Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä

875 Aufrufe

Veröffentlicht am

Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin

Veröffentlicht in: Daten & Analysen
  • Als Erste(r) kommentieren

Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä

  1. 1. KOULUTUS JA OSAAMINEN ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄNÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 15.12.2016
  2. 2. SISÄLTÖ I. Mistä me puhumme, kun puhumme elinvoi- masta ja vetovoimasta? II.Tilannekuva koulutuk- sesta ja osaamisesta alueellisena vetovoima- tekijänä
  3. 3. I Mistä me puhumme, kun puhumme elinvoimasta ja vetovoimasta?
  4. 4. elinvoima vetovoima
  5. 5. ”Luovuuden ja innovaation piti olla dynamiit- tia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatiosta puhu- minen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatiosta on tullut söpö pupu, josta kaikki tykkäävät.” - Alf Rehn 2010 -
  6. 6. Mistä me oikein puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta?
  7. 7. ELINVOIMA? 3. Alueen mainekuva 1. Alueen ulkoinen elinvoima 2. Alueen sisäinen elinvoima Ulkoinen elinvoima:  Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väes- tö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaami- seen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.  Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima:  Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikroteki- jät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät stra- tegiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muu- tosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteis- työrakenne ja sopimusjärjestelyt jne.  Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä  Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myön- teinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alu- een kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
  8. 8. VETOVOIMA? Veto- voima Aluetalous Osaaminen ja koulutus Työllisyys ja työpaikka- kehitys Yhteydet ja saavutetta- vuus Kuntatalous Tutkimus- ja tuotekehitys Muutto- vetovoima  Alue voi olla vetovoimainen, houkutteleva, dynaaminen, kiinnostava, potentiaalinen jne. useasta eri näkökulmasta  Vetovoimaa voidaan tarkastella:  muuttajien,  potentiaalisten muuttajien,  paluumuuttajien,  matkailijoiden ja kävijöiden,  koulutustarjonnan ja osaamisen  yrittäjien ja yritysten,  sijoitus- ja sijaintipäätösten  pääoman ja  investointien näkökulmasta
  9. 9. Vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaik- kakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liiken- neyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja jne.) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identi- teetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kult- tuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja maine- kuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kyt- kökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
  10. 10. Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota Nettomaahan- muutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 + 101 kuntaa - 212 kuntaa + 72 kuntaa - 241 kuntaa + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495
  11. 11. II Tilannekuva koulutuksesta ja osaamisesta alueellisena vetovoimatekijänä
  12. 12. LÄHTÖKOHTA…  350 lukiota  102 ammatillista oppilaitosta  35 ammatillista erikois- tai erityisoppi- laitosta  261 kansan- tai kansalaisopistoa  26 ammatillista aikuiskoulutuskeskusta  7 palo-, pelastus- tai sotilasalan oppilaitosta  26 ammattikorkeakoulua  6 yliopistokeskusta  1 sotilaskorkeakoulu  14 yliopistoa  30 muuta koulutuskeskusta, oppilaitosta, kesäyliopistoa jne.
  13. 13. 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso 205 - 260 261 - 290 291 - 320 321 - 576 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 10,6 - 18,0 18,1 - 21,0 21,1 - 25,0 25,1 - 57,1 Maakuntaraja Koulutustaso 2015 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2015  Koko maa ka. 355  Kauniainen (576) vs. Rau- tavaara (215)  Kaupungeista korkein: Espoo (465), Helsinki (430) ja Oulu (415)  Koko maa ka. 30,1 %  Kauniainen (57,1 %) vs. Kivijärvi (10,6 %)  Kaupungeista korkein: Espoo (45,2 %), Helsinki (40,5 %) ja Oulu (35,5 %) Lähde: Tilastokeskus, alueOnline
  14. 14. Yksityisen sektorin työpaikkojen sijainti Helsingin 35,6 % Tampereen 7,7 % Turun 6,0 % Oulun 4,2 % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi: Timo Aro 2015
  15. 15. ”Akateemisen” tutkinnon suorittaneiden osuus (%) seuduittain koko maasta Tutkimus- ja tuotekehitysme- nojen osuus (%) seuduittain koko maasta
  16. 16. SOININVAARAN YKSINKERTAIS- TETTU MALLI ALUEKEHITYKSESTÄ I. Kasvavien alueiden yhteisenä piirteet: 1.) nopeat ja sujuvat yhteydet (rautatiet), 2.) korkeakoulu(t) ja 3.) mukavuus! II. Koulutettu eliitti muuttaa ja asettuu minne haluaa III. Työpaikat seuraavat koulutettua eliittiä IV. Muu väestö seuraa työpaikkoja!
  17. 17. Päteekö Soininvaaran hypoteesit?
  18. 18. SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2016  Muuttovoittoa (sinisellä kartassa) sai yhteensä 26 seutukuntaa ja muuttotappiosta (punaisella kartassa) kärsi 44 seutua vuosina 2010-2016  Kymmenen määrällisesti eniten muuttovoittoa saa- nutta seutua olivat Helsingin (72.045), Tampereen (18.027), Turun (12.591), Oulun (7.418), Kuopion (5.561), Jyväskylän (5.389), Vaasan (2.850), Lahden (2.514), Joensuun (2.346) ja Hämeenlinnan (1.749) seudut  Muuttotappiollisimmat seudut olivat Raahen (-2039), Kemi-Tornion (-2028), Nivala-Haapajärven (-1671), Ylä-Savon (-1404) ja Koillismaan (1324) seudut Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
  19. 19. SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUTTO SIJAINNIN JA YHTEYKSIEN MUKAAN 2010-2016  Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana: lukuihin on laskettu kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärä  Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden lisäksi tärkeimmät liikenneväylät: moottoritiet, päätiet ja rautatiet  Sijainnin ja liikenneväylien merkitys on korostunut edel-leen 2010-luvulla digitalisaatiosta huolimatta…tai ehkä jopa sen vuoksi!  Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie keskiössä) varrella asui kaksi kolmesta suomalaisesta ja sijaitsi kaksi kolmesta työpaikasta! Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
  20. 20. SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUT- TO SIJAINNIN JA KORKEAKOULUJEN MUKAAN VUOSINA 2010-2016  Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnetto- muuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana: lukuihin on laskettu kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärä  Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiol- listen alueiden lisäksi sekä tärkeimmät liikenne- väylät että tiede- ja ammattikorkeakoulujen si- jaintipaikat  12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kau- punkiseudun alueella on tiedekorkeakoulun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
  21. 21. MUUTTOLIIKE TEKEE YHTÄLÖSTÄ PIRULLISEN…  Valikoivuus:  Noin 75 % kaikista muuttajista alle 35 vuotiaita  Kaksi kolmesta muuttajasta 15-29 –vuotiaita  Koulutustaso lisää muuttoalttiutta  Työlliset muuttavat vilkkaammin kuin työttömät  Polarisoivuus  Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain 72 kuntaa (313) vuosina 2010-2016  Muuttoliike lisää alueiden välisiä eroja ja työntää ääripäitä entistä kauemmaksi toisistaan  Muuttovoittoa ja –tappiota saaneet alueet ovat alueelli- sesti keskittyneet  Vaikutukset tulevaan alue- ja väestö- kehitykseen  Väestö kasvaa väestöennusteen mukaan vain joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä  Työikäisen väestön (22-62 vuotiaat) määrä kasvaa vain 49 kunnassa (313) vuoteen 2030 mennessä
  22. 22. 25-34 –vuotiaat avainryhmänä paikkaan liittyvissä valinnoissa…
  23. 23. 25-34 –VUOTIAIDEN NETTOMUTTO KAUPUN- KISEUDUITTAIN VUONNA 2010-2015 24-34 –vuotiaiden nettomuutto seuduit- tain 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota  Joka neljäs kuntien välillä muuttanut henkilö kuului 24- 34 -vuotiaiden ikäryhmään vuosina 2010-2015.  Ikäryhmä on yksi muuttoliikkeen avainryhmistä, koska heidän paikkaan liittyvillä valinnoilla on useita posi- tiivisia ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia alueiden tulevaan kehitykseen  21 seutua (70) sai muuttovoittoa 25-34 –vuotiaiden nettomuutoista: ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsingin ja Helsingin laajalla metropolialueella olevat seudut sekä pistemäisesti muut seudut  49 seutua kärsi muuttotappiota 25-34 –vuotiaiden muutoista: suurimmat muuttotappiot kohdistuivat pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suuriin ja keski- suuriin korkeakouluseutuihin (Turun, Jyväskylän, Ou- lun, Joen-suun, Tampereen, Vaasan, Lappeenrannan ja Rovaniemen seudut) Helsingin 13.734Turun -2.742 Jyväskylän -2.423 Oulun -1.810 Joensuun -1.079 Tampereen -996 Vaasan -890 Porvoon 679 Etelä-Pirk. 537 Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
  24. 24. AKATEEMISET 25-34 –VUOTIAAT VIIDELLÄ SUURELLA KAUPUNKI- SEUDULLA KAUPUNKI- SEUTU OSUUS (%) AKATEEMI- SISTA 25-34 – VUOTIAISTA OSUUS (%) VALMISTU- NEISTA 25-34 - VUOTIAISTA SUHDELUKU HELSINGIN SEUTU 45,1 % 33,5 % 1,35 TAMPEREEN SEUTU 10,0 % 12,3 % 0,81 TURUN SEUTU 6,4 % 13,9 % 0,46 OULUN SEUTU 6,2 % 12,7 % 0, 49 JYVÄSKYLÄN SEUTU 4,1 % 9,9 % 0,41 YHTEENSÄ 71,8 % 82,3 % 0,87  Viidellä suurella korkeakouluseudulla asuu 56,8 % koko maan 25-34 –vuotiaas- ta väestöstä  Viidellä suurella korkeakouluseudulla asuu 71,8 % akateemisen tutkinnon suorittaneista 25-34 –vuotiaista  Viidellä suuren kaupunkiseudun osuus valmistuneista akateemisen tutkinnon suorittaneista 25-34 –vuotiaista oli 82,3 %  Helsingin seudun suhdeluku on positii- vinen suhteessa valmistuneiden osuu- teen ja muiden suurten korkeakouluseu- tujen negatiivinen! Lähde: Tilastokeskus, koulutus; mukaillen Soininvaara 2015
  25. 25. Summa summarum
  26. 26. Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä Kovat vetovoimatekijät Pehmeät vetovoimatekijät Mainetekijät Houkuttelee alueelle, vetää alueelle Pitää alueella, jää alueelle Houkuttelee ja pitää alueella
  27. 27. YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 1000 ASUKASTA KOHDEN VUONNA 2013 ① Vaasa 186,2 (12 350) ② Turku 160,3 (30 646) ③ Joensuu 158,4 (11 797) ④ Tampere 152,8 (33 679) ⑤ Jyväskylä 149,0 (20 061) ⑥ Rovaniemi 127,9 (7829) ⑦ Oulu 117,4 (22 756) ⑧ Helsinki 109,9 (67 327) ⑨ Kuopio 108,7 (11 965) ⑩ Lappeenranta 100,8 (7 324) 11 Espoo 76,2 (19 862) 12 Seinäjoki 71,9 (4 920) 13 Mikkeli 69,8 (3 815) 14 Pori 65,5 (5 597) 15 Rauma 59,0 (2358) Lähde: Tilastokeskus, koulutus; analyysi: Timo Aro 2015
  28. 28. Timo Aro @timoaro timo.aro@pori.fi tai timokaro@gmail.com Kiitos! Lisätietoja

×