1.
Tiedeverkoston kokous 1/2014
11.3.2014
Tuomo Alasoini

2.
2
Tiedeverkostoa koordinoiva ryhmä –
tehtävät
• Raportoi Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmälle
säännöllisesti tiedeverkostossa käsitellyistä asioista ja
siellä tehdyistä kehittämisehdotuksista
(asettamispäätöksessä mainittu tehtävä).
• Valmistelee tiedeverkoston kokoukset.
• Tukee ja täydentää tiedeverkoston toimintaa myös
muulla tavoin.
• Toimii tiedeverkoston viestinviejänä myös muiden
työelämän tutkimuksen kannalta relevanttien
organisaatioiden suuntaan.

3.
3
1. kokouksen tavoitteet
• Järjestäytyminen
• Näkemysten kokoaminen strategisen tutkimuksen
uudistuksesta ja tätä koskevat viestit
• Näkemysten kokoaminen relevanteista työelämän
tutkimuksen lähivuosien teemoista ja tätä koskevat
viestit
• Tiedon välittäminen uusista ja mielenkiintoisista
löydöksistä työelämän tutkimuksessa

4.
4
Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmä
• Puheenjohtaja:
Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö
Varapuheenjohtaja:
Valtiosihteeri Janne Metsämäki, työ- ja elinkeinoministeriö
Jäsenet:
Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Johtaja Minna Helle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava
Johtaja Lasse Laatunen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio, Valtion työmarkkinalaitos
Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, Kirkon työmarkkinalaitos
Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät
Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö
Osastopäällikkö Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriö
Osastopäällikkö Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö
Neuvotteleva virkamies Taina Eckstein, valtiovarainministeriö
Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriö
Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö
Osastopäällikkö Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö
Työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, työ- ja elinkeinoministeriö
Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetus- ja kulttuuriministeriö
Pysyvät asiantuntijat:
Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto
Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos
Toimitusjohtaja Jorma Löhman, Työturvallisuuskeskus
Yksikön johtaja Tuomo Alasoini, Tekes

5.
5
Työelämä 2020 -hankkeen neuvottelukunta
• Puheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy
• Varapuheenjohtajat
Toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki
• Jäsenet
Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ry
Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj
Toimitusjohtaja Taavi Heikkilä, SOK
Työministeri Lauri Ihalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy
Valtiosihteeri Timo Korpijärvi, Työ- ja elinkeinoministeriö
Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj
Toimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto Education
Kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta
Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäasiainministeriö
Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj
Osastopäällikkö Petri Peltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Executive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI)
Osastopäällikkö Pekka Timonen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Toimitusjohtaja Ari Rämö, Sick Oy
Toimitusjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy
Konserninjohtaja Christoph Vitzthum, Karl Fazer Oy Ab
Hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy
• Pääsihteeri
Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö
• Sihteeri
Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö

6.
6
Työelämä 2020 -hankkeen
kansainvälinen verkosto
• Tavoitteet
• Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä tähän perustuva oppiminen muiden maiden
työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri osa-
alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava
työvoima). Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet
maat.
• Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen
ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä
maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa.
• Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän
kehittämistä koskeviin linjauksiin.
• Toteutustapa
• Pieni erikseen nimetty ryhmä koostaa sovituin aikavälein Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja
käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta
relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa
suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista.
• Ryhmässä on Tekesin, TEM:n, STM:n, OKM:n, Työterveyslaitoksen sekä työnantaja- ja
työntekijäjärjestön (EK ja SAK) edustus. Ryhmän työssä hyödynnytetään myös Työelämä 2020
-hankkeen tiedeverkoston asiantuntemusta.
• Ryhmä on asetettu ja jäsenet nimetty vuonna 2013.

7.
7
Ajatuksia jatkosta
• Uudet ideat ja kehittämisehdotukset Työelämä 2020 -
hankkeelle.
• Työelämä 2020 -hankkeen
johtoryhmästä, neuvottelukunnasta, valmisteluryhmästä ja
kansainvälisestä verkostosta nousevat toiveet.
• Työelämä 2020 -hankkeen ja sen keskeisten tavoitteiden
edistäminen tutkimuksen, työelämän kehittämisen ja julkisen
keskustelun kautta.
• Viestit strategisen tutkimuksen ja työelämän tutkimuksen
rahoittajien suuntaan.
• Ideointi ja keskustelu uusien mielenkiintoisten
tutkimuksellisten löydösten tai yhteiskunnallisten ilmiöiden
pohjalta.
• Erilaiset yhteisvalmistelut ja -tuotokset.

