Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.
Ammatillinen toimijuus ja identiteetti
muuttuvassa työssä
Anneli Eteläpelto, Katja Vähäsantanen, Päivi Hökkä & Susanna Pal...
PROMOTING PROFESSIONAL AGENCY IN EDUCATION AND
HEALTH CARE WORK
Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen, Susann...
321.11.2012 AE
-Yksilön aktiivisuus, aloitteellinen toiminta - > saada aikaan
tavoitteellista muutosta aikaisempaan nähden...
Toimijuus vaihtelee: -tilanteisesti
-yksilöllisestä kollektiiviseen
421.11.2012 AE
-Yksilöllistä:
-- Pakotettuja valintoja...
Toimijuus viranomaispuheessa
- EU:n koulutuspoliittiset asiakirjat: yrittäjyys, aloitteellisuus, luovuus
-Sos. politiikka:...
Työelämän vaatimuksina korostetaan
Työntekijöiden kohdalla:
- Tietojen ja taitojen oppimista työssä ja ammatillista kasvua...
Tarvitaan lisääntyvästi (ammatillista) toimijuutta
7
- Työssä oppiminen edellyttää toimijuutta: aktiivista osallistumista,...
Aikuiskasvatuksessa ja alan tutkimuksessa
onkin syytä:
 Toimijuutta koskevaan kriittiseen keskusteluun /
teoretisointiin
...
921.11.2012 AE
Toimijuuden idea ei ole uusi
-Valistuksen idea (Kant): kasvatus -> ihmisen järjellinen kapasitetti ->
kyky ...
Ymmärretään eri tavalla eri tieteenaloilla: *)
1021.11.2012 AE
-Yhteiskuntatieteissä peruskäsite (Giddens, 1984)
-Antropol...
1121.11.2012 AE
Esimerkkejä toimijuuden määrittelyistä:
Giddens (1984): Toimijuus ilmenee ihmisen teoissa silloin, kun hän...
Toimijuuden muotoja
1221.11.2012 AE
1) Eksistentiaalinen toimijuus: universaali inhimillinen mahdollisuus ja kyky
itseohja...
1321.11.2012 AE
Elämänkulku –toimijuus (life course agency)
Subjektin yritys vaikuttaa/muokata omaa elämänkulkua pitkällä ...
Tavoitteet toimijuuden teoretisoinnissa ja
uudelleenmäärittelyssä*)
 Kriittinen katsaus toimijuutta käsittelevään ajankoh...
Kirjallisuuden etsiminen ja analyysi: Miten?
Aiempaa tutkimusta ja tieteellistä keskustelua jäljitettiin ajankohtaisesta
t...
1) Yhteiskuntatieteiden pitkä keskustelutraditio
toimijuuden ja rakennetekijöiden suhteesta
KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMIN...
2) Jälkistrukturalistinen feministinen keskustelu
toimijuudesta, diskursseista, subjektista
KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMIN...
3) Sosiokulttuurisen kehitys- ja oppimis-
tutkimuksen keskustelu toimijuudesta
KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLIS...
4) Identiteettitoimijuutta ja toimijuutta
elämänkulussa koskeva tutkimustraditio
ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA ...
• Toimijuus voidaan ymmärtää ontologialtaan hyvin eri tavoin:
•kapeasti pelkästään yksittäisenä rationaalisena ja
intentio...
Subjektilähtöinen sosiokulttuurinen viitekehys:
…hyödyntää aineksia niin sosiaalitieteellisestä ja post-strukturalistisest...
Ammatillinen toimijuus
PROAGENT-hankkeessa
2214.3.2014 21.11.2012 AE
2321.11.2012 AE
1) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan (ja se ilmenee) silloin kun
ammatilliset subjektit ja/tai yhteisö...
2421.11.2012 AE
5) Ammatillisen toimijuuden tutkimuksessa yksilöllinen ja sosiaalinen on
syytä nähdä analyyttisesti erilli...
Ammatillinen toimijuus työssä
(Proagent - kyselyssä)
* Vaikutusmahdollisuudet työssä ja työyhteisössä
*Osallisuus ja vuoro...
Ammatillinen identiteetti
2614.3.2014 21.11.2012 AE
~ elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä
ammatillisena toimijana
~...
