Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.

1. ONKO NURMIJÄRVI –
ILMIÖLLÄ PALUUTA?
Suurten kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien
muuttovetovoima vuosina 2000-2017
VTT Timo Aro
@timoaro
lokakuu 2017

2. ANALYYSIN KOHDE JA TOTEUTTAMINEN
 Analyysin kohteena oli seitsemän suurta keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo,
Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu) sekä seitsemän em. keskuskaupungin
kehyskuntaa (45) eli virallisen alueluokituksen mukaan Helsingin, Tampereen,
Turun, Jyväskylän ja Oulun seudun keskuskaupunkien ulkopuoliset kunnat
 Analyysin data kerättiin kunnittain kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosien
2000-2017/8 välillä. Vuoden 2017 ensimmäisen kahdeksan kuukauden tiedot
perustuvat ennakkotietoihin.
 Alueluokitus perustuu 1.1.2017 tietoihin eli kunta- tai muut alueliitokset on
huomioitu takautuvasti.
 Analyysin aikajakso jaettiin viisivuotisjaksoihin vertailtavuuden ja vuosittaisten
poikkeamien eliminoimiseksi. Viimeinen ajanjakso (2015-2017/8) on lyhyempi
kuin muut ajanjaksot.

3. ANALYYSIN
KOHDEKUNNAT
 Analyysin kohteena oli seitsemän suurinta kau-
punkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Kohdealueella
asui yhteensä noin 2,7 miljoonaa asukasta eli 48,6
% koko maan väestöstä vuoden 2016 lopussa.
 Seitsemän suurinta kaupunkia ovat suuruusjärjes-
tyksessä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu,
Turku ja Jyväskylä
 Seitsemän suurimman kaupungin kaupunkiseuduilla
on yhteensä 45 kehyskuntaa
 Keskuskaupungit ja kehyskunnat muodostavat
yhdessä Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja
Jyväskylän seudut. Analyysin kohdekunnat on
kuvattu tummansinisellä värillä viereisessä kartassa.
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi, luokittelu ja kartta: Timo Aro 2017

4. KUNTIEN VÄLINEN NETTO-
MUUTTO 2000-2017/8
 Seitsemän keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo, Van-
taa, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä) saivat kuntien
välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä
noin 86 800 henkilöä vuosina 2000-2017/8 eli keski-
määrin 4 822 henkilöä vuodessa
 Seitsemän keskuskaupungin muuttovoitot maan
sisältä ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti finanssikriisin
(2008) jälkeen. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien
leikkauspiste oli vuosi 2010, jonka jälkeen keskus-
kaupunkien muuttovoitot ovat ylittäneet kehys-
kuntien muuttovoiton
 Seitsemän keskuskaupungin 45 kehyskuntaa saivat
kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa
yhteensä noin 66 000 henkilöä vuosina 2000-2017/8
eli keskimäärin 3 666 henkilöä vuodessa
 45 kehyskunnan muuttovoitot maan sisäisestä muut-
toliikkeestä kääntyivät laskuun finanssikriisin (2008)
jälkeen. Lasku taittui vuonna 2015 ja on hitaasti
noussut uudelleen vuosina 2016-2017, mutta muut-
tovoitot ovat vähäisiä verrattuna vuosiin 2000-2007
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
7 KESKUSKAUPUNKIA
45 KEHYSKUNTAA YHTEENSÄ
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

5.  Graafissa on verrattu seitsemän keskuskaupungin ja
niiden 45 kehyskunnan kuntien välistä nettomuut-
toa viiden vuoden aikajaksoissa vuosina 2000-
2017/8. Viimeisen ajanjakson tiedot perustuvat
vajaaseen viiden vuoden ajanjaksoon
 Seitsemän keskuskaupungin ja 45 kehyskunnan
kuntien välinen nettomuutto oli lähes samalla
tasolla vuosina 2000-2004. Nurmijärvi –ilmiö oli
vahvimmillaan vuosina 2005-2009, jolloin kehys-
kuntien yhteenlaskettu muuttovoitto oli yli viisin-
kertainen niiden keskuskaupunkeihin verrattuna
 Tilanne kääntyi täysin päinvastaiseksi vuosina
2010-2014 ja 2015-2017: seitsemän keskuskau-
pungin muuttovoitot olivat nelinkertaiset kehys-
kuntiin verrattuna vuosina 2010-2014 ja yli kahdek-
sankertaiset vuosina 2015-2017.
 Kehyskuntien yhteenlasketut muuttovoitot ovat
olleet alhaisimmillaan viimeisen kolmen vuoden
aikana 2000-luvun aikana
KUNTIEN VÄLINEN NETTO-
MUUTTO 2000-2017/8
22178
6044
29321 29217
27939
27345
7337
3359
0
3000
6000
9000
12000
15000
18000
21000
24000
27000
30000
33000
NETTOMUUTTO
2000-2004
NETTOMUUTTO
2005-2009
NETTOMUUTTO
2010-2014
NETTOMUUTTO
2015-2017/8
7 KESKUSKAUPUNKIA 45 KEHYSKUNTAA YHTEENSÄ
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