8.
8
Ennakkotehtävä
• Millaisiin isoihin, yhteiskunnallisesti relevantteihin
kysymyksiin tai työyhteisöjen kannalta tärkeisiin
kehityshaasteisiin työelämän tutkimusta tulisi
mielestänne lähivuosina Suomessa suunnata
(VNK, Suomen
Akatemia, Tekes, ministeriöt, Työsuojelurahasto jne.)?

9.
9
Etukäteistehtävän saanti
• Saimme etukäteen näkemyksiä 15 yksiköstä.
• Ehdotuksia isoista kehityshaasteista saimme yhteensä
40.

10.
10
Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista
• 1. Teknologinen murros
• Mitä merkitsee työtehtävien rakentumisen, ammattien, työllisyyden,
työyhteisöjen ja yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta?
• 2. Innovation for (good) jobs
• Millaisia innovaatioita tarvitaan vahvistamaan työllisyyttä (ja tuottavuudeltaan
ja laadultaan hyvien) työpaikkojen syntymistä ja miten näitä saadaan aikaan?
• 3. Talouskasvun hidastumisen työelämä
• Mitä pitkittyvä hidas talouskasvu merkitsee työelämässä ja miten voi edistää
työelämän laatua myös tällaisessa ympäristössä?
• 4. Ekologisesti kestävä työelämä
• Mitä ekologisten kysymysten aktualisoituminen merkitsee työelämässä ja
miten voi edistää työelämän laatua tällaisessa ympäristössä?

11.
11
Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista
• 5. Työurien pidentäminen
• Kuinka erilaisia työelämäkäytäntöjä kehittämällä voi tukea eri-ikäisten tai
muuten erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten edellytyksiä osallistua
työelämään?
• 6. Sukupolvimurros
• Mitä mahdollisuuksia Suomen nopea sukupolvisiirtymä (sodan jälkeisten
suuret ikäluokat Y- ja Z-sukupolvet) avaa työkulttuurin, työnteon tapojen ja
johtamisen kehittymiselle ja miten näiden mahdollisuuksien realisoitumista voi
edistää?
• 7. Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena
• Miten erilaiset suomalaiseen kansalliseen ja yrityskulttuuriin liittyvät tekijät
toimivat vahvuuksina tai heikkouksina muuttuvassa työelämässä ja
pyrittäessä kohti Euroopan kärkeä?

12.
12
Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista
• 8. Organisaatioiden innovaatio-osaaminen
• Miten ja miten aktiivisesti organisaatiot (erit. pk-yritykset ja julkisyhteisöt)
uudistavat tuotteitaan ja palvelujaan sekä miten niiden innovaatio-osaamista
ja -johtamista voi kehittää?
• 9. Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi
• Kuinka aktiivista, tunnustettua ja tunnistettua työntekijä- ja asiakaslähtöinen
innovointi on sekä kuinka sitä voi systemaattisesti edistää organisaatioiden
kilpailuedun lähteenä?

13.
13
Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista
• 10. Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä
• Millaisten johtamisen periaatteiden, prosessien ja käytäntöjen avulla ihmisten
aloitteellisuutta, luovuutta ja innostunutta sitoutumista voi tukea siten, että
niistä muodostuu organisaatiolle aidosti kestäviä kilpailuedun lähteitä?
• 11. Uusi työ
• Millaisia perinteisistä työajoista, työnteon paikoista ja työnteon yhteisöllisistä
muodoista poikkeavia uusia työnteon muotoja syntyy, millaisia vaikutuksia
niillä ja miten niiden syntyyn ja vaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa?
• 12. Organisatoriset rakennemuutokset
• Miten ja millaisen osaamisen varassa organisaatioissa toimitaan isojen
transformaatioiden yhteydessä ja miten niitä voisi paremmin hallita
transformaatio- tai muutosjohtamista kehittämällä?