2714.3.2014 21.11.2012 AE
¤ kuvaa laajasti ja monitasoisesti
ihmisen ja työn välistä suhdetta
Työhön liittyvässä identitee...
Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen
vahvistamisohjelma; tasot, linkit ja tavoitteet (TSR)
KEHITTÄMISEN
TASOT JA
KOHT...
Työidentiteettivalmennus
Työkonferenssi
Johtamiskoulutus
Kysely
Tutkimus- ja kehitystyö
(esim. havainnointi, kenttämuistii...
3014.3.2014
• Organisaatio-
identiteetti
• Suhde -
identiteetti
• Ammatillinen
identiteetti
• Persoonallinen
identiteetti
...
ALUSTAVIA TULOKSIA
INTERVENTIOISTA (1/2)
• Työntekijöiden identiteettivalmennus
o loi tilan kokemusten ja ideoiden jakamis...
ALUSTAVIA TULOKSIA
(2/2)
• Työkonferenssissa
o Kaikki saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät osallistumaan
kehitystyöhön, j...
Lähteitä ja kirjallisuutta, kts. www.jyu.fi/proagent
Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (toim.) (2011). Valta ja t...
THANKS FOR ATTENTION!
More information:
www.jyu.fi/proagent
Nächste SlideShare
Wird geladen in …5
×

Anneli Eteläpelto: Ammatillinen toimijuus ja identiteetti muuttuvassa työssä

7.535 Aufrufe

Veröffentlicht am

Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston tilaisuus 11.3.2014, tutkimusesittely: "Ammatillinen toimijuus ja identiteetti muuttuvassa työssä"

Veröffentlicht in: News & Politik
  • Als Erste(r) kommentieren

Anneli Eteläpelto: Ammatillinen toimijuus ja identiteetti muuttuvassa työssä

  1. 1. Ammatillinen toimijuus ja identiteetti muuttuvassa työssä Anneli Eteläpelto, Katja Vähäsantanen, Päivi Hökkä & Susanna Paloniemi Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos www.jyu.fi/proagent
  2. 2. PROMOTING PROFESSIONAL AGENCY IN EDUCATION AND HEALTH CARE WORK Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen, Susanna Paloniemi, Kaija Collin, Salme Mahlakaarto, Sanna Herranen, Satu Kalliola Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Rahoitus: Suomen Akatemia , Työsuojelurahasto (TSR), Jyväskylän yliopisto ww.jyu.fi/proagent 14.3.2014 2
  3. 3. 321.11.2012 AE -Yksilön aktiivisuus, aloitteellinen toiminta - > saada aikaan tavoitteellista muutosta aikaisempaan nähden - Omaan tilanteeseen, olosuhteisiin vaikuttaminen - Rakenteiden, instituutioiden ja vallan rajoittama - Rajoitteiden ylittäminen, autonomiaa, valtaa (power to), vastuuta - Oman elämän hallintaa ’oikeiden’ valintojen kautta Kapasiteettia vai toimintaprosessia? Tarkoituksellista toimintaa vai tapaa & tottumusta? Itseen vai ympäristöön kohdistuvaa? Hetkellistä vai pitkäkestoista? Kollektiivista vai yksilöllistä? Tunnetta, tahtoa vai todellista muutosta? Toimijuus (=agency) Mitä tarkoittaa?