6.  Graafissa on verrattu seitsemän keskuskaupun-
gin kuntien välistä nettomuuttoa viiden vuoden
ajanjaksoissa vuosina 2000-2017/8
 Kaikkien seitsemän keskuskaupungin muutto-
tase oli positiivinen koko ajanjakson 2000-2017
osalta, mutta kaupunkien välillä oli hajontaa
muuttovoittojen ja –tappioiden osalta: esimer-
kiksi Helsinki, Turku ja Vantaa kärsivät myös
muuttotappiota ko. ajanjakson aikana.
 Espoo, Tampere, Jyväskylä ja Oulu saivat muut-
tovoittoa koko ajanjakson ajan.
 Helsingin muuttovoitot ovat kasvaneet merkittä-
västi 2010-luvulla. Vantaan muuttovoitot ovat
kasvaneet nopeasti vuoden 2015 jälkeen.
 Jyväskylän ja Oulun muuttovoitot painottuivat
2000-luvun alkuun
7KESKUSKAUPUNGIN KUN-
TIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
VUOSINA 2000-2017/8
5981
-1652
47
1112
5706
4807
6177
331
540 677
-1541
2861
1471
1705
2598 13623
-750
3601
5416
1246
3587
3859
11549
4576
2614
4861
1430
328
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
26000
28000
Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu
NETTOMUUTTO 2000-2004 NETTOMUUTTO 2005-2009
NETTOMUUTTO 2010-2014 NETTOMUUTTO 2015-2017/8
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

7. HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-
2017/8
 Helsingin seutu on saanut merkittävää muuttovoittoa
kuntien välisestä muuttoliikkeestä koko 2000-luvun
ajan (+67 677 vuosina 2000-2017/8). Helsingin seudun
muuttovoitot ovat kasvaneet määrällisesti erityisesti
vuosien 2015-2017 aikana
 Helsinki kärsi muuttotappiota vielä vuosina 2000-2004,
mutta muuttovoitot ovat kasvaneet sen jälkeen monin-
kertaisesti. Espoo on saanut tasaisesti merkittävää
muuttovoittoa koko ajanjakson ajan lukuun ottamatta
vuosien 2005-2009 notkahdusta. Vantaan muuttovoitot
olivat vähäisiä tai jopa muuttotappiollisia, mutta tilanne
on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Vuosina
2015-2017 Vantaan muuttovoitot ovat määrällisesti jo
ylittäneet Espoon muuttovoitot
 Helsingin seudun kaikki kehyskunnat saivat Kauniaista
ja Järvenpäätä (2005-2009) lukuun ottamatta muut-
tovoittoa vuosina 2000-2009. Tilanne on muuttunut
2010-luvulla aikaisempaan verrattuna ja kehyskuntien
kohdalla on ollut sen jälkeen merkittävää hajontaa
muuttovoittojen ja –tappioiden välillä
KUNNAT
NETTOMUUTTO
2000-2004
NETTOMUUTTO
2005-2009
NETTOMUUTTO
2010-2014
NETTOMUUTTO
2015-2017/8
Espoo 5981 331 2598 3859
Helsinki -1652 540 13623 11549
Hyvinkää 354 688 304 -17
Järvenpää 493 -120 219 1302
Karkkila 71 126 -208 33
Kauniainen -178 -16 631 37
Kerava 469 1057 -90 -377
Kirkkonummi 1852 1570 -274 194
Lohja 968 1021 -110 -621
Mäntsälä 1002 1173 284 64
Nurmijärvi 2848 1296 380 -65
Pornainen 326 251 -79 -83
Sipoo 798 1074 579 1089
Siuntio 489 447 -110 -144
Tuusula 1996 947 112 27
Vantaa 47 677 -750 4576
Vihti 1240 1166 0 -187
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

8. HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ-
LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016
189 393
VÄESTÖ-
LISÄYS
2000-2016
45,3 %
LUONNOLLINEN
VÄESTÖLISÄYS
18,3 %
KUNTIEN
VÄLINEN
NETTOMUUTTO
36,4 %
NETTOMAA-
HANMUUTTO
HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN
VÄESTÖLISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN
VUOSINA 2000-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Graafit: Timo Aro 2017
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettomaahanmuutto Väestölisäys

