Ryhti, lihastasapaino, liikehallinta ja liikkuvuus
• Puolierot
• Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten
puutteiden seulonnasta ei ole osoitettu olevan
näyttöä vammariskin ennustamisessa.
• Huolellinen vammojen hoito ja kuntouttaminen

28. Ryhti ja lihastasapaino
• Ryhti sivusuunnassa
-Korva-hartialinja
-Lantion asento
• Skolioosi, alaraajojen pituusero
• Jalkaterät

29. Lantion asento ja selän
neutraaliasento
www.tervekoululainen.fi

30. Liikehallinta: toiminnalliset testit
• Lantion asennon hallinta: Trendelenburgin testi
• Selän neutraaliasennon hallinta
• Alaraajojen toiminnallinen linjaus
• Pudotushyppy testi

31. Selän neutraaliasento

32. Yhden jalan kyykky
Terveurheilija youtube-kanava

33. Liikkuvuus
• Hartiaseutu ja yläraajat
• Selkä
• Alaraajat: lonkakoukistajat, takareidet, pohkeet,
sääret, lonkat
• Nivelten yliliikkuvuus

34. Laboratoriotutkimukset
• Sydänfilmi eli EKG
• Verenpaine
• Perusverenkuva: hemoglobiini, valkosolut,
verihiutaleet.
• Spirometria eli keuhkojen toimintakoe ja
bronkolyyttikoe tarvittaessa

35. Tarkastuksen jälkeen
• Urheilijan terveyskansio
• Kirjallinen palaute ja sydänfilmi
• Tarvittaessa ohjaus toisen alan erikoislääkärille,
fysioterapeutille, psykologille tai
ravitsemusneuvojalle

37. Kirjallisuutta
• Bergeron MF, Mountjoy M, Armstrong N ym . British Journal of Sports Medicine 2015; 49, 843-851.
International Olympic Committee consensus statement on youth athletic developement.
• Del Giacco, S. R., Firinu, D., Bjermer, L. & Carlsen, K. H. 2015. Exercise and asthma: an overview.
Eur Clin Respir J, v. 2, p. 279-84.
• Heikkinen, T. & Jarvinen, A. 2003. The common cold. Lancet, v. 361, n. 9351, p. 51-59.
• Kilpeläinen, M., Terho, E. O., Helenius, H. & Koskenvuo, M. 2000. Farm environment in childhood
prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy, v. 30, n. 2, p. 201-8.
• Mäkelä K. et. Al. (2016) Physical Activity, Screen Time and Sleep among Youth Participating and Non-
Participating in Organized Sports—The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study. Advances
in Physical Education, 6, 378-388.
• Schwellnus M, Soligard T, Alonso J-M ym. British Journal of Sports Medicine 2016; 50:1043-1052.
How much is too much (Part 2) International Olympic Committee consensus statement on load in
sport and risk of illness.
• Sato, T., Ito, T., Hirano, T., Morita, O., Kikuchi, R., Endo, N. & Tanabe, N. 2011. Low back pain in
childhood and adolescence: assessment of sports activities. Eur Spine J, v. 20, n. 1, p. 94-9.
• Soligard T, Schwellnus M, Alonso J-M ym. British Journal of Sports Medicine 2016; 50:1030-1041.
How much is too much (Part 1) International Olympic Committee consensus statement on load in
sport and risk of injury.
• Suni, J. H., Taanila, H., Mattila, V. M., Ohrankämmen, O., Vuorinen, P., Pihlajamäki, H. & Parkkari,
J.2013. Neuromuscular exercise and counseling decrease absenteeism due to low back pain in young
conscripts: a randomized, population-based primary prevention study. Spine (Phila Pa 1976), v. 38,
n. 5, p. 375-84.
• Ljungqvist A., Jenoure, P. J., Engebretsen, L.ym. 2009. The International Olympic Committee (IOC)
consensus statement on periodic health evaluation of elite athletes, March 2009. Clin J Sport Med, v.
19, n. 5, p. 347-65.