  4. 4. Toimijuus vaihtelee: -tilanteisesti -yksilöllisestä kollektiiviseen 421.11.2012 AE -Yksilöllistä: -- Pakotettuja valintoja vähäisten vaihtoehtojen edessä -- Muutoksesta selviytymistä: sopeutumista tai torjumista -- Oman identiteetin uudelleen neuvottelua (muutoksessa) -- Intentionaalinen, tavoitteinen teko, muutos aiempaan -- Oman tulevaisuusorientaation toteutusta - Tottumusta, tapaisuutta (nousee menneestä)? -- Haurasta pientä toimijuutta, sietämistä (kärsimistä)? -Kollektiivista: -- Diskursiivisen vallan tiedostaminen & muutospyrkimys -- Valtarakenteisiin kohdistuvaa kollektiivista vastarintaa - Käytäntöjen ja kulttuurien uudistamista
  5. 5. Toimijuus viranomaispuheessa - EU:n koulutuspoliittiset asiakirjat: yrittäjyys, aloitteellisuus, luovuus -Sos. politiikka: elämänhallintaa syrjäytymisvaarassa oleville, vanhuksille, lapsille, nuorille -Rajoittunut toimijuus & valta: naiset, maahanmuuttajat, sukupuoliset vähemmistöt, vammaiset, ym. - Ohjauksessa ja kuntoutuksessa pyritään toimijuuden vahvistamiseen (esim. TEM) - Aikuiskasvatuksessa (elinikäinen oppiminen > toimijuus) uusi avaus. 521.11.2012 AE
  6. 6. Työelämän vaatimuksina korostetaan Työntekijöiden kohdalla: - Tietojen ja taitojen oppimista työssä ja ammatillista kasvua - Ammatillisten identiteettien tuunausta ja uudelleen neuvottelua - Uusien työroolien ja vastuiden ottamista - Perinteisten ammatillisten rajojen ylittämistä - Työurien pitkäjänteistä rakentamista Työyhteisöjen osalta: - Työkäytäntöjen muokkaamista ja kehittämistä - Uudenlaisten yhteistoiminnallisten työtapojen kehittämistä Organisaatioiden tuottavuuden parantamista: - Rakenteellisten uudistusten kautta - Uusien työkäytäntöjen ja työ-kulttuurien kehittämistä - Laadukasta johtamista (hallinnointia ja johtajuutta)
  7. 7. Tarvitaan lisääntyvästi (ammatillista) toimijuutta 7 - Työssä oppiminen edellyttää toimijuutta: aktiivista osallistumista, osaamisen rakentamista, metakognitiivista kontrollia, ammatillista kasvua -- Työssä oppimista ja osaamisen kasvua ei voida hyödyntää ilman mahdollisuutta uudenlaiseen ammatilliseen toimijuuteen työssä (esim. laajempi vastuu) -- Muutokset työssä vaativat ammatillisten identiteettien uudistamista -- Koulutus- ja työuran rakentaminen mielekkääksi (elämänkulkutoimijuutta) -- Työuran katkokset (työttömyys) edellyttää ammatillisten identiteettien uudelleen konstruointia (identiteetti-toimijuutta) -- Yrittäjyys ja muu yksilön korostuva vastuu selviytymisestä vaatien vahvaa yksilöllistä toimijuutta ja resursseja siihen - Luovuus ja innovatiivisuus / oman työn kehittäminen tarve edellyttää toimijuutta -- Persoonalliset identiteettisitoumukset (eettisyys) ja ammatillinen kasvu edellyttää - identiteettitoimijuutta erityisesti kasvatus- ja hoitoaloilla, myös johtamisessa -- Oman elämän hallinta: aatteet, vaatteet, arvot, elämäntapa, ihmissuhteet, perhe
  8. 8. Aikuiskasvatuksessa ja alan tutkimuksessa onkin syytä:  Toimijuutta koskevaan kriittiseen keskusteluun / teoretisointiin  Toimijuutta edistävien käytäntöjen kehittämiseen työssä  Toimijuutta vahvistavien oppimisymäristöjen ja pedagogiikan kehittämiseen
  9. 9. 921.11.2012 AE Toimijuuden idea ei ole uusi -Valistuksen idea (Kant): kasvatus -> ihmisen järjellinen kapasitetti -> kyky tehdä itsenäistä arviointia - > perusta autonomialle ja agenttiudelle -Mezirov (1991): yksilön voimaantuminen (emansipaatio) -Freire: yhteiskunnallinen/yhteisöllinen valtautuminen (elinolojen parantaminen) -Sosiologit (Bauman, Beck, Giddens): Modernissa yksilön rakennettava oma elämänsä ’minän’ refleksiivisessä projektissa. Yksilöiden tultava toimijoiksi ja kontrolloitava elämäänsä. Nykyisessä jälkimodernissa epävarmuus lisääntynyt >> mahdollisuudet kontrolloida sosiaalisia oloja vähentyneet >> toimijuus entistä vaikeampi saavuttaa
