Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektissa (2014) järjestettiin Best Buddies -kaveritoimintaa ja kehitettiin yhteistyötä kuntien nuorisopalveluiden kanssa. Esitys käsittelee projektin tekemää nuorisopalveluyhteistyötä.

1. Kaikki nuoret mukaan!
Kaverimeininki-projekti 2014
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen

2. Mikä tämä esitys on?
 Esitys käsittelee Kehitysvammaisten Tukiliiton
Kaverimeininki-projektin vuonna 2014 tekemää
nuorisopalveluyhteistyötä.
 Esitys on tarkoitettu kaikille,
joita kiinnostaa nuorisotyön kehittäminen ja
kehitysvammaisten nuorten osallistumismahdollisuudet.
 Esityksen kohderyhmänä ovat esimerkiksi:
 kuntien nuorisopalveluiden henkilöstö
 erilaista nuorisotyötä tekevät ihmiset
 kehitysvammaisten nuorten vanhemmat
 kehitysvammaisten nuorten kanssa työskentelevät ihmiset
kuten esim. asumispalveluiden, oppilaitosten,
toimintakeskusten ja vapaa-ajan toimintojen henkilöstö
 kaikki, joita yhdenvertaisuus kiinnostaa!
 Miksi kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua
heitä itseään kiinnostavaan toimintaan?
 Miksi erilaisten nuorten kannattaa toimia yhdessä?

3. Mitä on kehitysvammaisuus?
 Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella.
 Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat
kehitysvammaisille ihmisille vaikeampaa kuin ihmisille yleensä.
 Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma,
joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän,
mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille.
 Kehitysvammaisuutta on monenlaista.
Jokaisen kehitysvammaisen ihmisen tuen tarve on yksilöllinen.
 Kehitysvammaisilla ihmisillä voi olla myös muita vammoja tai sairauksia,
jotka saattavat vaikuttaa esim. liikkumiseen, puhumiseen
tai vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa.
 Kehitysvamma on vain yksi ihmisen ominaisuuksista.
Jokainen ihminen on yksilö.
Esimerkiksi luonteenpiirteet, elämänkokemukset ja elinympäristö
vaikuttavat siihen, millaisia ihmiset ovat.
 Lisätietoja:
 http://www.kvtl.fi/fi/kehitysvamma-
 http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus

4. Yhteistyö
nuorisopalveluiden kanssa
 Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektissa (2014)
järjestettiin Best Buddies -kaveritoimintaa
ja kehitettiin yhteistyötä kuntien nuorisopalveluiden kanssa.
 Yhteistyötä kokeiltiin Veturitalleilla
Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden
ja Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n Kulttuuriklubi Siperian kanssa.
 Nuorisopalvelut ja Kulttuuriklubi Siperia
järjestävät toimintaa Veturitalleilla.
 Lisätietoja:
 http://veturitallit.jyvaskyla.fi
 http://www.siperia.info

5. Yhteistyön tavoite
 Tällä hetkellä kehitysvammaiset nuoret osallistuvat usein
nimenomaan heille suunnattuun vapaa-ajan toimintaan,
jossa ei tapaa vammattomia nuoria.
 Yhteistyön tavoitteena oli,
että kehitysvammaiset nuoret tutustuvat
kuntien nuorisopalveluiden yleiseen toimintaan.
 Pyrkimyksenä oli vaikuttaa
kuntien tarjoamaan vapaa-ajan toimintaan siten,
että yhä useammat kehitysvammaiset nuoret
pääsevät mukaan kaikille nuorille suunnattuun toimintaan.
 Vuoden 2014 aikana
sekä kehitysvammaisilla että vammattomilla nuorilla,
nuorisopalveluiden henkilöstöllä
ja kehitysvammaisten nuorten lähipiirillä
oli mahdollisuus saada kokemuksia yhteisestä toiminnasta.

