MAHTI-sopeutumisvalmennus tukee hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta. Toiminta oli tarkoitettu vähän tukea tarvitseville aikuisille ja heidän läheisille. Valtakunnallista sopeutumisvalmennusta järjestettiin vuosina 2012-2015. Sopeutumisvalmennusmallin loi ja sitä järjesti Kehitysvammaisten Tukiliiton MAHTI-projekti. Toiminnan rahoitti Raha-automaattiyhdistys. MAHTI on lyhenne sanoista Mahdollisuuksien tie.

1. MAHTI-
sopeutumisvalmennus
MAHTI-projekti
RAY 2012-2015
Kehitysvammaisten Tukiliitto
22.2.2016

3. Sopeutumisvalmennus
 Kuntoutusta
 Suomalainen oivallus
 Painottaa elämänvaiheita, elämäntilanteita ja
elinympäristöä vs. diagnoosikeskeisyys
 Peruspilareina eri tieteistä nousevat viitekehykset
ja kiistattomana vahvuutena ryhmämuotoisuudesta
nouseva vertaistuki.
 Sopeutumisvalmennuskurssit ovat prosesseja,
eivät yksittäisiä kuntoutustapahtumia
 Juuret vahvasti vammaisjärjestöissä

4. MAHTI-sopeutumisvalmennus
Tavoitteena tukea hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja
toiminnallisuuden kautta, voimavarakeskeisesti.
Kohderyhmänä lievästi kehitysvammaiset aikuiset ja
he, jotka hyötyvät samankaltaisesta tuesta sekä heidän lähi-ihmiset.
Sopeutumisvalmennukseen haetaan pareittain. Lähi-ihminen ei tule
mukaan itse kurssille, vaan hänen tehtävänsä on sitoutua kurssin
tavoitteisiin arjessa. Lähi-ihminen siis suorittaa kurssia kotoa käsin.
Kohderyhmälle ei aiemmin kohdennettua sopeutumisvalmennusta.
Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
Toiminta oli valtakunnallista

5. Kurssimalli
 MAHTI-sopeutumisvalmennus koostuu kolmesta eri osasta.
Aloituskurssi kestää viisi päivää ja jatkokurssi kolme päivää.
Välissä on kotikäynti sekä kotitehtäviä. Prosessi kestää puoli vuotta.
 Kolmeosaisia kursseja järjestettiin yhteensä kuusi kappaletta

6. Toiminnan pohja
 Taustateoria (Antonovsky) pohjautuu positiivisen terveyden
ideaan.
 Terveyslähtöisyys (salutogenesis) vs. vajavuuslähtöisyys
(patogenesis)
 Teoria koherenssintunteesta: vahva koherenssintunne auttaa
selviämään elämän vaikeista tilanteista. Se syntyy elämän
ymmärrettävyydestä (comprehensibility), hallittavuudesta
(manageability) ja mielekkyydestä (meaningfulness).
 MAHTI-projektin tekemän työn lähtökohtina ovat
voimavarakeskeisyys, toiminnallisuus, saavutettavuus, osallisuus.

7. Tilastoja hakijoista
 MAHTI-sopeutumisvalmennukseen haki 232
henkilöä, eli 116 kurssiparia
 Suunnitelman mukaisesti voitiin valita 96 henkilöä,
eli 48 kurssiparia
 Mukaan voitiin ottaa 41% hakijoista
 Kurssikoko: 16 henkilöä, eli 8 kurssiparia
 Tukea tarvitsevia hakijoita 75 eri paikkakunnalta
 Hakijoiden keski-ikä 36,5 vuotta
 Nuorin kurssille valittu henkilö 19 vuotta, vanhin 66
vuotta

8. Miksi kurssilaiset hakivat
sopeutumisvalmennukseen?
116 hakemusta. Kuusi selkeää teemaa. Jakaumat

9. Mitä lähi-ihmiset hakivat
sopeutumisvalmennuksesta?
116 hakemusta. Viisi selkeää teemaa. Jakaumat.

10. Esimerkkejä toiminnallisista harjoitteista

11. Elämäntarinatyö
Elämäntarinan työstäminen lisää elämän ymmärrettävyyttä.
Elämäntarinatyöskentely auttaa henkilöä hahmottamaan paremmin
elämänkulkua. Se auttaa jäsentämään eri kokemuksia ja niihin liittyviä
tunteita sekä löytämään onnistumisia ja selviytymistapoja.
Elämäntarinatyöskentely auttaa ymmärtämään, että kaikkien elämään
kuuluu ylä- ja alamäkiä ja että vaikeistakin asioista voi selviytyä.

12. Elämäntarinatyöskentely mahdollistaa kuulluksi ja nähdyksi tulemisen
sekä vertaisuuden löytämisen.

13. Henkilökohtainen kurssitavoite
Tavoitteellisuus lisää elämän hallittavuutta. Hallittavuuden tunne syntyy
siitä, että ihminen ymmärtää, että voi vaikuttaa itse elämäänsä.
Kurssitavoitteen asettaminen on yksi sopeutumisvalmennuksessa
tehtävä harjoite. Kurssilainen asettaa itselleen aloitus- ja jatkokurssille
oman henkilökohtaisen kurssitavoitteen.