  10. 10. Ymmärretään eri tavalla eri tieteenaloilla: *) 1021.11.2012 AE -Yhteiskuntatieteissä peruskäsite (Giddens, 1984) -Antropologiassa ajankohtainen (Ahearn, 2001) -Gender- tutkimuksessa vahvasti esillä (Gordon, 2005) -Pykologiassa liitetty minäpystyvyyteen (Bandura, 2006) -Aikuis/kasvatustieteessä koulutus- & työurien rakentaminen (Biesta & Tedder, 2007) -Elämänkulku –toimijuus (Hitlin & Elder, 2007) Ontologia epäselvä (diskursiivinen, praktinen, ruumiillinen) Teoretisoitu runsaasti, empiiristä tutkimusta niukasti ____________ *) Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review, 10, 45-65. http://authors.elsevier.com/sd/article/S1747938X13000274
  11. 11. 1121.11.2012 AE Esimerkkejä toimijuuden määrittelyistä: Giddens (1984): Toimijuus ilmenee ihmisen teoissa silloin, kun hän olisi voinut toimia myös toisella tavalla ja kun se mikä tapahtui, ei olisi tapahtunut ilman kyseistä tekoa. -kyvykkyys saada aikaan vaikutus; toimija käyttää aina valtaa (power to) Banduran ’sosio-kognitiivinen’ teoria ’Toimijuus merkitsee tarkoituksellista vaikuttamista omaan toimintaan ja elinoloihin’ Toimijuuden eri puolet: 1) tarkoituksellisuus (intentionaalisuus) 2) ennakkosuunnittelu 3) itsesäätely 4) itsereflektio Tärkein henkilön toimijuutta selittävä tekijä on hänen uskomuksensa omasta pystyvyydestä (self-efficacy = minäpystyvyys)
  12. 12. Toimijuuden muotoja 1221.11.2012 AE 1) Eksistentiaalinen toimijuus: universaali inhimillinen mahdollisuus ja kyky itseohjautuvaan ja aloitteelliseen toimintaan; vapaus ajatella ja toimia toisin 2) Pragmaattinen toimijuus: Kun rutiinit eivät toimi, vaaditaan spontaania käytännöllistä luovaa toimijuutta (esim. päivystyshoitajien työ) 3) Identiteettitoimijuus: esim. hoidon ja kasvatuksen etiikkaan sitoutuminen (vastuunotto, huolenpito toisesta ihmisestä) motivoi opettajan ja hoitajan työtä; Identiteettiristiriita syntyy riittämättömyyden kokemuksesta (resurssit) 4) Elämänkulkutoimijuus: elämänkulun muokkaaminen pitkällä tähtäimellä; koulutusvalinnat, ammatinvalinta, perhe, asuinpaikka. (Hitlin & Elder, 2007)
  13. 13. 1321.11.2012 AE Elämänkulku –toimijuus (life course agency) Subjektin yritys vaikuttaa/muokata omaa elämänkulkua pitkällä tähtäimellä: 1) toiminta, jolla on pitkäkestoiset seuraamusvaikutukset (esim. koulutusvalinnat) ja 2) uskomukset omasta kapasiteetista saavuttaa elämänkulkuun kuuluvat tavoitteet a) Identiteettisitoumuksia b) Oma-aloitteista toimintaa, c) Vastarintaa c) Muutosta ja valintoja elämänkulun siirtymissä ja käännekohdissa (Hitlin & Elder, 2007) Henkilön mahdolliset tulevat minuudet motivoivat nykyhetken valintoja
  14. 14. Tavoitteet toimijuuden teoretisoinnissa ja uudelleenmäärittelyssä*)  Kriittinen katsaus toimijuutta käsittelevään ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun ja tutkimuskirjallisuuteen 1. Miten toimijuuden ontologinen luonne ja sen ilmenemismuodot on ymmärretty? - Onko diskusiivinen, praktinen ja rumiillinen todellisuussuhde huomioitu? - Miten intentionaalisuus ja temporaalisuus on huomioitu? - Onko identiteetin merkitys toimijuudelle otettu huomioon? 2) Miten sosiaalisen ja yksilöllisen välinen suhde on ymmärretty? (analyyttisesti toisistaan erillisinä, ei erotettavissa olevina,..)  Ehdotus työhön liittyvän toimijuuden teoriaksi: Subjektilähtöinen sosio-kulttuurinen lähestymistapa ______ *) Eteläpelto, A., Vähäsantanen,K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Reseach Review, 10, 45-65.