6. Yhteistyön taustalla
kaveritoiminta
 Best Buddies -kaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa,
joka yhdistää kehitysvammaisen ja vammattoman ihmisen
tasavertaiseen kaveruuteen.
 Best Buddies on syntynyt Yhdysvalloissa vuonna 1989.
 Suomessa toimintaa on järjestänyt
Kehitysvammaisten Tukiliitto vuodesta 2007 alkaen
Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
 Suomessa Best Buddies -kaveritoiminta on tarkoitettu
erityisesti kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille.
 Lisätietoja: http://www.bestbuddies.fi
 Katso seuraavaksi toiminnan esittelyvideo! (kesto 1 min.)

7. Inkluusio – kaikki mukaan!
 Best Buddies -kaveritoiminnassa
kehitysvammainen ja vammaton nuori viettävät aikaa yhdessä
ja tekevät heitä kumpaankin kiinnostavia asioita.
 Best Buddies on keino edistää inkluusiota eli sitä,
että ihmiset ovat mukana yhteisessä tekemisessä
huolimatta esimerkiksi kehitysvammasta.
 Viime vuosina on tapahtunut ajattelutavan muutos:
eristämisestä ja eriyttämisestä on siirrytty
kohti inkluusioajattelua.
 Joskus ajateltiin, että kehitysvammaisia ihmisiä varten
tulee rakentaa aina omat erityiset palvelujärjestelmänsä.
 Nykyisen inkluusioajattelun mukaan
kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus
käyttää kaikille ihmisille suunnattuja palveluita.
Erilaiset ihmiset voivat käyttää samoja palveluita
yksilöllisen tuen avulla.
 Muutoksen myötä kehitysvammaisia ihmisiä
ei nähdä enää hoivan ja huolenpidon kohteena
vaan tasavertaisina kansalaisina.

8. Miksi inkluusiota tavoitellaan?
 Inkluusioon liittyy yhdenvertaisuus:
kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esim. heidän
sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään,
vammastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan
tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
 Yhdenvertaisuus on perusoikeus.
Kaikille ihmisille kuuluu yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet
osallistua yhteiskunnan toimintaan.
 Erilaisten ihmisten yhdessäolo ja yhdessä toimiminen
vähentää ennakkoluuloja,
mikä ehkäisee syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta.
 Suomen Unicefin Mukana-kampanjan (2013)
esittämä ajatus on hyvä.
Kampanjan tavoitteena oli parantaa
vammaisten lasten mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintaan.
 "Sekä erilliselle että yhteiselle toiminnalle on tarvetta.
Kannustamme kuitenkin miettimään,
milloin erillistä toimintaa todella tarvitaan.”

9. Nuoret Veturitallien Kiskoklubilla syyskuussa 2014.
Kuva: Taru Oulasvirta

10. Nuoret ja yhdenvertaisuus
 Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n mukaan
kaikissa nuorten hyvinvointitutkimuksissa
kaverit, perhe ja mielekäs vapaa-aika ovat niitä elämänalueita,
jotka koetaan merkityksellisimmiksi hyvinvoinnin kannalta.
 Allianssi on tiivistänyt hyvin
tavoitteensa nuorten vapaa-aikaan liittyen.
 "Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus itse valita,
mihin vapaa-ajan harrastukseen tai toimintaan osallistuu.
Nuorten vapaa-aika on syrjinnästä vapaa alue."

11. Vammaiset nuoret ja
yhdenvertaisuus vapaa-ajalla
 Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöryhmä VNY on määritellyt,
mitä on syrjimätön nuorisotyö.
 "Syrjimätön nuorisotyö on sitä,
että liikuntavammasta huolimatta
nuorella on mahdollisuus osallistua oman asuinalueen
nuorisotoimintaan ja sosiaaliseen verkostoon,
olla nuori, nuorten joukossa.
Fyysiset toimitilat on suunniteltu esteettömiksi
ja nuorisotyöntekijät ovat asenteellisesti esteettömiä.
Asenteellisesti esteettömällä nuorisotyöntekijällä
on valmiudet kohdata vammainen nuori
ja nähdä "apuvälineiden yli"."
 VNY:n syrjimättömän nuorisotyön määritelmä
toimii yhtä lailla myös tarkasteltaessa
kehitysvammaisten nuorten vapaa-aikaa.

