Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.

1. 17.3.2016
1
Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus
– liikunnan käyttö sairauksien
ehkäisyssä ja hoidossa
15.3.2016 webinaarimateriaali

2. 17.3.2016
2
Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus
– liikunnan käyttö sairauksien
ehkäisyssä ja hoidossa
Katriina Kukkonen-Harjula
LKT, liikuntalääket. dos., erik.lääk.
vanhempi tutkija, UKK-instituutti
Käypä hoito -toimittaja,
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

3. 17.3.2016
3
www.käypähoito.fi
Webinaarin sisältö
• mitä ovat Käypä hoito -suositukset ja
miten niitä käytetään?
• päivitetyn Liikunta-hoitosuosituksen
pääosat
– liikuntasuositukset ja liikuntaharjoittelun perusteet
– liikuntakelpoisuus (varotoimet)
– keskeiset pitkäaikaissairaudet

4. 17.3.2016
4
www.käypähoito.fi
Käypä hoito -hoitosuositukset
• Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia,
tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.
• Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja
sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen sekä ehkäisyyn
liittyviä kysymyksiä.
• Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon
ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten
pohjaksi.
• Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.
Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntija-
työryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

5. 17.3.2016
5
www.käypähoito.fi
Hoitosuositus (clinical guideline)
− asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima
− tieteellisesti perusteltu kannanotto,
jota lääkäri ja potilas voivat käyttää
hoitopäätöksen tukena
tieteelliseen näyttöön perustuva
− voi sisältää useita yksittäisiä suosituksia
(recommendations)

6. 17.3.2016
6
www.käypähoito.fi
Liikunta
Käypä hoito -suosituksen päivitys 13.1.2016
saatavilla sähköisesti seur. muodoissa
- kokoteksti täydellisin taustamateriaaleineen,
tarv. päivitykset
- pdf ei korjauksia myöhemmin
- tiivistelmä myös Duodecim-aikakauskirjassa
+ lyhyt engl. tiivistelmä
- interaktiivinen kaavio (liikuntakelpoisuus)
- videot (terapeuttinen harjoittelu)
- luentomateriaali (Power Point)
- potilasversio (tekeillä)

7. 17.3.2016
7
www.käypähoito.fi
Näytön varmuusaste KH-hoitosuosituksissa
Koodi Näytön aste Selitys
A Vahva
tutkimusnäyttö
Useita menetelmällisesti tasokkaita1
tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset
B Kohtalainen
tutkimusnäyttö
Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas
tutkimus tai useita kelvollisia2 tutkimuksia
C Niukka
tutkimusnäyttö
Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus
D Ei tutkimus-
näyttöä
Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio)
tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen
perustuvia näytön vaatimuksia
1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai
laadukas havainnoiva tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat
perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.
2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu
väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.

8. 17.3.2016
8
www.käypähoito.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja
Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä
Puheenjohtaja Rainer Rauramaa, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
Kokoava kirjoittaja Katriina Kukkonen-Harjula, UKK-instituutti (Käypä hoito -toimittaja)
Jäsenet
Jari Arokoski KYS:n fysiatrian klinikka
Hannele Hohtari HUS:n Jorvin sairaala
Eeva Ketola Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus
Jyrki Kettunen Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki
Pirjo Komulainen Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
Urho Kujala Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos
Jari Laukkanen Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit
Liisa Pylkkänen Suomen Syöpäyhdistys
Salla Savela Oulun kaupunginsairaala
Kai Savonen Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos
Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa

9. 17.3.2016
9
www.käypähoito.fi
Kohderyhmä (lukijat)
• Suositus on tarkoitettu kaikille
terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille.
Tavoitteet
• Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä
sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa
aikuisilla. Lisäksi käsitellään raskaana olevien ja
ikääntyneiden liikuntaa.
Aiheen rajaus
• Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja eikä
dopingaineita ja -menetelmiä.
• Suosituksessa ei käsitellä lasten ja nuorten liikuntaa.

10. 17.3.2016
10
www.käypähoito.fi
Lähde: Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008
US Department of Health and Human Services 2008, www.health.gov/paguidelines
Yleiset liikuntasuositukset 2008 (1)
18–64-vuotiaat
• Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä,
suositellaan ainakin 150 minuuttia viikossa
(esim. 30 minuuttia kerralla 5 päivänä viikossa), tai
raskasta kestävyysliikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia
viikossa (esim. jaettuna 3 liikuntakertaan).
– Liikunta voidaan toteuttaa myös useampina vähintään
10 minuutin jaksoina.
– Suositus täyttyy myös yhdistettäessä kohtuukuormitteista
ja raskasta liikuntaa.
• Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään
kohtuukuormitteista lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai
lisäävää liikuntaa vähintään 2 päivänä viikoittain.
• Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on
mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä.

