Anzeige

Más contenido relacionado

Presentaciones para ti(18)

Anzeige
Anzeige

Työelämä 2020 05052014

  1. Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 5.5.2014
  2. 2 Työelämästrategia
  3. 3 Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Työelämän kehittämisstrategia 2012 • käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 • hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaate- päätöstä 31.5.2012. Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013 • johtoryhmä nimetty elokuussa 2012 • Tekesin Liideri-Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa -ohjelma käynnistetty elokuussa 2012 • yhteistyöhanke saa nimensä Työelämä 2020 -hanke huhtikuussa 2013 Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Työelämän kehittämisstrategia
  4. 4 Työelämä- strategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Tulevaisuuden työpaikkojen rakentaminen Visio Arvot Missio
  5. Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja. Ne menestyvät taloudellisesti ja palvelevat asiakkaitaan hyvin. Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille. Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia. Tulevaisuuden työpaikat
  6. 6 Työelämästrategian painopistealueet VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS OSAAVA TYÖVOIMA INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS • näkemys kehittämisestä • henkilöstön osallistaminen ja osallistuminen • kehittämisohjelmia • uuden teknologian hyödyntäminen • sisäinen ja ulkoinen yhteistyö • luottamusta vahvistavat toimintatavat •yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina • työhyvinvoinnin edistäminen • työkuormituksen ja riskien hallinta • työterveyshuolto • työyhteisön kehittäminen • muutosten hallinta • työn mielekkyys ja voimavarat • työkyvyn hallinta ja edistäminen • osaamisen kehittäminen • henkilöstövoimavarojen johtaminen • koulutuksen ja työelämän yhteistyö
  7. 7 Työpaikkojen kehityspolut • Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa Hyvä perustaso • Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Kehittäjät • Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Edelläkävijät Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason
  8. 8 Työpaikat ja tavoitetasot Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät Osataan hyödyntää organisaation tarpeisiin sopivia kehittämispalveluita. Henkilöstö, asiakkaat ja kumppanit mukana kehittämisessä. Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda uusia työpaikkoja ja palvella asiakkaita. Toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti. Työyhteisössä on tilaa erilaisille ihmisille ja siihen on helppo tulla mukaan. Toimivat kumppanuudet, verkostot ja onnistuneet yritysostot ja – järjestelyt. Kuullaan henkilöstöä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan määrätietoisesti. Monimuotoisuutta hyödynnetään ja johdetaan. Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittämiseen. Myös riskien ottaminen ja virheiden tekeminen on sallittua. Hyödynnetään työehtosopimusten ja lain tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Toimitaan aktiivisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittami- seksi ja työaikajärjestelyt ottavat huomioon sekä työntekijän että organisaation tarpeet. Innovatiiviset työaikaratkaisut huomioivat yksilölliset tarpeet ja työaikaratkaisuja on helppo muokata työtilanteen ja yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Menestyksen myötä hyödynne- tään mahdollisuuksia kasvuun/ vaikuttavampaan palveluun ja toiminnan kehittämiseen edelleen. Työssä on työn imua, vastuun kantamista ja innostusta.
  9. 9 Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020, kun se on Euroopan paras? Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan. Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta, rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan parastaan. Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi. Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja –palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä. 9
  10. 10 Suomen työelämän arvot ”Millaisten arvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020?”
  11. 11 Hanke-esittely
  12. 12 Työelämästrategian toimeenpano 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
  13. 13 Arvopohja Sitoutuminen Laajentuminen Verkostosuunnitelmat Hankeorganisaatio Seurantajärjestelmä Viestintälinjaukset Verkkosivut Verkosto-osaaminen Toimijoiden omat prosessit Yhteistyölupaukset Yhteiset tilaisuudet Yhteiset työkalut Seuranta Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen 2020 2013 Rakennusvaihe 2015 Tulokset, välitilinpäätös2014 Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto Suomen työelämä Euroopan paras Työelämä 2020 –hankkeen elinkaari
  14. 14 Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio Neuvottelukunta Puheenjohtajina George Berner Henrik Ehrnrooth Anna-Kaisa Ikonen Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän neuvonantajana työelämästrategian toteutuksessa Johtoryhmä Puheenjohtajana Lauri Ihalainen Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeen- pano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä. Valmisteluryhmä Puheenjohtajana Margita Klemetti Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten mukaisesti työelämästrategian toimeenpano. Hankkeen toimijaverkosto
  15. 15 Seurantajärjestelmän viitekehys Tempo Economics Oy, tammikuu 2013
  16. 16 Työelämästrategian toimeenpano
  17. 17 Työelämä 2020 –hanke / toiminnan eri tasot Hankkeen viitekehys 2013-2020 Visio Missio Painopistealueet Työelämän arvot Hankkeen toimeenpano, toimeenpanopolut (5 kpl) Kohdennettu toiminta 2014 Kohderyhmät: -Toimialat -Kasvuyritykset -Hyvää perustasoa tavoittelevat työpaikat (määrittelytyö meneillään) Räätälöidyt toimenpiteet Hankkeen toiminnallinen painoalue 2014 Toimintaedellytykset Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto
  18. 18 Toimeenpanopolut
  19. 19 Toimeenpanopolut Työelämä- toimijat Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Ydintoimijat Toimijat Kumppanit Yksityiset viestinviejät Yhteistyö- verkostot Luoda yhteis- toimintarakenteita ja toiminta- prosesseja Alueverkostot Kansainvälinen verkosto Tiedeverkosto Työmarkkinaverkosto Kehittämis- ohjelmat Tarjota toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille Liideri-ohjelma Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Tiedon hallinta Työelämäinnovaa tioiden esille nostaminen ja näkyväksi tekeminen Painopistealueet Hyvät käytännöt ja esimerkit Tutkimustiedon hyödyntäminen Työkalut Viestintä Innostaminen ja kannustaminen Viestintälinjaukset Viestintäsuunnitelma T Y Ö P A I K A T
  20. 20 Työelämätoimijat Ydintoimijat Toimijat Kumppanit Kattava työelämän palvelutarjonta Polku 1
  21. 21 Kirkon työmarkkinalaitos Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto Työelämä 2020 -hankkeen kaikki työelämäkehittäjät
  22. 22 Työelämästrategiaan perustuvat yhteistyölupaukset •Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet •Toiminnan kiteyttäminen Avaintavoitteet 2-5 kpl •Keinot avain- tavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteet vv. 2013-15 •Toimenpiteiden tavoitetasot •Seuranta Mittarit Yhteistyölupaus • toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa rooliaan hankkeessa • oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi • työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle (palvelut, yhteistyö) • mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita
  23. 23 Yhteistyöverkostot Alue- verkostot Kansainvälinen verkosto Tiede- verkosto Työmarkkina- verkosto Työelämätoimijat Polku 2
  24. 24 Alueverkostot Alueverkostojen yhteinen missio: ”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä.” Alueellinen yhteistyölupaus: ”Mikä on kunkin alueen tarkennettu missio? ” ”Mitä kukin alueverkoston toimija lupautuu tekemään tämän mission saavuttamiseksi?” + AVIen työsuojeluvastuualueet Työterveyslaitos Maakuntaliitot Seudulliset kehittämiskeskukset Yliopistot, koulutuslaitokset Työmarkkinajärjestöt Kauppakamari Yrittäjäjärjestöt + muut mahdolliset toimijat
  25. 25 Alueverkostoissa tapahtuu • Yhteistoiminta käynnistynyt, yhteistyölupaukset tehty • Verkostoanalyysi tulossa, elokuu 2014 • Osaamis- ja oppimisverkostot; ELY-alueet ylittävät/keskinäiset • Yhteistyölupausten seurantatapaamiset ja tarkennukset, syksy 2014 • ESR-hankkeet • Palvelutarjottimen ja palvelukanavien kehittäminen hankkeessa, alueiden kanssa yhteistyössä
  26. 26 Tavoitteet • tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä 2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä • toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä • tehdä Työelämä 2020 -hanketta ja mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia • edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 - hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla Toteutustapa • Tiedeverkostossa on edustettuina keskeisiä suomalaisia työelämän tutkimusta harjoittavia yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yksiköitä siten, että ne edustavat osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä 2020 -hankkeen eri painopistealueita, eri tieteenaloja ja Suomen eri alueita. • Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on asetettu ryhmä, jossa: • Päivi Järviniemi, TEM • Arto Koho, STM • Mervi Niemi, OKM • Terttu Pakarinen, KT • Juha Antila, SAK • Tuomo Alasoini, Tekes Tiedeverkosto
  27. 27 Tavoitteet • Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä tähän perustuva oppiminen muiden maiden työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima). • Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet maat. • Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa. • Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin. Toteutustapa • Ryhmä koostaa sovituin aikavälein Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista. • Ryhmä: • Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM • Hannu Stålhammar, STM • Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM [molemmat sähköpostitasolla] • Antti Koivula, TTL • Juha Antila, SAK • Tuomo Alasoini, Tekes • Seppo Saukkonen, EK Kansainvälinen verkosto
  28. 28 Työmarkkinaverkosto • Mukana laatimassa työelämästrategiaa • Vahva rooli myös hankeorganisaatiossa • Keskusjärjestökohtaiset yhteistyölupaukset • Yhteistyö toimialaliittoihin – kanava työpaikkojen tavoittamiselle • Toimialakohtaisia kehittämisohjelmia Kirkon työmarkkinalaitos
  29. 29 Kehittämisohjelmat Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää. Polku 3
  30. 30 Johtamisen laatukriteerit Sosiaali- ja terveysministeriö
  31. 31
  32. 32 VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS OSAAVA TYÖVOIMA INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS Tiedonhallinta 32 Työkalut Hyvät käytännöt ja esimerkit Painopiste- alueet ja kärkiteemat Tutkimustiedon hyödyntäminen Tiedonhallinta Polku 4
  33. 33 Entistä paremman johtamisen välineitä ja apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää JKV:n johtamiskriteerit pilotoinnissa (TTL) Liiderin ”Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa ” -kampanja alkamassa tammikuussa (Tekes) Työpaikan huoneentauluprosessiapu täsmentymässä (TTL) Työkaarimalli = henkilöstöjohtamisen arviointityökalu valmisteilla (TTK) Mm.
  34. 34 Viestinnän tavoitteet • saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän muutostarpeista • haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan • rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen arvoista • antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta • rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä. Polku 5
  35. Kiitos www.tyoelama2020.fi Twitter: @Tyoelama2020, #tyoelama2020 Facebook: Tyoelama2020 Uutiskirje www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit
Anzeige