12. Osallistumisen
mahdollisuudet ja esteet
 Allianssin mukaan yhdenvertaisuuden edistäminen nuorisotyössä
edellyttää sen huomioimista,
että erilaisten nuorten osallistumisen esteet ovat erilaisia.
 Kaverimeininki-projektissa tavoitteena oli tarkastella
osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä
erityisesti kehitysvammaisten nuorten näkökulmasta.
Kehitysvammaisten nuorten osallistumista
helpottavat toimenpiteet, kuten selkokielen käyttö,
saattavat kuitenkin helpottaa myös
esim. maahanmuuttajanuorten osallistumista.
 Kehitysvammaisten nuorten
osallistumismahdollisuuksien parantaminen
voidaankin liittää osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Se voi olla osa esteettömyyden, saavutettavuuden,
yhdenvertaisuuden tai syrjimättömyyden edistämistä
erilaisten ihmisryhmien näkökulmasta.
Edellytyksenä on kuitenkin sen tiedostaminen,
millaisesta tuesta kehitysvammaiset nuoret
useimmiten hyötyvät.

13. Mitä vuonna 2014 tapahtui?
 Kaverimeininki-projekti järjesti yhteistyössä
Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden ja Kulttuuriklubi Siperian
kanssa 6 tapahtumaa Veturitalleilla.
 Projekti tiedotti yhteistyötapahtumista
ja yleisesti Veturitallien toiminnasta:
 Best Buddies -kaveritoiminnan 13–29 -vuotiaille
kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille Jyväskylän seudulla
 kehitysvammaisia nuoria tavoittaville tahoille
(mm. Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry,
oppilaitokset, ryhmäkodit, vammaispalvelut)
 vammattomia nuoria tavoittaville tahoille
(mm. oppilaitokset, vapaaehtoistoiminnan palvelut)
 Projekti piti yhteistyökumppaneiden henkilöstölle
koulutustilaisuuden kehitysvammaisten nuorten osallistumisesta.
Koulutuksessa käsiteltiin inkluusioajattelun lisäksi mm.
selkeän ja etukäteisen tiedottamisen tärkeyttä ja sitä,
että tapahtuman tai toiminnan aikana voidaan hyödyntää esim.
selkeitä toimintaohjeita, sovellettua toimintaa ja yleisavustajia.

14. Kaverimeininkiä Veturitalleilla!
 Yhteistyötä tehtiin Veturitallien tavanomaisen toiminnan yhteydessä
eli projekti ei järjestänyt omia tapahtumia.
 Maaliskuussa Best Buddies -kaveritoiminta
osallistui VapaaVaihde-iltaan,
jossa oli nuorten teatteri- ja musiikkiesityksiä.
 Huhtikuun tapahtumana oli VapaaVaihde-ilta ja DJ-paja,
jossa osallistujat pääsivät itse kokeilemaan musiikin miksaamista.
 Toukokuussa ohjelmassa oli Ready for summer -musiikkitapahtuma.
Lavalle nousi esim. Karri Koira!
 Syyskuussa vuorossa oli Kiskoklubi,
jossa esiintyi pop- ja rap-artisteja, kuten TCT!
 Lokakuussa Best Buddies -porukka kutsuttiin
syyslomaviikon tapahtumaan,
jonka ohjelmassa oli pelailua
ja brasilialaisen kamppailulajin capoeiran kokeilemista.
 Marraskuussa kaveritoiminta oli mukana
VapaaVaihteen jouluisessa askarteluillassa,
jossa kokeiltiin kuvansiirtomenetelmää.