14. Kurssitavoite on jotain, jota hän haluaa opetella, harjoitella, kokeilla tai
tehdä kursseilla, muun kurssiohjelman lisäksi. Tavoitteet ovat asioita,
joihin kurssilainen kokee tarvitsevansa toisen ihmisen tukea.
Kurssitavoite toimii harjoitteena arjen muutostavoitteelle.

15. Mitä kurssilaiset halusivat harjoitella,
oppia, kokeilla tai tehdä kurssilla
47 henkilön kurssitavoitteet yhden pääteeman mukaisesti

16. Arjen muutostavoite
Elämänhallinnan tunne syntyy mahdollisuudesta päättää itse omasta
arjesta. Arjen muutostavoiteharjoitteen päätarkoitus on vahvistaa
kurssilaisen käsitystä siitä, että jokainen ihminen, vammasta huolimatta, voi
itse tavoitteellisesti vaikuttaa omaan elämään.

17. Tavoitteiden löytäminen ja niihin pyrkiminen vahvistaa positiivisempaa
minäkuvaa ja auttaa tunnistamaan omia kykyjä. Tavoitteiden löytämistä
edesauttaa kurssilaisen työstämä elämäntarinatyö. Lähi-ihmisen tehtävänä
on tukea kurssilaista tehtävässä tai koordinoida tavoitteeseen tarvittavaa
tukea.

18. Mihin kurssilaiset halusivat
arjessaan muutosta
47 henkilön arjenmuutostavoitteet yhden pääteeman mukaisesti

19. Arjen muutostavoitteiden
toteutuminen
 Arjen muutostavoitteiden toteutuminen arviointiin
mukautetulla Goal Attainment Scaling (GAS) -menetelmällä.
Keskiarvoksi (43 kurssilaisen arjen muutostavoite) tuli 0,4.
Tämä tarkoittaa, että arjen muutostavoitteet
toteutuivat yli odotusten. Kurssilaiset saavuttivat keskimäärin
enemmän mitä olivat kirjanneet tavoitteeksi.
 Arvioinnit vahvistivat, että tavoitteiden asettelussa oli
onnistuttu. Ne olivat sopivan haasteellisia.
Eivät liian helppoja, eivät liian vaikeita vaan toteutettavissa
olevia.

20.  Kotikäynneillä, tavoitteiden arvioinneissa, jatkokursseilla
sekä seurantakyselyissä ilmeni, että arjen
muutostavoiteharjoitteet olivat antaneet kurssipareille monia
eri asioita:
 Kurssiparit olivat lähentyneet
 Tuonut mielekästä tekemistä arkeen
 Lähi-ihmiset olivat huomanneet kurssilaisessa uusia kykyjä
 Toiminut ensimmäisenä askeleena johonkin suurempaan
kokonaisuuteen, kuten itsenäisempään asumismuotoon
tai liikunnan lisääntymiseen arjessa
 Lähi-ihmiset kertoivat arvioinneissaan havainneensa
harjoitteen aikana ja sen jälkeen kurssilaisissa erilaisia
taitoja ja kykyjä. Toistuvimman havainnot olivat:
omatoimisuus, päättäväisyys, motivoituneisuus,
yhteistyötaidot, yhteistyöhalukkuus, määrätietoisuus,
pitkäjänteisyys, pirteys, rohkeus ja suunnitelmallisuus.

21. MAHTI-kurssipäiväkirja
MAHTI-sopeutumisvalmennuksen pääarviointimenetelmänä toimii ns.
kurssipäiväkirjamalli. Oman sopeutumisvalmennusprosessin arviointi on
yksi kurssilla tehtävistä harjoitteista. Kurssipäiväkirjan avulla kurssilainen
harjaantuu hahmottamaan omia tunteita, havaintoja ja kokemuksia.
MAHTI-kurssipäiväkirja on malli tuetusta arviointimenetelmästä.

22. Omakuva
MAHTI-sopeutumisvalmennuksessa toistuvana toiminnallisena menetelmänä
on valokuvan ja valokuvauksen terapeuttinen käyttö.
Sopeutumisvalmennuksen lopussa kurssilainen pohtii millaisena hän haluaa
tulla nähdyksi. Tämä konkretisoidaan valokuvaksi. Kuvaustilanne voi
voimauttaa jo sillä että se edellyttää kuvaajan keskittymistä näkemään
–siihen mikä kuvattavassa on erityistä. Toiminnalla pyritään hahmottamaan ja
vahvistamaan minäkuvaa sekä omaa päätäntävaltaa. Sen avulla harjaantuu
vastaanottamaan ja antamaan myönteistä palautetta.

