Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Digitalisaation mittaushaasteiden vaikutus kansantalouden kokonaiskuvaan, Juha Itkonen, Suomen Pankki

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige

Hier ansehen

1 von 12 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (13)

Ähnlich wie Digitalisaation mittaushaasteiden vaikutus kansantalouden kokonaiskuvaan, Juha Itkonen, Suomen Pankki (20)

Anzeige

Weitere von Tilastokeskus (20)

Aktuellste (20)

Anzeige

Digitalisaation mittaushaasteiden vaikutus kansantalouden kokonaiskuvaan, Juha Itkonen, Suomen Pankki

  1. 1. Julkinen Suomen Pankki Digitalisaation mittaushaasteiden vaikutus kansantalouden kokonaiskuvaan 130.6.2017 Juha Itkonen
  2. 2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Digitalisaation laaja ilmiökenttä tuo monenlaisia haasteita talouden mittaamiseen 30.6.2017 Juha Itkonen 2
  3. 3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Digitalisaatio, mittaushaasteet ja ekonomistin huolenaiheet 1. Heikkeneekö perinteisten mittarien kyky kuvata talouden kehitystä? 2. Muuttuuko talousmittarien merkitys hyvinvoinnin kehityksen arvioinnissa? 3. Tarvitaanko uusia talousmittareita? 4. Muuttuuko käsitys viime vuosien kehityksestä? 5. Miten mittausongelmat tulisi huomioida talouspolitiikassa? 30.6.2017 Juha Itkonen 3
  4. 4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Millainen on hyvä mittari?  Mittaaminen liittää mittauskohteen ominaisuuteen suureen, joka mahdollistaa vertailun.  Talouden mittareita arvioidessa on tärkeää huomioida: – Mitä kukin mittari pyrkii kuvaamaan? – Mikään mittari ei vastaa kaikkiin kysymyksiin kaikissa olosuhteissa – Tarvitaan useita mittareita kuvaamaan tarkasteltavan ilmiön eri puolia  Hyvän mittarin ominaisuuksia: – Tarkoituksenmukaisuus: vastaa kysymyksiin joihin haetaan vastausta – Osuvuus: kuvaa määritelmänsä mukaista ilmiötä luotettavasti – Toteutuskelpoisuus: mittaus voidaan toteuttaa myös käytännössä  Mittausvirhe = havaittu arvo – todellinen arvo  Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin mittari – Onko BKT yhä riittävän hyvä taloudellisen tuotannon mittari? 30.6.2017 Juha Itkonen 4
  5. 5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Mittausvirheet keskeisissä talousmittareissa heijastuvat laajalle 1. Talouden koko • Elintaso • Julkinen alijäämä ja velkasuhde • Veroaste • EU:n jäsenmaksut 2. Talouden rakenne • Toimialarakenne • Kulutusrakenne • Kulutus, välituotekäyttö ja investoinnit 3. Hintaindeksit • Reaalitulot • Reaalikorko • Indeksisidonnaiset tulonsiirrot 4. Talouskasvu • Tuottavuuskasvu • Elintason kasvu • Kestävyysvaje • Kilpailukyky 30.6.2017 Juha Itkonen 5
  6. 6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Tilastoista puuttuva tuotanto  Tuotantoraja määrittää mikä sisältyy tilinpitoon, mikä ei – BKT:n ulkopuolella esim. maksuttomat digitaaliset palvelut ja kotitalouksien itselleen tuottamat palvelut  Sopiva tuotantoraja riippuu tarkasteltavasta kysymyksestä – Laajennettu BKT, satelliittitilinpito – Virallinen BKT kuvaa hyvin julkisen sektorin tulopohjaa  BKT-kasvuluku harhainen, jos 1. Havaitsematon BKT kasvaa eri vauhtia 2. Tuotantorajan yli siirtyy tuotantoa 30.6.2017 Juha Itkonen 6 Aika Tuotanto Laajennettu BKT BKT Tuotanto Tuotos Työvoima Pääoma Välituotteet
  7. 7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Talouden rakenne  Miten tuotanto jakautuu eri toimialoille ja eri hyödykkeisiin? – Toimiala- ja hyödykeluokituksen avulla on vaikea analysoida digitalisaation aikaansaamaa rakennemuutosta – Digitalisaatio näkyy kaikilla toimialoilla, kuten sähkö aikanaan  Investoinnit, välituotekäyttö ja kulutus – Kotitalouksien autojen ja asuntojen käyttö tulonhankintaan (Airbnb, Uber) – Yritysten tietomassat: aineetonta pääomaa vai välituotekäyttöä?  Kiinteän pääoman varaluokitus – Olisiko ICT-investointeja mahdollista eritellä aiempaa tarkemmin? – Hyödyttäisi tuottavuustutkimusta: ICT:n merkitys kasvun kannalta? 30.6.2017 Juha Itkonen 7
