2. Puhetaito:
 10^7 bittiä
Kirjoitustaito:
 10^11 bittiä
 Kaupunkikulttuurit
Kirjapainotaito:
 10^17 bittiä
 Renessanssi
 Teollinen yhteiskunta
Tieto- ja viestintätekniikka:
 10^25 bittiä
 Verkostoyhteiskunta
Donald Robertson: New Renaissance

3. Ihmisen aivot ovat kuitenkin
edelleen puhumaan oppimisen
tasolla
Gutenberg Encyclopedia

4. Tietoyhteiskunnan näkymät
Jyrki J.J. Kasvi

5. Talouskriisit tulevat ja menevät
Todellisia globaaleja muutostrendejä:
 Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky
– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan
osan talouskasvusta
 Maailman ikärakenteen muutos
– Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta
• Ek-vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä oli eläkkeellä
– Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään
• Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita
 Globaali verkostoituminen ja riippuvuus
– BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi
suurvalloiksi.
 Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntia
– Tieto- ja viestintäteknologia kypsynyt läpäisemään yhteiskunnan

6. Japanissa robottikuutit lohduttavat tsunamista
selvinneitä vanhuksia
(NHK Video screenshot)

7. Kehityksen aaltoja
Fuusio-
Globalisaatio Yhteiskunta
BKT Bio- ?? v.
Monimutkaisuus Yhteiskunta
Muutostahti 25 v.
Tieto-
yhteiskunta
50 v.
Teollisuus- Olet tässä!
yhteiskunta
Maatalous- 250 v.
yhteiskunta
6000-7000 v.
Mika Mannermaa
Tulevaisuuden ammatit ja osaamistarpeet ovat vasta muotoutumassa.
www.kasvi.org

8. Xyhteiskunta
 Tietoyhteiskunta
 Informaatio on keskeinen kulttuurin
ja talouden väline, kohde ja tulos
 ICT-yhteiskunta
 Korostaa teknologian merkitystä yhteiskunnan määrittäjänä
 Ubiikkiyhteiskunta
 Teknologia on läpinäkyvää ja aina kaikkialla läsnä
 Verkostoyhteiskunta
 Korostaa verkostojen ja verkostomaisen toimintatavan merkitystä
 Postmoderni yhteiskunta
 Jälkiteollinen yhteiskunta, jossa limittäin näkökulmia ja merkityksiä
 Tieteisyhteiskunta
 Tieteiskulttuuri on inspiroinut IC-teknologian kehittäjiä
 Fuusioyhteiskunta
 ICT yhdessä nano-, bio- ja geenitekniikan ja kognitiotieteen kanssa

9. Internetin tasoja
 1980-luku: Internet on tietokoneiden verkko
 Teknisesti edelleen oikea määritelmä
 TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko
 1990-luku: Internet on tiedon verkko
 WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli
 2000-luku: Internet on ihmisten verkko
 Sosiaalinen media
 Verkostoituminen ja
CC 2.0 Generic Attribution Robert Scolbe
jakaminen
Tim Berners-Leen WWW-palvelin.
 2010-luku: Internet on
esineiden verkko
 Ubiikkiyhteiskunta
 Ipv6, rfid

10. Rytinä on vasta alussa
 Teollinen vallankumouksen vaiheet:
 50 vuotta teknologia kehittyi.
 Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti
yhteiskunnan perusrakenteita
 Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita
 Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä
 Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy
 Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.
 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta.
 Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta
 Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikka sitä
ei oltaisi vielä edes keksitty
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä 2070-luvulla!
5.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. Horst Zuse
Muutoksen vauhti ei ole
60 vuodessa ainakaan
US Army Photo hidastunut…
7.4.2008
www.kasvi.org
11

12. Jopa uusi
ihmiskäsitys:
Homo Cyberneticus
Esim. ”Aivotahdistin”
2020-luvulla kehitettävän
10^19 flopsin supertieto-
koneen kapasiteetti riittää
aivojen simuloimiseen.
24.9.2009 www.kasvi.org 12

13. Avoimuuden aika:
Olet sitä mitä jaat
 Tieto on kuin raha, se tuottaa uutta
tietoa ja hyödyttää yhteiskuntaa vain
kun sitä käytetään ja investoidaan.
 Rahasäiliöön säilötyllä rahalla ei ole arvoa …
eikä suljettuun tietokantaan säilötyllä tiedolla.
 Tietoturva ei saa olla tiedon ”rahasäiliö”
 ”Tieto ei ole enää valtaa, tiedon jakaminen on.”
– Teemu Arina
 “The best way to get value from data is to give it away”
– Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and Commissioner of the Digital Agenda