11. 17.3.2016
11
www.käypähoito.fi
Yleiset liikuntasuositukset (2)
65 vuotta täyttäneet
• Kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua suositellaan
kuten 18–64-vuotiaille.
• Lisäksi suositellaan tasapainoa ja liikkuvuutta ylläpitävää
ja kehittävää liikuntaa erityisesti henkilöille, jotka ovat
kaatumisvaarassa (ollut kaatumisia lähimenneisyydessä
tai on ongelmia kävelyssä).
Lähde: Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008
US Department of Health and Human Services 2008, www.health.gov/paguidelines

12. 17.3.2016
12
www.käypähoito.fi
Liikunnan aiheiden ja
liikuntakelpoisuuden arviointi – yhteistyö
• Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten
keskeiset tehtävät
– kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta
– arvioida liikunnan riittävyys terveyden kannalta
– arvioida liikunnan aiheet, vasta-aiheet ja
sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet
– sopia yhdessä potilaan kanssa liikkumisen tavoitteet
ja kannustaa liikkumaan
– kirjata tiedot potilastietojärjestelmään
• Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat
yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien
toteutumista.

13. 17.3.2016
13
www.käypähoito.fi
Liikuntakelpoisuus
• Oireettomat voivat aloittaa kevyen tai
kohtuukuormitteisen liikunnan ilman edeltävää
lääkärintarkastusta.
• Jos henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto-
tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu
aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai
terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin puoleen
ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja
selvästi raskaamman liikunnan aloittamista.

14. 17.3.2016
14
www.käypähoito.fi
Liikuntakelpoisuus

15. 17.3.2016
15
www.käypähoito.fi
Näyttö liikunnan terveysvaikutuksista
– aikuiset & ikääntyneet (1)
Vahva näyttö USA 2008
vähäisempi sairastumisvaara
• ennenaik. kuolema, sepelvaltimosairaus, aivohalvaus
• kohonnut verenpaine, veren lipidihäiriöt
• tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä
• paksusuoli-, rintasyöpä
lihomisen ehkäisy
laihtuminen (erityisesti yhdistettynä ruokavalioon)
kohentunut kestävyys- ja lihaskunto
kaatumisten ehkäisy
vähentynyt depressio
parempi kognitiivinen toiminta (ikääntyneet)
www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx

16. 17.3.2016
16
www.käypähoito.fi
Näyttö terveysvaikutuksista (2)
Kohtalainen – vahva näyttö
parempi toimintakyky (ikääntyneet)
vähemmän vyötärölihavuutta
Kohtalainen näyttö
vähäisempi sairastumisvaara
• lonkkamurtuma
• keuhkosyöpä
• kohtusyöpä (endometrium)
painonhallinta laihdutuksen jälkeen
suurentunut luuntiheys
parantunut unen laatu
www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx

17. 17.3.2016
17
www.käypähoito.fi
KH-luentomateriaalissa käsiteltävät
keskeiset sairaudet ja erityisryhmät
Sydämen ja
verenkiertoelimistön sairaudet
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
kohonnut verenpaine
dyslipidemiat
lihavuus
tyypin 2 diabetes
sepelvaltimotauti
sydämen vajaatoiminta
aivoinfarkti ja aivoverenvuoto
ääreisvaltimotauti
sydämen rytmihäiriöt
osteoporoosi
polvi- ja lonkkanivelrikko
niskakipu
alaselkäkipu
fibromyalgia
nivelreuma
Muut sairaudet Muut ryhmät
keuhkosairaudet
depressio
syöpä
raskaana olevat
ikääntyneet

18. 17.3.2016
18
www.käypähoito.fi
Kohonnut verenpaine (hypertensio)
• Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta
alentaa kohonnutta verenpainetta
keskimäärin 8/5 mmHg A.
• Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti
alentaa lievästi kohonnutta verenpainetta muutaman
mmHg:n B.
• muut elintapamuutokset: suola, energia, alkoholi

