2. KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen
kunta-alan tuloksellisuuskampanja
(TUKA) 2011-2014
Kampanjan taustaa
- Julkishallinnon kestävyysvajeen ja kuntien tuottavuuden nousu
politiikan asialistalle (väestön ikääntyminen)
- Valtion tuottavuusohjelma
- Kevään 2011 hallitusohjelmaneuvottelut: ”Hallitus käynnistää yhdessä
valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa
yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan,
jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden
arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo”
3. Tuloksellisuuskampanjan tavoitteet
• Valvoa kuntien etua siinä, ettei valtakunnan tasolta aseteta määrällisiä
tuottavuustavoitteita kunnille
• Varmistaa, että palvelujen tuloksellisuutta arvioidaan vaikuttavuuden,
laadun, prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn
näkökulmasta
• Edistää tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehittäviä toimia yhteistyössä
• Turvata kuntapalvelujen tulevaisuus ja talouden tasapaino
4. Tuka ja työ- ja elinkeinoministeriön
johdolla valmisteltu Työelämän
kehittämisstrategia vuoteen 2020
• ”Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa
hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä.
Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että
vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa
työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja
yhteisön syventämistä innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista,
osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja
hyvinvoinnin varmistamista. ”
• Työelämän kehittämisstrategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen
sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke, jossa
ovat mukana työpaikat, työmarkkinajärjestöt, valtiovalta ja erilaiset
palveluntarjoajat
• Toimialaliitot tavoittavat parhaiten toimialansa yritykset ja organisaatiot
5. TUKA ja Työelämä 2020 -
kehittämisstrategia
• Joulukuussa 2012 Työpaja: ”Työelämän kehittämisstrategian toimeenpano
KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen haasteena”
• Kohdejoukkona KT:n ja pääsopijajärjestöjen sopimus-,
työhyvinvointi- ja tiedotusalan henkilöstö
• Millä välineillä, resursseilla ja minkälaisilla toimintatavoilla
työmarkkinaosapuolet voivat tukea työyhteisötasoisia
kehittämishankkeita?
• Mitkä ovat KT:n ja pääsopijajärjestöjen aidot ja uskottavat
motiivit ja intressit lähteä toimeenpanemaan työelämästrategiaa
kunnissa?
• Miten strategian toimeenpano tulisi organisoida?
• Keväällä 2012 pääneuvotteluryhmä antoi Tuka-asiantuntija-työryhmän
tehtäväksi työelämä 2020 hankkeen toimeenpanon kunta-alalla
6. Ohjelman hyödyt eri näkökulmista
Kunnat ja kuntalaiset
• Ohjelman tuki paikallisista tarpeista lähtevälle
kehittämis- ja uudistustyölle
• Palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat
• Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti
• Talouden rakenne tervehtyy
• Tarve poukkoilevaan säästöpolitiikkaan
vähenee
• Työnantajakuva kohenee ja rekrytointi
helpottuu
Henkilöstö
• Pitkäjännitteinen kehittämistyö luo turvallisuutta, osallisuutta
ja hallinnan tunnetta isoissa rakenteellisissa, rahoituksel-lisissa
(kuntaliitokset, sote) ja toiminnallisissa muutoksissa
• Työn merkityksellisyys ja mielekkyys paranevat
• Syntyy edellytykset pidemmille ja laadukkaimmille työurille
• Ammatilliset kehittymisedellytykset kohentuvat
• Työnantajan, henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen
keskinäinen luottamus paranee
• Työnantajapolitiikan ennakoitavuus paranee
• Työsuhdeturva paranee
Työmarkkinaosapuolet
• Kunta-alan edellytykset kehittyä ja alan
houkuttelevuus paranevat
• Työmarkkinaosapuolten vastakkainasettelu
vähenee ja kyky tunnistaa yhteisiä intressejä
lisääntyy
• Intressiristiriitojen hallintakyky paranee
• Keskinäinen luottamus paranee
• Yhteistoiminnan ja sopimisen kulttuuri vahvistuu
Suomalainen yhteiskunta
• Julkisen talouden kestävyysvaje supistuu; palvelujen
rahoituspohja vahvistuu
• Työurat pitenevät; huoltosuhde paranee
• Taloudellisen kasvun edellytykset kohenevat
• Kansalaisten elämänlaatu paranee
• Suomalaisen hyvinvointimallin perusta vahvistuu
7. Esimerkki: Henkilölähtöistä
tuottavuuden kehittämistä Hollolassa
Hollola osallistui Sitran kaksivuotiseen Latu-hankkeeseen, jossa
rakennettiin kuntaan jatkuvan kehittämisen malli. Koko henkilöstölle
(1 500) annettiin mahdollisuus esittää kehitysideoitaan. Ylin johto
toimi kannustajana ja mahdollistajana. Yli 200 tehdyn idean arvioitu
tuottavuushyöty oli 1,3 miljoonaa euroa.