23. Valokuvatarinakirja
Valokuvatarinakirjan tekeminen tukee omalta osaltaan elämän
mielekkyyttä. Sen työstäminen auttaa kurssilaista hahmottamaan
tämänhetkisiä oman elämän tärkeitä asioita, onnistumisia ja ylpeyden
aiheita. Oma kirja todentaa näitä asioita tekijälleen että muille.

24. Valokuvatarinakirjaa tehdessä kurssilainen harjaantuu ja oppii
käyttämään kameraa ja tietokonetta. Kirja on keino tulla kuulluksi ja
nähdyksi sekä saada osakseen hyvää palautetta.

25. Arvioinnit sopeutumisvalmennuksesta
ja sen hyödyistä
 Sopeutumisvalmennuksen pääarviointimenetelmänä toimi niin
sanottu kurssipäiväkirja-malli. Sen avulla tehtiin näkyväksi
omat kokemukset, tunteet ja oivallukset. Päiväkirjassa
hyödynnetään muun muassa mukautettua GAS-menetelmän
mittaria. MAHTI-kurssipäiväkirja on malli tuetusta
arviointimenetelmästä. Kurssilainen arvioi kokemaansa myös
loppuarviointikeskustelussa. Siinä hyödynnetään esim. siihen
luotua kaavaketta sekä kurssipäiväkirjaa.
 Jokainen kurssilainen koki hyötyneensä
sopeutumisvalmennuksesta. Tunnemittarin keskiarvo on +1,
tämä tarkoittaa että kurssilaiset arvioivat kurssilta saadun
hyödyn merkittäväksi ja kurssin hyväksi.
 Yksilöllisissä kurssiarvioinneissa esille nousseista
sopeutumisvalmennuksen vaikutuksista suurimmat olivat
vertaistuki, uudet tiedot ja taidot sekä itsetunnon
kohoaminen.

26. Esimerkkejä kurssilaisten palautteista:

27.  Lähi-ihmiset arvioivat sopeutumisvalmennuksen mahdollisia
hyötyjä ja vaikutuksia noin puolen vuoden
jälkeen, Webropol-kyselynä. Vastausprosentti oli 85,11%, kyselyyn
vastasi 40 henkilöä.
 85% lähi-ihmisistä koki itse hyötyneensä
sopeutumisvalmennuksesta. Suurin hyöty itselle oli havahtuminen
ja pysähtyminen kurssilaisen asioihin ja elämään. Muita merkittäviä
koettuja hyötyjä olivat muun muassa:
Oivallus kurssilaisen kyvyistä ja haaveista
Ymmärryksen lisääntyminen kurssilaista kohtaan
Tiedonsaanti eri kursseista ja toiminnoista
Saatu tuki, joka auttoi lähi-ihmistä hänen tekemää
ohjaustyötä kurssilaisen kanssa

28.  95% lähi-ihmisistä arvioi, että kurssilainen hyötyi
sopeutumisvalmennuksesta.
Kaikki vastanneista kertoivat kuitenkin havainneensa
kurssilaisessa jotain muutosta kurssin aikana
tai sen jälkeen.

29. "Iloisuus ja omatoimisuus lisääntyi."
"Arjen muutostavoite onnistui hienosti ja se on
jatkunut tähän päivään."
"Opin tuntemaan oman veljeni paremmin ja
arvostan hänen yrittämistään, joka lisääntyi
kurssin myötä."
"Keskusteluyhteys ylipäätään on pysynyt
hyvänä ja avoimempana kuin aiemmin."
"Itseluottamus lisääntyi myös uusissa/oudoissa
paikoissa toimimisessa."
"Kurssilaisen ajatusmaailma muuttui
positiivisemmaksi. Hän ymmärsi että moni asia
on myös omasta asenteesta kiinni."
"Kursseilta palasi kuin uusi ihminen
rohkaistuneena ja ulospäin suuntautuneena."

30. Loppupäätelmä
 Sopeutumisvalmennus koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi.
Vaikka ihmisen voimaantumista on vaikea mitata,
siitä syystä että se on jokaisen oma, henkilökohtainen
kokemus, kertovat projektin työntekijöiden havainnot,
että MAHTI-sopeutumisvalmennuksessa osa kurssin
osallistujista on kokenut voimaantumista. Havaintoja
tukevat niin kurssilaisten, että heidän lähi-ihmisten antama
palaute ja arvio. Kurssilaiset ovat silmin nähden
rohkaistuneet, osallistuneet ja aktivoituneet toiminnassa
mukana olemisen aikana.
 Toiminta on tuonut kurssipareille todennettavasti sitä,
mitä sopeutumisvalmennuksen oli onnistuessaan
tarkoituskin heille antaa.

31. Voimaantuminen on tiivistetysti itsetunnon,
rohkeuden, aktiivisuuden ja vaikutusvallan
lisääntymistä. Voimaantuessaan ryhmä voi
nousta ajamaan itse omaa asiaansa.

32. Pia Björkman
Projektipäällikkö
MAHTI-projekti
Kehitysvammaisten Tukiliitto
Pinninkatu 51, 33200 Tampere
www.kvtl.fi/mahti