19. 17.3.2016
19
www.käypähoito.fi
Dyslipidemiat
(veren rasvayhdisteet: kolesteroli, triglyseridit)
• Kestävyysliikunta suurentaa veren HDL-kolesteroli-
pitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja
triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 % A.
– HDL-muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan kokonaismäärän
pitää olla yli 1 500 kcal viikossa useiden kuukausien ajan,
esim. 30–60 minuuttia päivittäistä ripeää kävelyä
• Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin,
LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta noin 5 %,
mutta HDL-kolesterolin pitoisuuteen sillä ei ole
vaikutusta A.
• muut elintapamuutokset: kova (maito)rasva

20. 17.3.2016
20
www.käypähoito.fi
Lihavuus ja liikapaino
Laihdutusvaihe
• Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan aina ruokavaliota,
jossa energian ja tyydyttyneiden rasvojen saantia rajoitetaan.
• Kestävyysliikunta ilman ruokavaliomuutoksia vähentää
liikapainoa muutaman kg:n A, erityisesti viskeraalisesta
rasvakudoksesta A.
• Kestävyysliikunta yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon
lisää painon vähenemistä enintään muutaman kg:n
pelkkään ruokavalioon verrattuna A.
• Lihasvoimaharjoittelulla paino vähenee vain vähän, mutta
lihaskudoksen määrä suurenee ja rasvakudoksen vähenee.
• Tavoitteena on lisätä energiankulutusta 1,3 kJ (300 kcal)
päivittäin.
– esim. 45–60 minuuttia reipasta kävelyä

21. 17.3.2016
21
www.käypähoito.fi
Tyypin 2 diabetes
• Hoidon tavoitteena ovat hyvän glukoositasapainon
ohella liikapainon välttäminen tai vähentäminen ja
kardio-vaskulaaririskien pienentäminen.
• Liikunnan vaikutukset glukoositasapainoon
– Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu
pienentävät aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta ja
lyhentävät hyperglykemistä aikaa.
– Vaikutukset paastoglukoosiin tai hypoglykemiaan ovat
vähäiset.
– Viikoittainen vähintään 150 minuutin kestävyysliikunta- ja
lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA1c-pitoisuutta
vähintään 3 mmol/mol (vastaa 0,3 prosenttiyksikköä).

22. 17.3.2016
22
www.käypähoito.fi
Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa
ja kuntoutuksessa
• Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää
ennenaikaisen kuoleman vaaraa A.
• Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa A.
– Intervalliharjoittelu ilmeisesti parantaa kardiorespiratorista kuntoa
enemmän kuin yhtäjaksoinen tasavauhtinen kestävyysliikunta B.
• Kestävyysliikunta ilmeisesti parantaa sydämen
pumppaustehoa B.
• Lihasvoimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa ja -kestävyyttä
sekä toimintakykyä A.
• Liikuntapainotteinen sydänkuntoutus ilmeisesti parantaa
elämänlaatua tavanomaiseen hoitoon verrattuna B.

23. 17.3.2016
23
www.käypähoito.fi
Depressio
• Depression ehkäisy
– Säännöllinen liikkuminen voi yksilötasolla edistää
mielenterveyttä ja vähentää masennustilan kehittymisen
vaaraa.
• Depression hoito
– Liikuntaharjoittelu saattaa vähentää depressiopotilaan
masennusoireita vähän tai kohtalaisesti C.
– Liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonais-
hoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita ole.
Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
• Ks. Käypä hoito -suositus Depressio

24. 17.3.2016
24
www.käypähoito.fi
Ikääntyneet
• Liikunta fyysisen toimintakyvyn parantamisessa ja
säilyttämisessä
– Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta,
lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten
liikkuvuusharjoittelu ovat keskeisiä.
– Äkillisen sairauden yhteydessä ja sairaalahoidon aikana
vuodelevon välttäminen ja liikkeellä oleminen ovat tärkeitä.
• Liikkumiskyvyn parantaminen ja liikkumisen lisääminen
ovat keskeisiä kaatumisten ehkäisyssä.
– Liikunnan pääpaino on alaraajojen lihasvoimaa ja
tasapainoa parantavassa harjoittelussa.

25. 17.3.2016
25
www.käypähoito.fi
Keskeinen sanoma
• Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien
ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä
muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
– valtimotaudit, lihavuus, diabetes, rappeuttavat tuki-
ja liikuntaelinsairaudet, ahtauttavat keuhkosairaudet,
muistisairaudet, depressio, useat syöpäsairaudet
• Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto,
erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat
ennenaikaisen kuoleman riskiä.
• Runsas istuminen on terveydelle haitallista.
• Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja.

26. 17.3.2016
26
www.käypähoito.fi
www.käypähoito.fi
> Suositukset
> ”Liikunta”
> Opi ja ota käyttöön (oikealla)