3
Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan
työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012
alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta,
työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian
toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla
käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke.
Työelämän kehittämisstrategia 2012
• käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012
• hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman
saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaate-
päätöstä 31.5.2012.
Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013
• johtoryhmä nimetty elokuussa 2012
• Tekesin Liideri-Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa -ohjelma
käynnistetty elokuussa 2012
• yhteistyöhanke saa nimensä Työelämä 2020 -hanke huhtikuussa 2013
Suomen
työelämä
EUROOPAN
PARAS
VUONNA
2020
Työelämän kehittämisstrategia
Kilpailukykyiset ja
tuottavat yritykset
luovat uusia
työpaikkoja.
Ne menestyvät
taloudellisesti ja
palvelevat asiakkaitaan
hyvin.
Ne ovat ketteriä ja
vastaanottavaisia
henkilöstön tarpeille.
Julkisella sektorilla
menestyksestä kertoo
vaikuttavuus niin
yhteiskunnassa kuin
kansalaisten kokemana.
Menestyvillä
työpaikoilla luodaan
uusia tuotteita,
palveluja ja tapoja
toimia.
Tulevaisuuden työpaikat
6
Työelämästrategian painopistealueet
VISIO
Suomen työelämä
EUROOPAN
PARAS 2020
LUOTTAMUS
JA
YHTEISTYÖ
TYÖHYVIN-
VOINTI JA
TERVEYS
OSAAVA
TYÖVOIMA
INNOVOINTI
JA TUOTTA-
VUUS
• näkemys kehittämisestä
• henkilöstön osallistaminen
ja osallistuminen
• kehittämisohjelmia
• uuden teknologian
hyödyntäminen
• sisäinen ja ulkoinen yhteistyö
• luottamusta vahvistavat toimintatavat
•yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina
• työhyvinvoinnin edistäminen
• työkuormituksen ja riskien
hallinta
• työterveyshuolto
• työyhteisön kehittäminen
• muutosten hallinta
• työn mielekkyys ja voimavarat
• työkyvyn hallinta ja edistäminen
• osaamisen kehittäminen
• henkilöstövoimavarojen johtaminen
• koulutuksen ja työelämän yhteistyö
7
Työpaikkojen kehityspolut
• Perusasiat kunnossa,
arki ja velvoitteiden
hoitaminen sujuvaa
Hyvä
perustaso
• Panostetaan
kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla,
sitten monipuolisesti ja
suunnitelmallisesti
Kehittäjät
• Erinomaiset tai
maailmanluokan
tuotteet, palvelut,
toimintakonseptit,
työyhteisöt ja niiden
jatkuva kehittäminen
Edelläkävijät
Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason
8
Työpaikat ja tavoitetasot
Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät
Osataan hyödyntää organisaation
tarpeisiin sopivia
kehittämispalveluita.
Henkilöstö, asiakkaat ja
kumppanit mukana
kehittämisessä.
Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda
uusia työpaikkoja ja palvella
asiakkaita.
Toimitaan lakien ja
työehtosopimusten mukaisesti.
Työyhteisössä on tilaa erilaisille
ihmisille ja siihen on helppo tulla
mukaan.
Toimivat kumppanuudet, verkostot
ja onnistuneet yritysostot ja –
järjestelyt.
Kuullaan henkilöstöä. Johtamisen ja esimiestyön
kehittämiseen panostetaan
määrätietoisesti.
Monimuotoisuutta hyödynnetään
ja johdetaan.
Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Kiinnitetään huomiota
tulevaisuudessa tarvittavien
taitojen kehittämiseen.
Myös riskien ottaminen ja
virheiden tekeminen on sallittua.
Hyödynnetään työehtosopimusten
ja lain tarjoamia mahdollisuuksia
työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamiseksi.
Toimitaan aktiivisesti työ- ja
perhe-elämän yhteensovittami-
seksi ja työaikajärjestelyt ottavat
huomioon sekä työntekijän että
organisaation tarpeet.
Innovatiiviset työaikaratkaisut
huomioivat yksilölliset tarpeet ja
työaikaratkaisuja on helppo
muokata työtilanteen ja
yksilöllisten toiveiden mukaisesti.
Menestyksen myötä hyödynne-
tään mahdollisuuksia kasvuun/
vaikuttavampaan palveluun ja
toiminnan kehittämiseen edelleen.
Työssä on työn imua, vastuun
kantamista ja innostusta.
9
Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020,
kun se on Euroopan paras?
Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva
ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut
kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan.
Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta,
rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta.
Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan
parastaan.
Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa.
Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja
työyhteisönsä menestykseksi.
Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat
työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia
kehittämismalleja ja –palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen
uusia luovia esimerkkejä.
9
12
Työelämästrategian
toimeenpano
1) Työelämän eri toimijoiden työn
koordinointi, ohjaus ja seuranta
2) Vahvistaa työelämätoimijoiden
mahdollisuuksia tavoittaa entistä
useammat työpaikat ja niiden
tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta
toiselle
3) Kannustaa ja innostaa
työelämän laadun ja
tuottavuuden samanaikaiseen
kehittämiseen
4) Rakentaa ja turvata hankkeen
toimintaedellytykset.
Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
14
Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio
Neuvottelukunta
Puheenjohtajina
George Berner
Henrik Ehrnrooth
Anna-Kaisa Ikonen
Tehtävänä vaikuttaa ja toimia
hankkeen johtoryhmän
neuvonantajana
työelämästrategian
toteutuksessa
Johtoryhmä
Puheenjohtajana
Lauri Ihalainen
Tehtävänä varmistaa
työelämästrategian toimeen-
pano. Toimii hankkeen
päättävänä elimenä.
Valmisteluryhmä
Puheenjohtajana
Margita Klemetti
Tehtävänä työstää
johtoryhmän päätösten
mukaisesti
työelämästrategian
toimeenpano.
Hankkeen toimijaverkosto
24
Alueverkostot
Alueverkostojen yhteinen missio:
”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa yrityksille ja organisaatiolle
entistä paremmat edellytykset uudistaa
toimintaansa ja tukea työpaikoilla
tapahtuvaa kehittämistä.”
Alueellinen yhteistyölupaus:
”Mikä on kunkin alueen tarkennettu
missio? ”
”Mitä kukin alueverkoston toimija
lupautuu tekemään tämän mission
saavuttamiseksi?”
+
AVIen työsuojeluvastuualueet
Työterveyslaitos
Maakuntaliitot
Seudulliset kehittämiskeskukset
Yliopistot, koulutuslaitokset
Työmarkkinajärjestöt
Kauppakamari
Yrittäjäjärjestöt
+
muut mahdolliset toimijat
25
Alueverkostoissa tapahtuu
• Yhteistoiminta käynnistynyt, yhteistyölupaukset tehty
• Verkostoanalyysi tulossa, elokuu 2014
• Osaamis- ja oppimisverkostot; ELY-alueet
ylittävät/keskinäiset
• Yhteistyölupausten seurantatapaamiset ja
tarkennukset, syksy 2014
• ESR-hankkeet
• Palvelutarjottimen ja palvelukanavien kehittäminen
hankkeessa, alueiden kanssa yhteistyössä
26
Tavoitteet
• tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen
keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä
2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen
ja päätöksenteon tueksi työelämän
ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden
kehityksen kannalta merkittävistä
kysymyksistä
• toimia tarvittaessa neuvoa-antavana
elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle
erityisesti tieteellistä asiantuntemusta
vaativissa kysymyksissä
• tehdä Työelämä 2020 -hanketta ja
mahdollisia muita valtioneuvoston
työelämän tutkimukseen kohdistuvia
hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia
• edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 -
hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml.
tutkimustiedon nykyistä parempaa
hyödyntämistä työpaikoilla
Toteutustapa
• Tiedeverkostossa on edustettuina
keskeisiä suomalaisia työelämän
tutkimusta harjoittavia yliopistojen,
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
yksiköitä siten, että ne edustavat
osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä
2020 -hankkeen eri painopistealueita, eri
tieteenaloja ja Suomen eri alueita.
• Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on
asetettu ryhmä, jossa:
• Päivi Järviniemi, TEM
• Arto Koho, STM
• Mervi Niemi, OKM
• Terttu Pakarinen, KT
• Juha Antila, SAK
• Tuomo Alasoini, Tekes
Tiedeverkosto
27
Tavoitteet
• Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä
tähän perustuva oppiminen muiden maiden
työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä
käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri
osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus,
luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja
terveys sekä osaava työvoima).
• Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa,
Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet
maat.
• Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja
muiden hyvien käytäntöjen viestintä
Suomen ulkopuolelle tavalla, joka
vahvistaa Suomen imagoa
työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä
maana. Pääasiallisena kohteena on
Eurooppa.
• Vaikuttaminen Euroopan komission ja
muiden eurooppalaisten instituutioihin
työelämän kehittämistä koskeviin
linjauksiin.
Toteutustapa
• Ryhmä koostaa sovituin aikavälein
Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja
käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta
saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun
kannalta relevantteja ulkomaisia
työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden
verkostojen kautta tietoa suomalaisista
työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista
kokemuksista.
• Ryhmä:
• Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM
• Hannu Stålhammar, STM
• Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM
[molemmat sähköpostitasolla]
• Antti Koivula, TTL
• Juha Antila, SAK
• Tuomo Alasoini, Tekes
• Seppo Saukkonen, EK
Kansainvälinen verkosto
28
Työmarkkinaverkosto
• Mukana laatimassa työelämästrategiaa
• Vahva rooli myös hankeorganisaatiossa
• Keskusjärjestökohtaiset yhteistyölupaukset
• Yhteistyö toimialaliittoihin – kanava työpaikkojen tavoittamiselle
• Toimialakohtaisia kehittämisohjelmia
Kirkon työmarkkinalaitos
29
Kehittämisohjelmat
Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes)
Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn
tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista.
Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM)
Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä
käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa
ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta.
Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM)
Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää
palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa
työhyvinvointiin liittyvää viestintää.
Polku 3
33
Entistä paremman johtamisen välineitä ja
apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää
JKV:n johtamiskriteerit
pilotoinnissa (TTL)
Liiderin ”Suomi tarvitsee 5 000
000 johtajaa ” -kampanja
alkamassa tammikuussa (Tekes)
Työpaikan
huoneentauluprosessiapu
täsmentymässä (TTL)
Työkaarimalli =
henkilöstöjohtamisen
arviointityökalu valmisteilla (TTK)
Mm.
34
Viestinnän tavoitteet
• saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän
muutostarpeista
• haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään
toimintaansa omista lähtökohdistaan
• rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen
arvoista
• antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta
• rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä.
Polku 5