  15. 15. Kirjallisuuden etsiminen ja analyysi: Miten? Aiempaa tutkimusta ja tieteellistä keskustelua jäljitettiin ajankohtaisesta toimijuuteen kohdistuneesta tieteellisistä julkaisuista kasvatus- ja yhteiskuntatieteistä sekä psykologian ja gender-tutkimuksen alueilta. Tunnistimme neljä traditiota, joiden piirissä toimijuudesta on keskusteltu vilkkaasti: 1) Yhteiskuntatieteellinen traditio 2) Post-strukturalistinen naistutkimus 3) Sosio-kulttuurinen lähestymistapa 4) Elämänkulkututkimuksen traditio - Kullakin näistä erilainen teoreettinen viitekehys ja tradition sisäistä keskustelua, intertekstuaalista dialogia ja argumentointia, ei juuri alueelta toiselle ulottuvaa. - Kunkin alueen sisällä hyvinkin erilaisia käsityksiä niin ontologiassa kuin yksilön/ sosiaalisen välisen suhteen ymmärtämisessä - Kullakin alueella syvempi analyysi keskittyi vaikutusvaltaisimpiin toisistaan poikkeviin käsityksiin
  16. 16. 1) Yhteiskuntatieteiden pitkä keskustelutraditio toimijuuden ja rakennetekijöiden suhteesta KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE Giddens: Toimijuus intentionaalisina valintoina ja tekoina seuraamuksineen Toimijuus yksilöiden intentionaalisina ja rationaalisina tekoina, joilla on sosiaalisia seuraamuksia Korostaa yksilöiden kapasiteettia ja valtaa (voimaa) agenttisiin tekoihin) – Temporalisuutta ja identiteettejä ei oteta huomioon tai tarkastella Erottamattomuus > Mahdottomuus tehdä analyyttistä erottelua ykksilöllisen ja sosiaalisen / kollektiivisen kesken Analyyttisesti enisijainen suunta: yksilöstä sosiaaliseen (mikrosta makroon) Archerin realistinen sosiaalinen teoria toimijuudesta: ihmisen kolmitasoinen todellisuussuhde maailmaan Sosiaalinen, praktinen ja luonnollinen (natural) todellisuus ja ihmisen näitä vastaavat diskursiiviset, praktiset ja ruumiilliset suhteet maailmaan Agenttiset teot ovat intentionaalisia ja tavoitteellisia prosesseja Personallinen identiteetti merkittävä Temporaalisuus otettu huomioon Sosiaalinen ja yksilöllinen analyyttisesti erillisiä. Sisäinen keskustelu ja emotionaalinen elaborointi nähdään välittävinä prosesseina yksilöllisen ja sosiaalisen kontekstin välillä. +Historiallisesti muuttuvat sosiaaliset olosuhteet ja yksilön elämänhistoria nähdään analyyttisesti erillisiä > mahdollistaa näiden välisen vuorovaikutuksen analyysin
  17. 17. 2) Jälkistrukturalistinen feministinen keskustelu toimijuudesta, diskursseista, subjektista KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE Vahvan jälki- strukturalismin käsitys toimijuudesta kollektiivisina diskursseina Toimijuus on olemassa sosiaalisella ja kollektiivisella tasolla diskursiivisena ilmiönä:‘Tekstien ulkopuolella ei ole mitään’. Toimijuus syntyy kun subjektipositioista käsin kirjoitetaan uusiksi hegemonisia diskursseja (kriittisen dekonstruktion kautta). Temporaalisuutta ja identiteettejä ei huomioida eikä tarkastella. Erottamattomuus: yksilöt redusoidaan diskursseihin (ovat olemassa niiden kautta). Discursiivinen subjekti on alisteinen vallitseville diskursseille ja hallintojärjestelmälle. >> kuvaa, miten näkymätön ja epävirallinen valta on rakentunut Välittävän jälkistrukturalis min käsitys yksilöllisestä toimijuudesta ja minuudesta Toimijuus ihmisten elettyinä kokemuksina sosiaalisista suhteistaan ja kapasiteetista itsereflektioon ja toimintaan. Minätunne(sense of self), ruumiillisuuden ilmenemismuodot, sosiaaliset ja kulttuurisesti relationaaliset subjektit. Temporaalisuutta ei tarkastella. Identiteetti ja subjektius keskiössä. Materiaaliset, kulttuuriset, taloiudelliset ja sosiaaliset voimat analyyttisesti erillisiä yksilöiden kokemuksista, identiteeteistä ja subjektiudesta. Diskursiviset ehdot paljastettava (välttämätön, mutta ei riittävä selitys toimijuudelle). Intentiot ja reflektiivisyys tarpeen. Toimijuus keskeinen välittävä tekijä yksilöllisen ja sosiaalisen suhteessa.