  8. 8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Elinkustannusindeksi (cost of living index), Ekonomistin Graalin malja  Paljonko rahaa tarvitsen tänä vuonna, jotta saan viime vuoden a) Hyödykekorin  Kuluttajahintaindeksi (KHI) b) Hyötytason  Elinkustannusindeksi (EKI)  KHI – EKI = substituutioharha – Laspeyres-indeksissä on aina yläsuuntainen substituutioharha – Ero syntyy siitä, että kuluttaja voi muuttaa hyödykekorin sisältöä – Esimerkki: 1. EKI ja tulot nousevat 10 %  kuluttaja on yhtä tyytyväinen 2. KHI ja tulot nousevat 10 %  kuluttaja saa ainakin viime vuoden hyödykekorin, mutta voi mahdollisesti valita paremminkin 30.6.2017 Juha Itkonen 8 Kuluttajan 𝑖 elinkustannusindeksi 𝐸𝐾𝐼𝑡,𝑖 on pienin kulutusmeno hetkellä 𝑡, joka tarvitaan saavuttamaan sama hyötytaso kuin hetkellä 0, suhteutettuna kulutusmenoon hetkellä 0, eli 𝐸𝐾𝐼𝑡,𝑖 = 𝑒𝑖(𝑢, 𝑝𝑡) 𝑒𝑖(𝑢, 𝑝0) , missä 𝑒𝑖 on kuluttajan 𝑖 menofunktio (expenditure function), 𝑢 hyötytaso, 𝑝 hintavektori.
  9. 9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Hintaindeksin harhan lähteitä 1. Hyödykkeiden kulutusosuuksien mittaus – Hyödykekorin rakenne on arvioitu väärin, yksittäiset hinnanmuutokset saavat väärän painon 2. Indeksikaavaan liittyvä substituutioharha – Kuluttajat voivat ”väistää” hinnan nousun 3. Uudet hyödykkeet – Uudet hyödykkeet parantavat hyvinvointia, vaikka hinnat eivät muutu, vaikutus jopa 0,8 %-yks. (Broda & Weinstein 2010) – Uudet maksuttomat digitaaliset palvelut (Goolsbee & Klenow 2016, Brynjolfson & Oh 2012) 4. Laadunkorjauksiin liittyvä harha – Vastaavaa hyödykettä ei myydä eri ajankohtina, laadunmuutosta ei havaita – ICT-hyödykkeiden laadunmuutokset tyypillisesti nopeita – Digitalisaatio helpottaa valikoiman laajentamista ja räätälöimistä 5. Liikeotoksesta johtuva harha – Uusien halvempien ostopaikkojen tulo markkinoille ei laske KHI:ta – Verkkokaupat ja halpamarketit 30.6.2017 Juha Itkonen 9
  10. 10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Talouskasvu on todennäköisesti ollut mitattua nopeampaa  BKT:n ulkopuolisen tuotannon kasvu – Laajennettu BKT:n on saattanut kasvaa virallista lukua nopeammin  Hintaindeksin mittausvirheet näkyvät käänteisinä reaalisessa BKT:ssa – Nimellisen BKT:n kasvu tiedetään tarkemmin – Inflaation mittausvirheet heijastuvat moniin muihin reaalisiin mittareihin  Suhdanteiden seurantaan merkitys on vähäisempi – Mittausvirhe myös trendissä  suhdannepoikkeama ei muutu – Uusien hyödykkeiden syntymistahti myötäsyklinen  vaihtelut saattavat olla mitattua voimakkaampia  Missä määrin digitalisaatio on tuonut uusia mittausvirheitä (tai poistanut vanhoja)? – Missä määrin vaikuttaa viime vuosien kasvulukuihin? 30.6.2017 Juha Itkonen 10
  11. 11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Mittausvirheiden todennäköinen suunta tiedetään, suuruutta ei Talouden koko • Nimellisen BKT:n taso korkeampi • Julkisen sektorin velkasuhde matalampi • Julkisen sektorin rahoitusjäämä lähempänä nollaa Talouden rakenne • Kulutus- ja toimialarakenne ”digitaalisempi” • Enemmän investointeja suhteessa kulutukseen Hintaindeksit • Inflaatio hitaampi • Reaalikorko korkeampi • Reaalitulojen kasvu nopeampi Talouskasvu • Reaalisen BKT:n kasvu nopeampi • Tuottavuuskasvu nopeampi • Kustannuskilpailukyky ja kestävyysvaje muuttumaton 30.6.2017 Juha Itkonen 11
  12. 12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Johtopäätökset  Talouden perinteinen mittaristo on yhä tarkoituksenmukainen kansantalouden kehityksen kuvaamiseen – Valtaosa taloudesta kyetään mittaamaan hyvin – Digitalisaatio tarjoaa uusia välineitä tilastotuotantoon – Kuitenkin mittariston säilyminen relevanttina edellyttää jatkuvaa kehitystyötä  Digitalisaatiosta johtuvien mittausvirheiden suuruudesta ei ole varmuutta, mutta harhan suunta tiedetään paremmin – Merkittävimpiä mittaushaasteita aiheuttavat uudet hyödykkeet, ilmaispalvelut, laadun muutokset ja globaali aineeton pääoma – Talous ja hyvinvointi on todennäköisesti kehittynyt mitattua nopeammin  Mittausvirheet eivät suuresti vaikuta talouspolitiikan mittareihin – Tuotanto, joka ei näy rahamääräisissä markkinatransaktioissa, ei kasvata veropohjaa – Digitalisaatio ei merkittävästi vaikeuta mittaamista esim. työttömyyden, kustannuskilpailukyvyn, suhdannetilanteen tai julkisen talouden kestävyyden osalta  Nopean teknologisen murroksen ymmärtäminen edellyttää luotettavaa tietoa taloudesta, joten digitalisaation myötä tilastojen arvo ja merkitys kasvaa entisestään 30.6.2017 Juha Itkonen 12