9. HELSINGIN ENSIMMÄISEN ASTEEN* KEHYSKUNTIEN
YHTEENLASKETTU VÄESTÖLISÄYS VUOSINA 2000-2016
64 471
VÄESTÖ-
LISÄYS
2000-2016
45,4 %
LUONNOLLINEN
VÄESTÖLISÄYS
39,5 %
KUNTIEN
VÄLINEN
NETTOMUUTTO
15,1 %
NETTOMAA-
HANMUUTTO
HELSINGIN SEUDUN ENSIMMÄISEN
ASTEEN KUNTIEN VÄESTÖLISÄYS
OSATEKIJÖITTÄIN 2000-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Graafit: Timo Aro 2017
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettomaahanmuutto Väestölisäys
* Muut Helsingin seudun kunnat kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa eli Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen,
Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti

10. TURUN SEUDUN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-
2017/8
 Turun seutu on saanut muuttovoittoa koko 2000-luvun
ajan (+16 113 henkilöä vuosina 2000-2017/8). Turun
seudun saamien muuttovoittojen määrä on ollut
tasais-ta koko 2000-luvun.
 Turku kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muutto-
liikkeestä vuosina 2005-2009, mutta on saanut 2010-
luvulla muuttovoittoa
 Turun seudun kaikki kehyskunnat saivat muuttovoittoa
vuosina 2000-2009 lukuun ottamatta Paimion vähäistä
muuttotappiota (-36).
 Turun seudun kehyskuntien muuttotaseessa on ollut
hajontaa 2010-luvun aikana. Kaarina, Lieto ja Rusko
ovat saaneet muuttovoittoa koko ajanjakson vuosina
2010-2017/8. Mynämäki, Nousiainen ja Raisio ovat
vastaavasti kärsineet muuttotappiota vuosina 2010-
2017. Maskun muuttotase kääntyi ensimmäisen kerran
negatiiviseksi vuosina 2015-2017.
KUNNAT
NETTOMUUTTO2000-
2004
NETTOMUUTTO2005-
2009
NETTOMUUTTO2010-
2014
NETTOMUUTTO2015-
2017/8
Kaarina 1218 1348 496 554
Lieto 742 572 724 143
Masku 576 816 157 -159
Mynämäki 217 25 -120 -18
Naantali 736 699 81 302
Nousiainen 162 241 -79 -85
Paimio -36 361 49 53
Raisio 100 85 -432 -88
Rusko 389 109 88 71
Sauvo 72 163 -27 22
Turku 1112 -1541 3601 2614
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

11. KUNNAT
NETTOMUUTTO
2000-2004
NETTOMUUTTO
2005-2009
NETTOMUUTTO
2010-2014
NETTOMUUTTO
2015-2017/8
Hämeenkyrö 136 346 155 -1
Kangasala 1475 1178 199 604
Lempäälä 1261 1532 1088 326
Nokia 1352 1640 624 287
Orivesi 138 211 27 -115
Pirkkala 1653 1160 1251 153
Pälkäne 192 307 -122 -34
Tampere 5706 2861 5416 4861
Vesilahti 251 584 67 -42
Ylöjärvi 1226 1675 851 154
 Tampereen seutu on saanut muuttovoittoa
yhtäjaksoisesti koko 2000-luvun ajan: seudun
muuttovoitto on yhteensä +40 633 henkilöä vuosina
2000-2017
 Tampere on saanut tasaisen suurta määrällistä
muuttovoittoa vuosittain 2000-luvulla: keskimäärin
yli 1000 henkilöä vuodessa. Tampere on ollut 2000-
luvulla yksi muuttovetovoimaisimmista kaupun-
geista sekä määrällisesti että suhteellisesti.
 Tampereen seudun kaikki kehyskunnat saivat
muuttovoittoa vuosina 2000-2009. Tampereen
ydinkaupunkiseudun kunnat ovat saaneet edelleen
muuttovoittoa myös vuosina 2010-2017, mutta
Pälkäneen muuttotase on kääntynyt negatiiviseksi.
Lisäksi Vesilahti on kärsinyt pientä muuttotappiota
vuosina 2015-2017
TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-
2017/8
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