  18. 18. 3) Sosiokulttuurisen kehitys- ja oppimis- tutkimuksen keskustelu toimijuudesta KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE Objekti- keskeinen toimintateoria ja yksilöllisen toimijuuden kieltäminen Prosessi-ontologia; yksilöllisen ja kollektiivisen toimijuuden hylkääminen ja /tai sen alisteisuus työn kohteelle ja tyävälineille. Temporaalisuutta ei tarkasteltu. Identiteetti ja subjektius kiellettiin. Yksilöllisen ja sosiaalisen erottamattomuus. Yksilöllisen redusointi sosiaalisiin prosesseihin. Kehitykselliset subjekti- lähtöiset käsitykset: aktiivinen toimijuus ja riippuvuus sosiaalisesta kontekstista Yksilöt aktiivisina toimijoina suhteessa sosiaaliseen maailmaan. Temporaalisesti rakentuva liittyminen. Intentionaalisuus ja subjektiivisuus ilmenevät osallisuutena ja päätöksinä mihin kiinnittyä. Yksilökehityksellinen temporaalisuus sisältää elämänhistorian ja aiemmat kokemukset . Identiteetti huomioidaan. Analyyttisesti erillinen (inklusiivisesti); keskinäinen riippuvuus ja vastavuoroisesti toisiaan rakentavat suhteet yksilöllisen ja sosiaalisen kesken. Toimijuus nähdään läheisesti henkilöiden identiteetteihin liittyvänä.
  19. 19. 4) Identiteettitoimijuutta ja toimijuutta elämänkulussa koskeva tutkimustraditio ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE Yksilöiden tavat rakentaa omaa elämänkulkuaan valintojen ja pitkän tähtäimen tekojen kautta. Temporaalisuus huomioitu yksilöiden elämänkaaren (elämänkulun) mitta- kaavassa Identiteetit huomioitu ja nostettu tarkastelun keskiöön. Erillinen (poissulkevasti); sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet ja elinehdot nähdään mahdollisuuksina ja rajoitteina. Historiallisesti muuttuvat ja kulttuurisesti vaihtelevat olosuhteet.
  20. 20. • Toimijuus voidaan ymmärtää ontologialtaan hyvin eri tavoin: •kapeasti pelkästään yksittäisenä rationaalisena ja intentionaalisena tekona, tai •laajasta aikaperspektiivistä kattaen ihmisen yksilökehityksellisen elämänkaaren. •Kattaen pelkästään diskursiivisen, mutta sen lisäksi myös praktisen ja ruumiillisen suhteen todellisuuteen • Yksilöllisen ja sosiaalisen välisen suhteen analyysi paljasti oletuksia, jotka ulottuivat: •analyyttisestä erottamattomuudesta •analyyttiseen erillisyyteen: sosiaalisen kontekstin vaikutus hyvinkin voimakkaasta heikkoon Lähestymistapojen vertailu osoitti että
  21. 21. Subjektilähtöinen sosiokulttuurinen viitekehys: …hyödyntää aineksia niin sosiaalitieteellisestä ja post-strukturalistisesta kuin subjektilähtöisestä sosiokultturisesta ja elämänkulkutoimijuudesta… Ontologia: * Ihmisellä on praktinen, diskursiivinen ja ruumiillinen suhde todellisuuteen * Toimijuus ilmenee muuttuvana ajallisena prosessina * Persoonallinen identiteetti ja sen jatkuvuus hyväksytty lähtökohta * Toimijuus ihmisten elettyinä ja kerrottuina kokemuksina (sense of agency) huomioidaan materiaalisen, sosiaalisen ja ruumiillisen rinnalla * Identiteetti on kietoutunut vahvasti toimijuuteen Sosiaalisen ja yksilöllisen suhde: * Analyyttisesti erillisenä (historiallisesti muuttuva sosiaalinen; yksilön ainutkertainen elämänkulku tässä kontekstissa) * Yksilöllinen ja sosiaalinen rakentavat vastavuoroisesti toisiaan * Yksilöillä ja yhteisöillä mahdollisuus sosiaaliseen toimijuuteen Metodologisesti: Toimijuus on aina johonkin pyrkivää/kohdistuvaa toimijuutta, jota harjoitetaan jossakin kontekstissa, sen rajoitteissa ja resurssein 2114.3.2014 21.11.2012 AE
  22. 22. Ammatillinen toimijuus PROAGENT-hankkeessa 2214.3.2014 21.11.2012 AE
