Rotta eläinetiikan näkökulmasta

1. Rotta eläinetiikan
näkökulmasta
VTM Saara Reiman

2. Mikä on rotta?
 keskiajan ja renessanssin filosofia ja teologia olivat
täysin antroposentrisiä “Luonto on olemassa
ihmistä varten”.
 erilaisia teologisia tulkintoja eläinten olemuksesta
ja merkityksestä- Fransiskus Assisilainen, kansantarut
jossa eläimet symboloivat eri asioita
 myös: uskomukset, ennakkoluulot, käsitykset
 esiymmärrys ulottuu myös niihin ominaisuuksiin
joista ei ole (vielä) tietoa
 Descartes & Hobbes: mekanistinen käsitys
eläimistä –Voltaire kritisoi

3. Maailmankuvamme tieteet
 tieteen kehityksen suuri trendi on
marginalisoituminen, reunoille siirtyminen
 luonnon- ja käyttäytymistieteet:
ainutlaatuisesta jumalan kuvasta lajiksi
muiden joukossa
 kosmologia & astronomia: maakeskisestä
maailmankuvasta Laniakean laidalle

4. Laniakean laidalla Käsityksemme
paikastamme
maailmassa
ovat
muuttuneet
paljon sitten
Descartesin.
Kuvassa
Laniakean
superklusteri,
sininen piste on
LinnunrataDaniel Pomarède, from Vimeo video.

5. Maailmankäsityksestä
rottakäsitykseen
 Mielivalta eläimiä kohtaan oli helppo oikeuttaa
kun maailman keskipisteessä oli elävä jumalan
kuva
 Nykymaailmassa vaihtoehtoja ovat vahvimman
oikeus, tieteellisen maailmankuvan vaihtaminen
mielivallan oikeuttaviin perinteisiin tai eläin- ja
ympäristösuhteen uudelleentarkastelu
 ihminen ei ole luonnon ulkopuolinen olento
 ympäristökatastrofi vaikuttaa myös meihin ja
osoittaa ettei nykyinen ajattelumallimme ole
kestävä

6. Se mikä ei ole kestävää, on tuomittu
häviämään. Kestävän ympäristösuhteen
kehittämiselle ei oikeastaan ole vaihtoehtoja.

7. Etiikan edistyksestä
Myös tieteellinen filosofia edistyy, vaikkakin
eri tavalla kuin luonnontieteet. Mm.
tieteenfilosofia, metodologia ja
epistemologia vaikuttavat tieteen
kehitykseen
-myös etiikan kysymyksiä voidaan tarkastella
tieteellisen ajattelun periaatteita soveltaen
-uskonnollisen etiikan väistyessä tieteellinen
etiikka on korvannut sen vain osittain

8. Tieto lisääntyy, kehittyykö
eläinsuhde?
 kehittyminen ei tarkoita sitä että ihmisiä ja
eläimiä pitäisi välttämättä alkaa pitämään
samanarvoisina (esim. velvollisuudet läheisiä
kohtaan voivat olla suurempia kuin vieraita
kohtaan), mutta nykymeno on hyvin
kartesiolaista
 rationaalinen yhteiskunta ja hyvin toimiva
tiede hyödyntävät ja pyrkivät parantamaan
itseään tieteellisen tiedon avulla. Myös etiikka
on tieteellistä, joten sen suoranainen
marginalisointi ja epätieteellistäminen ovat
erikoisia ilmiöitä

9.  paradigmalle eli kulttuurissa vallitsevalle
ajattelupohjalle on tyypillistä että
kyseenalaistetaan sitä haastavat tulokset
samalla kun paradigman oletukset esim.
eläinten lähtökohtainen alempiarvoisuus
otetaan annettuina

10. Rotan elämän arvo?
 Tällä hetkellä eläinetiikan suosituimmat versiot
korostavat kärsimyksen minimoimisen
tärkeyttä. Lopettaminen nähdään tapana
päättää eläimen kärsimys. Elämän menetystä
ei koeta ongelmaksi.
 Onko rotan elämällä itseisarvo vai onko se
parhaimmillaan vain väline erilaisiin ihmisen
päämääriin (esim. opetus, mielihyvä)?
 Voiko rotta olla arvokas osa luontoa?
 Mikä on rotan älykkyyden arvo ja merkitys?

11. Rotan monet roolit
 roolit eivät vaikuta ainoastaan siihen miten eri yhteyksissä
tapaamiamme rottia kohtelemme vaan jopa siihen millaisia
ominaisuuksia ja tarpeita rotalla ajatellaan olevan
 rotalla on monia rooleja, esim. lemmikki, koe-eläin, tuholainen
 lemmikkirotan hyvinvointi ja koerotan hyvinvointi ovat eri
asioita, tuholaisen “hyvinvointia” on vain nopea kuolema
 esim. lemmikkirotan hyvinvoinnille on keskeistä hyvä fyysinen
terveys, koerotan hyvinvointi määritellään mielellään muilla
tavoin
 rotalla on roolista riippuen eri oikeuksia, mutta rooli vaikuttaa
jopa siihen millaisia fyysisiä tarpeita rotalla arvellaan olevan.

12. Kestävä rottasuhde?
Onko luonnossa elävällä rotalla hyvinvointiongelma jos sillä on
nälkä tai vilu? Kuinka pitkään tai vakavasti lemmikkirotta vs. koe-
rotta saa sairastaa ennen eutanasiaa? Mistä muista asioista kuin
rotan oletettavasta kärsimyksen määrästä tämä riippuu?
- kestävä rottasuhde ei voi olla epäeettinen tai hyvin
ristiriitainen
- Rotan monet roolit merkitsevät että rottasuhde on sirpaloitunut,
on järkevää ajatella ettei kestävä suhtautuminen ole sellainen
missä eläimelle oletetaan eri ominaisuuksia riippuen siitä mikä
sen rooli on.

13. Ongelmia
Burkhardt: Kulttuuri, myös tieteen kulttuurivoi ylläpitää
ja uusintaa asenteita ja käytäntöjä jotka ovat
vanhentuneita. Nämä asenteet voivat olla tieteellisen
maailmankuvan ihanteiden ja periaatteiden
vastaisia, mutta ne omaksuneetvoivat silti kokea ne
olennaisiksi osiksi rationaalista ajattelua
esim. eläinsuhteeseen vaikuttaa voimakkaasti se että
vanhentuneiden asenteiden katsotaan olevan
erittäin hyödyllisiä, jopa korvaamattomia
Voiko tiede ja tieteellisesti ajatteleva yhteiskunta
vieraantua itsestään?

14. Mitä jos, mitä jos ei?
Eläinsuhteen muutos on suuri ja hankala projekti
johon liittyy isoja ongelmia. Jostakin on kuitenkin
aloitettava.
Yksi hyvä alku on alkaa pohtimaan “mitä jos?”-
uhkakuvien sijaan “mitä jos ei”-uhkakuvia. Mitä
tapahtuu tieteelle, käsityksellemme etiikasta ja
ihmisyydestä jos emme pysty sopeuttamaan
eläinkuvaamme uuteen tieteelliseen tietoon?