12.  Jyväskylän seutu on saanut muuttovoittoa
koko 2000-luvun ajan: seudun yhteenlaskettu
muuttovoitto on noin +11 600 henkilöä vuosina
2010-2017
 Jyväskylä on saanut muuttovoittoa noin 9 000
henkilöä vuosina 2000-2017. Jyväskylän muut-
tovoitot olivat suurimmillaan vuosina 2000-
2004, mutta laskivat sen jälkeen. Jyväskylän
muuttovoitot ovat olleet tasaisella tasolla
vuosina 2005-2017.
 Jyväskylän seudun kuntien välillä on ollut ha-
jontaa muuttotaseessa 2000-luvulla. Laukaa ja
Muurame ovat saaneet muuttovoittoa koko
ajanjakson vuosina 2000-2017. Muiden seudun
kuntien tilanne on vaihdellut 2000-luvun
aikana.
KUNNAT
NETTOMUUTTO
2000-2004
NETTOMUUTTO
2005-2009
NETTOMUUTTO
2010-2014
NETTOMUUTTO
2015-2017/8
Hankasalmi -110 23 -100 -117
Jyväskylä 4807 1471 1246 1430
Laukaa 390 513 164 125
Muurame 402 255 218 229
Petäjävesi -15 314 79 -114
Toivakka 34 7 77 -48
Uurainen -19 197 121 47
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KUNTIEN VÄLINEN
NETTOMUUTTO 2000-2017/8
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

13. KUNNAT
NETTOMUUTTO2000-2004
NETTOMUUTTO2005-2009
NETTOMUUTTO2010-2014
NETTOMUUTTO2015-
2017/8
Hailuoto 35 53 7 -5
Kempele 1009 603 212 189
Liminka 957 1021 127 28
Lumijoki 42 89 0 -23
Muhos 196 327 -211 -136
Oulu 6177 1705 3587 328
Tyrnävä 430 211 -72 -195
 Oulun seutu on saanut muuttovoittoa koko
2000-luvun ajan: seutu on saanut muuttovoittoa
yhteensä noin 16 700 henkilöä vuosina 2000-
2017. Seudun muuttovoitot olivat suurimmillaan
2000-luvun alussa, jonka jälkeen muuttovoitot
ovat vähentyneet. Vuosina 2015-2017 seutu sai
muuttovoittoa enää +186 hlöä
 Oulun kaupunki sai muuttovoittoa yhteensä noin
11 800 henkilöä vuosina 2000-2017: Oulun
muuttovoitot olivat melko suuret vuosina 2000-
2014, mutta ovat sen jälkeen pienentyneet
 Kaikki Oulun seudun kehyskunnat saivat muut-
tovoittoa vuosina 2000-2009. Sen jälkeen
kehyskuntien muuttotaseessa on ollut hajontaa:
Kempele ja Liminka ovat saaneet jatkuvaa
muuttovoittoa, mutta Muhoksen ja Tyrnävän
tilanne on kääntynyt 2010-luvulla
OULUN SEUDUN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO
2000-2017/8
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

14. 45 KEHYSKUNNAN KUNTIEN
VÄLINEN NETTOMUUTTO
VUOSINA 2015-2017/8
 Graafissa on tarkasteltu 45 kehyskunnan kuntien välistä
nettomuuttoa vuosina 2015-2017/8.
 Kehyskuntien asema on muuttunut merkittävästi
ajanjakson 2000-2017 aikana. Vuosina 2000-2004
muuttotappiota sai vain viisi kehyskuntaa, kaksi
kehyskuntaa vuosina 2005-2009 ja 14 kehyskuntaa
vuosina 2010-2014. Vuosina 2015-2017 kuntien välinen
nettomuutto oli positiivinen 23 kehyskunnassa ja
negatiivinen 22 kehyskunnassa
 Viime vuosina kehyskunnista on eniten saanut mää-
rällistä muuttovoittoa Järvenpää, Sipoo, Kangasala,
Kaarina, Lempäälä, Naantali ja Nokia.
 Kasvukuntien yhteisenä piirteenä ovat hyvät liikenne-
yhteydet keskuskaupunkiin, kuntien keskusta- ja/tai
asema-alueiden vahvistaminen ja kaupunkimaisten
piirteiden korostaminen asuinalueiden suunnittelussa
ja asuntotuotannossa
-1000 -500 0 500 1000 1500
Järvenpää
Sipoo
Kangasala
Kaarina
Lempäälä
Naantali
Nokia
Muurame
Kirkkonummi
Kempele
Ylöjärvi
Pirkkala
Lieto
Laukaa
Rusko
Mäntsälä
Paimio
Uurainen
Kauniainen
Karkkila
Liminka
Tuusula
Sauvo
Hämeenkyrö
Hailuoto
Hyvinkää
Mynämäki
Lumijoki
Pälkäne
Vesilahti
Toivakka
Nurmijärvi
Pornainen
Nousiainen
Raisio
Petäjävesi
Orivesi
Hankasalmi
Muhos
Siuntio
Masku
Vihti
Tyrnävä
Kerava
Lohja
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Analyysi, luokittelu ja graafi: Timo Aro 2017