15. Maaliskuun tapahtumassa
esiintyi mm. HipGig.
Kuva: Petra Saarinen

16. Huhtikuussa nuoret kokeilivat
musiikin miksaamista.
Anne-Maarit Pasanen osallistui
Mika Fandin ohjaamaan DJ-pajaan.
Kuva: Petra Saarinen

17. Syyskuun Kiskoklubilla esiintyi myös Timi Lexikon.
Kuva: Taru Oulasvirta

18. Vuoden 2014
yhteistyön tuloksia
 Best Buddies -kaveritoiminnan kautta Veturitallien
yhteistyötapahtumissa oli osallistujia yhteensä lähes 90,
joista kehitysvammaisia nuoria oli 50.
Tapahtumiin osallistui myös muita jyväskyläläisiä nuoria.
 Kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret tapasivat toisiaan
ja tutustuivat Veturitallien toimintaan.
 Yhteistyökumppaneiden henkilöstö tapasi kehitysvammaisia nuoria
omassa toiminnassaan Veturitalleilla.
Lisäksi henkilöstö sai tilaisuuden pohtia yhdenvertaisuutta
ja kehitysvammaisten nuorten osallistumismahdollisuuksia
yleiseen toimintaan.
 Ainakin muutama kehitysvammainen nuori kävi tutustumassa
Veturitallien toimintaan myös yhteistyötapahtumien ulkopuolella.

19. Kokemuksia yhteistyöstä
 Yhteistyötapahtumiin osallistuneet
kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret olivat tyytyväisiä
ja toivoivat myös jatkossa samanlaista ohjelmaa.
 "Biljardin pelaaminen, sekä tietokoneella oleminen
sekä "pleikkari" mukavaa toimintaa."
 Yhteistyökumppanit pitivät yhteistyötä tärkeänä
ja halusivat jatkaa inkluusion edistämistä omassa toiminnassaan.
He kokivat, että kehitysvammaisuuteen tutustuminen
edellyttää käytännön tilanteita ja kohtaamisia
kehitysvammaisten nuorten kanssa.

20. Tärkeitä havaintoja
 Kaverimeininki-projektin (2014) näkökulmasta
hyvä tapa vahvistaa inkluusioajattelua
kuntien nuorisopalveluissa on se,
että kehitysvammaiset nuoret tulevat mukaan
kaikille nuorille suunnattuun toimintaan
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Nuorisopalveluiden henkilöstölle tulee tarjota myös tietoa
ja keskustelutilaisuuksia liittyen kehitysvammaisiin nuoriin,
mutta käytännön kohtaamiset ovat hyvin tärkeässä roolissa.
 Isojen esim. musiikkiin liittyvien tapahtumien ohella
kehitysvammaisten nuorten mukaan pääseminen
kaikille nuorille suunnattuun toimintaan
voi lähteä luontevasti liikkeelle yksittäisistä nuorista.
Kehitysvammaisia nuoria voidaan auttaa löytämään
heitä itseään kiinnostavaa pienryhmätoimintaa
ja tukea heitä toimintaan mukaan hakeutumisessa.
 Nuorisopalveluyhteistyön liittäminen
laajempaan yhdenvertaisuuden teemaan on hyödyllistä.

21. Katse tulevaisuuteen
 Kehitysvammaisten Tukiliitto jatkaa
Best Buddies -kaveritoiminnan järjestämistä
ja yhteistyötä kuntien nuorisopalveluiden kanssa.
 Jatkossa yhteistyötä voidaan kehittää esim. seuraavilla tavoilla:
 Kerätään kokemuksia ja kehitetään käytäntöjä
liittyen kehitysvammaisten nuorten osallistumiseen
nuorisopalveluiden pienryhmätoimintaan.
 Kehitetään eteenpäin käytännönläheistä osuutta
nuorisopalveluiden henkilöstölle tarjottavassa koulutuksessa.
 Vahvistetaan yhteistyötä
kehitysvammaisten nuorten vanhempien kanssa.
 Laajennetaan yhteistyö koskemaan
koko nuorisopalveluiden organisaatiota eli myös lähipalveluita,
jolloin kehitysvammaiset nuoret pääsevät mukaan
oman asuinalueensa nuorisotilan toimintaan.

22. Kiitos!