14.
14
Ennakkotehtävä 1
Teknologinen murros 9.1 Työnteon muotojen muutostrendit ja seuraukset työntekijöille (PT)
11.2 Digitaalisuus työelämässä: muutokset työssä, ammateissa ja
oppimisessa (HAAGA-HELIA)
11.3 Huomisen hyvät (digitaaliset) oppimista ja kehittämistä tukevat
työympäristöt (HAAGA-HELIA)
12.5 Yhteiskunnallinen polarisaatio työn muutoksessa (Aalto/Perus)
Innovation for (good) jobs
Talouskasvun hidastumisen
työelämä
Ekologisesti kestävä työelämä 6.2 Kestävä työelämä (ÅA)
12.6 Niukkuudesta selviytymisen strategiat (Aalto/Perus)

15.
15
Ennakkotehtävä 2
Työurien pidentäminen 3.2 Projektimaiset työt osana dynaamista työuraa (TTY)
9.3 Työelämäläheisten koulutusmuotojen ja moninkertaisen koulutuksen tehokkuus
ja vaikutukset työuran muutosten kannalta (PT)
14.4 Työllistämisen erilaiset esteet ja edellytykset (EK)
Sukupolvimurros 8.1 Nuoret ja uuden työelämän haasteet (TaY/SYNERGOS)
Kulttuuriset tekijät
vahvuutena ja
heikkoutena
5.1 Työyhteisöjen kansainvälistyminen Suomessa (Laurea)
6.1 Intialaisen yrityskulttuurin ymmärtäminen (ÅA)

16.
16
Ennakkotehtävä 3
Organisaatioiden innovaatio-
osaaminen
8.2 Psykologinen/henkinen pääoma työhyvinvoinnin ja innovatiivisuuden
lähteenä (TaY/SYNERGOS)
Työntekijä- ja asiakaslähtöinen
innovointi
10.1 Työorganisaatioiden toimintatapojen uudistaminen asiakas- ja
arkikokemuksia paremmin hyödyntämällä (UEF)
10.3 Työntekijöiden innovatiivisuuden ja osallistumisen johtaminen
kokonaisvaltaisella tavalla (UEF)

17.
17
Ennakkotehtävä 4
Johtaminen
kestävän
kilpailuedun
lähteenä
1.1 Hyvän johtajuuden tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja levittäminen (VTT)
1.2 Johtamisen, tuloksellisuuden ja hyvän työelämän väliset yhteydet (VTT)
2.2 Ihmisten osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllistä luovuutta rakentava johtaminen (JY)
4.1 Yhdistetyn HSEQ-johtamismallin edelleen kehittäminen (OY)
10.2 Moninaisuuden johtaminen (UEF)
14.3 Palkitseminen (EK)
Uusi työ 3.1 Ihmisten ja teknologian suhde työssä, teknologiavuorovaikutteisen työn muotoilu
sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (TTY)
3.3 Työn tehokkuus ja tuottavuus (monimutkaisissa) verkostoissa (TTY)
5.1 ICT (asiantuntija)työn kehittämisessä (Laurea)
7.1 Yrittäjyyden ja palkkatyön välinen rajankäynti ja häilyvyys (LAMK)
12.1 Älykäs ja älykkäästi käytetty teknologia töiden jaon ja organisoinnin kehittämisessä
(Aalto/Perus)
13.1 Työelämän monimuotoisuus, muuttuva käsitys työstä ja työn tekemisestä
globaalissa maailmassa (TuY/KKK)
Organisatoriset
rakennemuutokset
2.1 Toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien tukeminen työelämän muutoksessa (JY)
2.3 Ammatillisten identiteettien uudelleen neuvottelu rakennemuutoksissa uusiutumisen
ja tuottavuuden parantamisen edellytyksenä (JY)
7.2 Työntekijöiden sitoutuminen ja sitouttaminen epävarmuuden oloissa (LAMK)
12.2 Kehkeytyvien organisoitumismuotojen dynamiikan ymmärtäminen (Aalto/Perus)

18.
18
Ennakkotehtävä 5
Muut aiheet 4.2 Turvapuistoista laaja-alaisia excellence-kehityksen vauhdittajia (OY)
9.2 Työolojen yhteys tuottavuuteen, poissaoloihin ja työssä jaksamiseen (PT)
11.1 Työelämä oppimis- ja kehittämisympäristönä asiantuntijatyössä (HAAGA-HELIA)
12.3 Muutosasenteiden ja -toiminnan väliset yhteydet (Aalto/Perus)
12.4 Naisten ja miesten palkkatasa-arvo ja siihen vaikuttavat tekijät (Aalto/Perus)
12.7 Työelämä 2020 -vision ja ajattelun levittäminen ja muutoksen hallinta (Aalto/Perus)
14.1 Tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen (EK)
14.2 Työpaikkatason yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen (EK)
15.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutus henkilöstöön,
tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen (THL)