Hinweis der Redaktion

  • Makrotalouden ja ekonomistin näkökulma
    Yhteenveto
  • Digitalisaatio vaikuttaa potentiaalisesti lähes kaikkeen taloudessa, joten se vaikuttaa potentiaalisesti lähes kaikkeen taloustilastoissa

    Tilastokeskus on tehnyt erittäin arvokasta työtä käymällä läpi yksityiskohtaisesti ja huolellisesti tätä savottaa.

    Jotta voidaan selvittää, miten mikäkin ilmiö näkyy ja vaikuttaa tilastoissa, on jouduttu menemään syvälle yksityiskohtiin.

    Yritän seuraavassa jäsentää kokonaisuutta yleisellä tasolla ja tehdä synteesin taloustieteilijän näkökulmasta.
  • Puran tämän 4 osaan: talouden koko, rakenne, hintakehitys ja talouskasvu

    Kysymys talouden ja hyvinvoinnin suhteesta on iso ja vanha keskustelu. Nyt voidaan kysyä, tuoko digitalisaatio tähän jotain uutta

    Tarvitaanko uusia mittareita tai löytyykö vanhojen joukosta sellaisia, jotka ovat nyt aiempaa käyttökelpoisempia?

    Kun mittausvirheet huomioidaan kokonaisuudessaan, muuttuuko käsitys viime vuosien talouskehityksestä?

    Onko talouspolitiikan mittaristo yhä relevantti nyt ja tulevaisuudessa?
  • Muutama sana yleisestä mittausteoriasta, mikä auttaa selventämän eräitä yleisiä epäselvyyksiä, kun puhutaan mittausvirheistä
  • Näkyykö digitaalinen tuotanto toivotulla tavalla tilinpidossa?

    Miten tuotanto jakautuu eri toimialoille ja hyödykkeisiin?

    Mitataanko hintojen kehitystä oikein?

    Onko talouden kasvu mitattu oikein?
  • Mikä on sopiva tuotantoraja?
    Kun tarkastellaan materiaalista elintasoa, tuotantorajaa voisi olla perusteltua laajentaa.
    Kun tarkastellaan julkisen sektorin tulopohjaa, virallinen BKT on parempi
    Toteutuskelpoisuus rajoittaa sitä, mitä voidaan mitata

    BKT-kasvuluku voi olla liian pieni (elintasoa mitatessa), jos
    havaitsematon BKT kasvaa havaittua nopeampaa tai jos
    tuotantoa siirtyy havaitusta havaitsemattomaksi

×