15. YHTEENVETO
1. ANALYYSIN KOHDE: Analyysin kohteena oli seitsemän keskuskau-
punkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu) sekä
seitsemän keskuskaupungin 45 kehyskuntaa. Data perustui kuntien
väliseen muuttoliikkeeseen vuosien 2000-2017/8 välillä (vuoden 2017
tiedot perustuivat ennakkotietoihin). Alueluokitus perustuu 1.1.2017
tietoihin eli kunta- tai muut alueliitokset on huomioitu takautuvasti.
Analyysin aikajakso jaettiin viisi-vuotisjaksoihin vertailtavuuden ja
vuosittaisten poikkeamien eliminoimiseksi.
2. KESKUSKAUPUNKIEN MUUTTOVETOVOIMA ON KASVANUT:
Seitsemän keskuskaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere,
Oulu ja Jyväskylä) saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto-
voittoa yhteensä noin 86 800 henkilöä vuosina 2000-2017/8 eli keski-
määrin 4 822 henkilöä vuodessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot maan
sisältä ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti finanssikriisin (2008) jälkeen.
Keskuskaupunkien ja kehyskuntien nettomuuton leikkauspiste oli vuosi
2010, jonka jälkeen keskuskaupunkien muuttovoitot ovat ylittäneet joka
vuosi kehyskuntien muuttovoiton
3. KEHYSKUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA ON HEIKENTYNYT:
Seitsemän keskuskaupungin 45 kehyskuntaa saivat kuntien välisestä
muutto-liikkeestä muuttovoittoa yhteensä noin 66 000 henkilöä vuosina
2000-2017/8 eli keskimäärin 3 666 henkilöä vuodessa. 45 kehyskunnan
muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliikkeestä kääntyivät laskuun
finanssikriisin (2008) jälkeen. Lasku taittui vuonna 2015 ja on hitaasti
noussut uudelleen vuosina 2016-2017, mutta muutto-voitot ovat
edelleen vähäisiä verrattuna vuosiin 2000-2007
4. NURMIJÄRVI –ILMIÖ ENNEN JA NYT: Seitsemän keskuskaupungin
ja 45 kehyskunnan kuntien välinen nettomuutto oli lähes samalla tasolla
vuosina 2000-2004. Nurmijärvi –ilmiö oli vahvimmillaan vuosina 2005-
2009, jolloin kehyskuntien yhteenlaskettu muuttovoitto oli yli viisin-
kertainen niiden keskuskaupunkeihin verrattuna. Tilanne kääntyi täysin
päinvastaiseksi vuosina 2010-2014 ja 2015-2017: seitsemän
keskuskaupungin muuttovoitot olivat nelinkertaiset kehyskuntiin
verrattuna vuosina 2010-2014 ja yli kahdeksankertaiset vuosina 2015-
2017. Kehyskuntien yhteenlasketut muuttovoitot ovat olleet
alhaisimmillaan viimeisen kolmen vuoden aikana 2000-luvun aikana.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kaltainen Nurmijärvi-ilmiö ei
ole palaamassa, mutta yksittäiset suurten keskuskaupunkien kehys-
kunnat ovat päässeet nousevalla kasvu-uralle ja joiden muuttovetovoima
saattaa edelleen kasvaa talous- ja työllisyystilanteen parantuessa.
5. KEHYSKUNTIEN ASEMA VUOSINA 2015-2017: Kuntien välinen
nettomuutto oli positiivinen 23 kehyskunnassa ja negatiivinen 22
kehyskunnassa vuoden 2015 jälkeen. Kehyskuntien asema on muuttunut
merkittävästi aikaisempaan kehitykseen verrattuna ajanjakson 2000-
2017 aikana: esimerkiksi vuosina 2000-2004 muuttotappiota sai vain viisi
kehyskuntaa, kaksi kehyskuntaa vuosina 2005-2009 ja jo 14 kehyskuntaa
vuosina 2010-2014. Viime vuosina kehyskunnista on eniten saanut mää-
rällistä muuttovoittoa Järvenpää, Sipoo, Kangasala, Kaarina, Lempäälä,
Naantali ja Nokia. Kasvavien kuntien yhteisenä piirteenä ovat hyvät lii-
kenneyhteydet suhteessa keskuskaupunkiin, kuntien keskusta- ja/tai
asema-alueiden merkityksen vahvistuminen ja kaupunkimaisten piir-
teiden korostaminen asuinalueiden suunnittelussa ja asuntotuotannossa