  23. 23. 2321.11.2012 AE 1) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan (ja se ilmenee) silloin kun ammatilliset subjektit ja/tai yhteisöt tekevät valintoja, käyttävät vaikutus- mahdollisuuksiaan ja ottavat kantaa tavoilla, jotka vaikuttavat heidän työhönsä ja/tai ammatillisiin identitetteihinsä. 2) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan aina tiettyä tarkoitusta varten ja tiettyjen historiallisesti muotoutuneiden työpaikan sosio-kulttuuristen ja materiaalisten ehtojen sisällä; nämä sekä rajoittavat että resurssoivat toimijuutta. 3) Ammatillinen toimijuus kietoutuu työntekijän ammatilliseen identiteettiin (ammatilliset ja eettiset sitoumukset, ihanteet, motivaatiot, kiinnostukset, tavoitteet). 4) Työntekijöiden työhistoria ja -kokemukset, osaaminen, asiantuntijuus ja kompetenssit toimivat heidän kehityksellisenä varantoinaan ja yksilöllisinä resursseina ammatilliselle toimijuudelle. Subjektikeskeinen sosiokulttuurinen lähestymistapa ammatilliseen toimijuuteen (1/2)
  24. 24. 2421.11.2012 AE 5) Ammatillisen toimijuuden tutkimuksessa yksilöllinen ja sosiaalinen on syytä nähdä analyyttisesti erillisinä ja toisiaan vastavuoroisesti rakentavina. 6) Ammatillisilla subjekteilla on sekä diskursiivinen että praktinen ja ruumiillinen suhde (työn) todellisuuteen; nämä suhteet rakentuvat ajallisesti kattaen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. 7) Ammatillista toimijuutta tarvitaan erityisesti oman työn ja työolojen (luovaan) kehittämiseen, työssä oppimiseen ja ammatillisen identiteetin neuvotteluun. _______ (Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Paloniemi, S. , 2013) Subjektikeskeinen sosiokulttuurinen lähestymistapa ammatilliseen toimijuuteen (2/2)
  25. 25. Ammatillinen toimijuus työssä (Proagent - kyselyssä) * Vaikutusmahdollisuudet työssä ja työyhteisössä *Osallisuus ja vuorovaikutteisuus työyhteisössä *Työssä oppiminen: mahdollisuudet ja tilat *Ammatillinen identiteetti: tavoitteet, ihanteet, sitoumukset *Vaikuttamisen alueet (esim. työajat, työtavat, työvälineet) *Vaikuttamisen ilmeneminen työssä (esim. työtä koskevien päätösten vastustaminen, aloitteiden teko) *Resurssoivat ja rajoittavat tekijät (esim. epäviralliset valtasuhteet ja oma työkokemus) 25
  26. 26. Ammatillinen identiteetti 2614.3.2014 21.11.2012 AE ~ elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä ammatillisena toimijana ~ suhde työhön ja ammatillisuuteen ~ mihin kuulun ja samaistun työssäni ~ mitä pidän tärkeänä ja mihin sitoudun ~ työtä koskevat arvot ja eettiset sitoumukset ~ tavoitteet ja uskomukset työssäni ~ millaiseksi työssä ja ammatissani haluan tulla ’Kuka olen, mihin kuulun ja mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani’ ____ *) Occupational, vocational, professional, work identity
  27. 27. 2714.3.2014 21.11.2012 AE ¤ kuvaa laajasti ja monitasoisesti ihmisen ja työn välistä suhdetta Työhön liittyvässä identiteetissä kietoutuvat: - ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen käytäntö - yksilön rakentamiin (ja jatkuvasti muokkaamiin) persoonallisiin merkityksiin ja - käsityksiin työn asemasta elämässä sekä - työhön liittyvistä arvoista ja eettisistä sitoumuksista Työhön liittyvä identiteetti
  28. 28. Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen vahvistamisohjelma; tasot, linkit ja tavoitteet (TSR) KEHITTÄMISEN TASOT JA KOHTEET AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN MONIKYTKENTÄISEN VAHVISTAMINEN TAVOITELTU LOPPUTULOS ORGANISAATIO; toiminta ja strategia YHTEISÖ; työkäytännöt ja työskentelytavat YKSILÖ; ammatilliset identiteetit, roolit YHTYHT Lisääntyvät vaikutusmah- dollisuudet ja dialogisuus; uudistunut toiminta ja visiot Uudet toimivat työkäytännöt ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat Työssä oppiminen, uusiutuneet ja vahvistuneet identiteetit ja työroolit, lisääntynyt hyvinvointi Mirkku Sylvi Pirre YHT Yksilöllistä ammatillista toimijuutta vahvistavat työtavat YKS Yhteisöllistä ammatillista toimijuutta vahvistavat työtavat ORG JOHTO 28ORG Organisaation kollektiivista toimijuutta vahvistavat työtavat