Työelämän laatua Hollolassa ovat muun muassa
– Mielekäs, hyvä, palkitseva perustehtävä
– Hyvää johtamista: selvä suunta ja päämäärä, hyvä työn organisointi, turvallisuus ja
oikeudenmukaisuus
– Kannustaminen ja juhlistaminen
Lisätietoa:
– http://www.sitra.fi/julkaisu/2014/lupa-tehda-toisin
– http://www.sitra.fi/julkaisu/2014/tuottavuutta-laatua-parantamalla
– http://www.kunta.tv/web/guest;jsessionid=729DC790E365B000014CB3969F0E7BC6
8. Liikkeelle sopimuskirjauksesta
• ”Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa
erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan
työelämän kehittämisohjelmaa kunta-alalle.”
• KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt nimesivät
valmistelutyöryhmän 22.1.2014
9. Pääneuvotteluryhmän suuntaviivat
kehittämisohjelmalle:
• Tavoitteeksi tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen
kehittäminen
• Jatkoksi kunta-alalla jo tehdylle tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle
• Lähtökohdaksi kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevät
kehityshankkeet ja niiden tukeminen
• Kohderyhmäksi kaikentyyppiset ja -kokoiset kuntaorganisaatiot
• Sateenvarjoksi kansallinen Työelämä 2020
11. Tavoitteeksi Euroopan parhaat
kuntatyöpaikat
• Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - Kunteko 2020 pyrkii
tavoittaman laajasti suomalaisilla kuntatyöpaikoilla tehtävän
kehittämistyön ja edistämään sitä monipuolisesti myös osana
kuntasektorin isoja uudistuksia.
• Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun määrätietoisella ja
pitkäjänteisellä kehittämisellä parannetaan kuntalaisen palveluja ja niiden
vaikuttavuutta, edistetään henkilöstön hyvinvointia ja mahdollisuuksia
pidempiin työuriin ja parannetaan toiminnan taloudellisuutta.
KT Kuntatyönantajat
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
Kunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo ry
Kunta-alan unioni
12. Kunteko 2020
Kuntatyöyhteisöt - kehittämisen tekijät
- kunnat, kuntakonsernit, kuntayhtymät, kuntien yhtiöt ja niiden osat
Liittyminen ohjelmaan:
Tuloksellisuustyöverkost
o
”Verkostoitumisareena”
Kehittäjäpooli
Kehittämisverkosto
t
Kehittämishankkeet
Kunteko–tuki ja
sparraus
Yhteistyökumppani
t
Oppimisverkostot
Kunteko –ohjelmaryhmä
Kehittäjäkoulutus
Asiantuntijat, tutkijat
Parhaat käytännöt
Kunteko–
viestintäryhmä
Kuntien johtoa ja
henkilöstön edustajia
Neuvonantajisto
Pääneuvotteluryhmä / Kunteko -ohjausryhmä
Teemat
[15.10.2014] 12
13. Millaisia kehittämistä
Kuntekossa tavoitellaan?
1. Kehittäminen lähtee kuntaorganisaatioiden ja niiden yksikköjen omista
kehittämistarpeista
2. Sillä edistetään samanaikaisesti tuloksellisuutta, tuottavuutta ja työelämän laatua
3. Kehittäminen on yhteistoiminnallista, siihen osallistuvat sekä johto että
henkilöstö
4. Kehittämisen kohteena voi olla koko kunta, kuntakonserni, kuntayhtymä, kunnan
omistama yhtiö tai yksi tai useampi niiden osa, esimerkiksi toimiala, tulosyksikkö,
toiminto
5. Kehittämiseen kuuluu sekä parhaitten kokemusten ja oppien soveltaminen
omaan toimintaan että kokemusten jakaminen toisille
6. Innovatiivisten ja toimialarajat ylittävien palveluratkaisujen lisäksi kohteena voi
olla yhtä hyvin pieni, arkinen parannus
7. Kehittämispolut ja niille asetetut tavoitetasot (hyvä perustaso - kehittäjä -
edelläkävijä) ovat työyhteisö- tai organisaatiokohtaisia.
8. Kunteko ei ole hankkeille, joiden tavoitteena on henkilöstön lomauttaminen
tai irtisanominen
14. Tulossa keväällä 2015:
Mukaan tuloksellisuustyöverkostoon
Yhteyshenkilön nimi:
Organisaatio tai sen osa, jota kehittäminen koskee:
Tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen on (valitse kaikki sopivat
vaihtoehdot) Käynnissä Valmisteilla Harkinnassa
Lyhyt kuvaus tavoitteista, kehittämistarpeista ja (mahdollisesta) toteutustavasta:
