Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.

1. KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT
VETOVOIMATEKIJÄT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Kaupunkisuunnitteluseminaari X
12.10.2016, Oulu

2. http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/
Hyvä vai huono
mainekuva Porin
kannalta?
Hyvä vai huono
erottautumis-
tekijä?
Jättääkö positii-
visen vai nega-
tiivisen jäljen?
Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa?

3. Aluetalous-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Osaamis-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Vetovoima-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Alueen
mainekuva
Alueen ulkoinen
elinvoima
Alueen
sisäinen
elinvoima
Elinvoiman ja vetovoiman kehyksestä…
Alueen ulkoisen
elinvoiman
osatekijät

4. Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen
vetovoimasta?
 Alue voi olla vetovoimainen, houkutte-
leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti-
aalinen jne. useasta eri näkökulmasta
 Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella
koko-naisuutena tai yksittäisten osate-
kijöiden näkökulmasta:
 muuttajien,
 potentiaalisten muuttajien,
 paluumuuttajien,
 matkailijoiden ja kävijöiden,
 yrittäjien ja yritysten,
 sijaintipäätösten
 pääoman ja
 investointien näkökulmasta

5. Alueen vetovoimatekijät
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT
2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
6. VILLIT KORTIT?

6. 1.KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT
 Jokaisen alueen menestyminen tai menes-
tymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on
vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on
mitattavissa.
 Kovat vetovoimatekijät liittyvät:
 Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yri-
tysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkei-
nopolitiikan ilmastoon jne.
 Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen
sekä tulevaisuuden työpaikkamahdolli-
suuksiin
 Alueen koulutustarjontaan, erityisesti kor-
keakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimi-
ala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen
perustuvat keskittymät
 Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja
niiden verkostot
 Alueelle kohdistuviin investointeihin
 Kaupungin kokoon.

7. Maakuntaraja
18 985 - 25 000
25 001 - 30 000
30 001 - 35 000
35 001 - 72 443
Euroa/asukas käyvin hinnoin
BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA
KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN
VUONNA 2013
72443
50550
42895
41600
38961
37484
37464
37053
36206
35995
35990
35704
35480
35390
35071
30000 40000 50000 60000 70000 80000
1. Mariehamns
2. Helsingin
3. Rauman
4. Vaasan
5. Tunturi-Lapin
6. Turun
7. Tampereen
8. Pietarsaaren
9. Porvoon
10. Oulun
11. Lappeenrannan
12. Pohjois-Lapin
13. Kokkolan
14. Kemi-Tornion
15. Jämsän
Lähde: Tilastokeskus, kansantalous

8.  Koko maassa katosi noin 68 400 työ-
paikkaa vuosien 2012-2014 välisenä
aikana
 Yksityinen sektori menetti noin -41 000
työpaikkaa vuosien 2012-2014 välisenä
aikana
 Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla
kolmen vuoden ajanjakson aikana
 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä
kasvoi vain 10 seudulla 70:stä
 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä
kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582),
Oulun (+344), Ålands landbygds (+219)
ja Pietarsaaren seuduilla (+209)
Yksityisen sektorin työ-
paikkakehitys (muutos%)
2012-2014
Kasvua 10 seutua
Laskua 60 seutua
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK-
KAKEHITYS VUOSINA 2012-2014
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

9. VÄESTÖN MUUTOS (%)
KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015
Muutos (%)
-30,5 - -15,0
-14,9 - 0,0
0,1 - 10,0
10,1 - 73,5
Maakuntaraja
73,3
48,5
39,7
38
36
34,9
31,2
30,2
29,4
28,7
27,4
26,6
26,5
25,6
25,2
25
24,4
24,1
23,4
23,3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
1. Liminka
2. Pirkkala
3. Jomala
4. Lempäälä
5. Kempele
6. Tyrnävä
7. Vesilahti
8. Kirkkonummi
9. Ylöjärvi
10. Kontiolahti
11. Siuntio
12. Nurmijärvi
13. Espoo
14. Lemland
15. Luoto
16. Masku
17. Mäntsälä
18. Pornainen
19. Oulu
20. Nokia
Lähde: Tilastokeskus, väestö

10. MUUTTOVETOVOIMA 2010-
LUVULLA
 Analyysi muodostettiin 11 kuntien muut-
tovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väes-
tökehitystä mittaavan muuttujan avulla
2010-luvun kehityksen perusteella. Data
kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa
muodossa. Kuntien luokittelu perustui
suhteellisiin arvoihin
 Positiiviset muuttovetovoimatekijät ka-
sautuivat sinisellä värillä olevaan vii-
dennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka
saivat 9-11 positiivista arvoa
 Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hy-
vää noin joka neljännessä kunnassa (75
kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8
muuttujassa
 Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun-
taa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia.
Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5
muuttujassa
Muuttovetovoimatekijöiden
kasautuminen kunnittain (1-
11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57)
6-8 positiivista arvoa (75)
1-5 positiivista arvoa (181)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

11. 10,3 - 17,0
17,1 - 21,0
21,1 - 25,0
25,1 - 57,1
Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)
Maakuntaraja
KORKEA-ASTEEN TUTKINNON
SUORITTANEET KUNNITTAIN 2014
57,1
45,2
40,1
39,7
38,8
35,8
35,7
35,2
35,2
34,9
34,8
34,8
34,6
34,5
34,2
33,9
33,7
33,4
32,9
32,9
20 25 30 35 40 45 50 55 60
1. Kauniainen
2. Espoo
3. Helsinki
4. Pirkkala
5. Kirkkonummi
6. Muurame
7. Kaarina
8. Lempäälä
9. Oulu
10. Tampere
11. Sipoo
11. Jyväskylä
13. Mustasaari
14. Kempele
15. Siuntio
16. Vaasa
17. Liminka
18. Kangasala
19. Naantali
19. Tuusula
Lähde: Tilastokeskus, koulutus

12. 2. SIJAINTITEKIJÄT
 Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa
tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon sol-
mupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai –haitta
korostuvat.
 Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liiken-
nepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä
ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-lii-
kenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku-
tuksille
 Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutetta-
vuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä
korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100
km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja
monipaikkaisuus lisääntyvät.
 Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamis-
paikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä
ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehi-
tystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
 Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kau-
pungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti
sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kan-
takaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle

13. Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman
hallinnollisia rajoja?
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Moottoritie Rataverkko

14. 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT
 Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin veto-
voimatekijöitä Suomessa: pehmeiden veto-
voimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen
jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena .
 Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:
 Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tun-
nelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuu-
teen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.
 Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kau-
punkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkei-
hin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin
paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin
 Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet,
joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallis-
puistot jne.
 Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma-
ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoima-
kohteet tai maamerkit
 Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa-
ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravinto-
lat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.

15. Case Pori ja
tapahtumat
keihäänkärkenä

16. Lähde: Kysely Poriin ensisijaisesti liitetyistä mielikuvista N=577

17. Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät
1.
Asenteet ja
ennakkoluulot
2.
Arvot ja
arvostukset
3.
Uskomukset ja
legendat
4.
Tiedot
5.
Havainnot
6.
Kokemukset
1-3
Hankala vaikuttaa,
muutos vie aikaa
4-6
Mahdollista vaikuttaa,
mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Poriin liitetyt
mieli- tai maine-
kuvat

18. Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät
1.
Kokemukset
2.
Havainnot
3.
Tiedot
4.
Asenteet ja
ennakkoluulot
5.
Arvot ja
arvostukset
6.
Uskomukset ja
legendat
4-6
Hankala vaikuttaa,
muutos vie aikaa
1-3
Mahdollista vaikuttaa,
mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Poriin liitetyt
mieli- tai maine-
kuvat

19. TAPAHTUMIEN PORI 2025!
Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja
mahdollisuuksia.
Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita
(rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen,
koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät
vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien
mahdollistaja.
Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin
palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin
keskustasta.

22. Noin
60 000
lippua
vuodessa

23. Noin
10 000-
15 000
lasta
vuodessa

24. K.E. Klint / Satakunnan Museo

25. Noin
63 000
kävijää
vuodessa

27. Kuva: Joonas Salli, Satakunnan Kansa

28. 4. MAINETEKIJÄT
 Identiteetti
 Imago
 Mieli- tai
mainekuva

29. Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)
35
28
26
25
23 23
19
18 18 18
17 17
13 13 13
12 12 12
11
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa,
kohteena 37 kaupunkia

30. Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)
20
25 26
31 31 32 32 32 33 33 33
35
38 38 38 38 39 39
47
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa,
kohteena 37 kaupunkia

31. Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina
8,07
7,73
7,64
7,5
7,42
7,4
7,3
7,25
7,22
7,22
7,03
7
6,96
6,92
6,9
6,85
6,76
6,71
4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10
Tampere
Turku
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki
Oulu
Naantali
Espoo
Hämeenlinna
Porvoo
Lahti
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Vaasa
Savonlinna
Joensuu
Mikkeli
Kaupunkien keskiarvo
7,00
(37 kaupunkia)
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016

32. Jokaisella paikalla pitää olla jokin
vastavoima…

33. 5. IDENTITEETTITEKIJÄT
 Henkilökohtaiset siteet, syyt ja
kytkökset joko seutuun tai ihmi-
siin
 Kotiseutu tai lähellä kotiseutua,
syntymäpaikka, henkinen koti-
paikka, opiskelupaikka
 Perhe, ystävät, sukulaiset, tutta-
vat lähellä, puolison asuinpaikka
 Muut alueeseen sitovat verkostot
 Vahva yhteenkuuluvuuden ja
samaistumisen tunne

34. 6. Villit kortit?

35. 1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa
ja perusta vahva
2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat,
saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa
3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä
tärkeämpään asemaan
4. Mainetekijät mainekuva on oltava…hyvä tai
huono, kunhan se herättää jotain tunteita
5. Identiteettitekijät korostuvat
6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet
hyödyntämättä
Summa summarum
vetovoimaisen alueen
tunnusmerkit

37. Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Kiitos!
Lisätietoja