  29. 29. Työidentiteettivalmennus Työkonferenssi Johtamiskoulutus Kysely Tutkimus- ja kehitystyö (esim. havainnointi, kenttämuistiinpanot, videoinnit, haastattelut). 29 Ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjelma Ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjema – toteutus (TSR)
  30. 30. 3014.3.2014 • Organisaatio- identiteetti • Suhde - identiteetti • Ammatillinen identiteetti • Persoonallinen identiteetti Kiinnostukset, sitoumukset , tavoitteet, ihanteet, elämäntapa Ammatilliset kompetenssit, ihanteet, tavoitteet, sitoumukset Käytännöt, säännöt (selkäranka), johtajuus, valtasuhteet Sosiaaliset ja kollegiaaliset suhteet työyhteisössö Identiteettipajat PROAGENT- hankkeessa (Mahlakaarto, 2010)
  31. 31. ALUSTAVIA TULOKSIA INTERVENTIOISTA (1/2) • Työntekijöiden identiteettivalmennus o loi tilan kokemusten ja ideoiden jakamiselle ja tutustumiselle, o loi mahdollisuuden oman uran ja identiteettien työstämiselle, o vahvisti ammatillista toimijuutta sekä vuorovaikutukseen ja palautteen antoon liittyviä taitoja • Johtamiskoulutus o oli yhteisöllisen oppimisen areena, o loi tiloja johtajien ammatillisten identiteettien kirkastamiselle ja kehittymiselle, ja o antoi välineitä identiteettijohtajuudelle ja työntekijöiden toimijuuden (osallisuutta ja vuorovaikutusta) vahvistamiselle.
  32. 32. ALUSTAVIA TULOKSIA (2/2) • Työkonferenssissa o Kaikki saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät osallistumaan kehitystyöhön, ja o luotiin toimenpide-ehdotuksia työyhteisö- ja organisaatiotasolla, esim. organisatoristen ja ammatillisten raja-aitojen purkaminen.  Työorganisaatiot ja työntekijät kokivat yleisesti eri interventiot hyvin tarpeellisina ja hyödyllisinä.  Yksittäinen interventio ei mahdollista toimijuuden vahvistamista ja oppimista kaikilla tasoilla: Tarvitaan muutosta niin yksilön, työyhteisön kuin työorganisaation tasolla.
  33. 33. Lähteitä ja kirjallisuutta, kts. www.jyu.fi/proagent Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (toim.) (2011). Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint Eteläpelto, A., Vähäsantanen,K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Reseach Review, 10, 45-65. http://authors.elsevier.com/sd/article/S1747938X13000274 Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. Paloniemi, S. (2014; painossa). Identity and agency in professional learning. In Billett, S., Harteis, C. & Gruber, H. (Eds.) International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning, Vol. 2. Eteläpelto, A. (2007). Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa. [Work identity and subjectivity in the cross-current of structures and agency]. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (2007) Työ, identiteetti ja oppiminen. [Work, Identity and Learning]. Helsinki / Porvoo: WSOY, ss. 90-142. Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) (2006). Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. [Promoting professional growth] Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vantaa:Dark. Vähäsantanen, K., Saarinen, J. & Eteläpelto, A. (2009). Between school and working life: Vocational teachers’ agency in boundary-crossing settings. International Journal of Educational Research 48, 395-404.
  34. 34. THANKS FOR ATTENTION! More information: www.jyu.fi/proagent

×