14. Ilmainen on uusi musta
 Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen
 500 miljoonaa latausta
 Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja sähköpostipalvelu ovat ilmaisia
 Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen
 Yli 35 miljoonaa pelaajaa
 Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen
 Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011
 Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen
 3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa
 Teknologian kehitys on aina nostanut
tuottavuutta ja laskenut hintoja …
 Ilmainen on mahdollisuus tehdä rahaa!

15. Gartnerin megatrendit:
– Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014
1. Kuluttajaistuminen
 Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä
 Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita
2. Virtualisointi
 Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita
3. App-ifikaatio
 Sovellusten ja palveluiden asemesta kehitetään käyttäjä&tilanne-kohtaisia appseja
4. Itsepalvelupilvi
 Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä
5. Liikkuvuus
 Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä
 Jos sopimusten ja lakien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä
Gartnerin raportti http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315

16. CC SA Attribution Sugree
Kevyttä yläpilveä
 Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat
siirtymässä omista konesaleista pilveen
 Pääomia ei tarvitse sitoa infraan
– Oma infra ei enää rajoita toiminnan kehittämistä
 Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä
– Esim. Iso-Britannian G-Cloud-hankkeen laskettiin
säästävän £3,2 mrd vuodessa
 ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi
 Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat hallussa, palvelun toimittajaa
voi vaihtaa
 Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista
 Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen
 Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja
 mutta rajoilla on väliä

17. Rajoilla on väliä
 Palveluntarjoaja, asiakas,
data ja laskenta voivat sijaita eri maissa
 Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa koskevat määräykset
ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat epäyhtenäiset
 Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka
 Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat
 Kaikki on sopimusten ja EULA-ehtojen varassa
 Palvelinfarmien resursseja käytetään internetin välityksellä
 Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut
 Kuka hallitsee Internetin toimintaa?

18. Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna
 Broadcast-televisio muuttuu on-demand-
pilvipalveluksi
 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä
 Suomen lainsädäntö välttää huolellisesti
mainitsemasta koko nettiTV:tä
 Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille
 Broadcast-kanaville jäävät uutiset ym. päivittäis-TV
 Markkinoiden uusjako
 Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka
eivät sopeudu riittävän ketterästi
 Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä
 Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-
sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla
valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla

19. Varjoista valoon
 Kuluttaja-ICT kehittyy niin nopeasti, että työnantajan ICT ja tiedonhallinta
vaikuttavat antiikkisilta
 Työtä halutaan tehdä omilla työvälineillä omaan tapaan
 Jos työpaikan ICT hidastaa työntekoa, se kierretään ja sivuutetaan
 Niksit jäykän tietoturvan kiertämiseksi leviävät nopeasti
 Esim. miten työssä tarvittava Skype saadaan toimimaan intrassa, vaikka sen käyttö
olisi kielletty ja estetty
 Työntekijät tietävät parhaiten, millaista tietotekniikkaa tarvitsevat
 Varjo-ICT on mahdollisuus, ilmaista palvelukehitystä
 Varjo-ICT haastaa ohjauksen, tietoturvan, dokumentit, …
 Turvallinen pääsy Intraan työntekijöiden omilla välineillä mistä vain

20. Kulttuurin murros
• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu
aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla
entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen
mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen
havahduttiin
• Mikä murros tällä hetkellä on huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintä-teknologiaa kyetäkseen
toimimaan yhteiskunnassa!
5.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20

21. Digitaalinen imperatiivi
 Nettiyhteys ei ole etuoikeus
vaan perusoikeus
 Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä
nettiin
 Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?
 Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?
 Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät syystä tai
toisesta pääse nettiin?
 Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys
 Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa
 Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on voitava DRM:n estämättä
muuttaa esitysmuodosta toiseen
5.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21

22. Haktivismi
 Digitaaliset vigilantit tarttuneet CC 2.0 Generic Vincent Diamante
nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin
 Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä
 Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta
 Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai
kulttuuri kuin perinteinen organisaatio
 Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja
 Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta
 Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut
 Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

23. Median murros
 Internet on jo syrjäyttänyt TV:n
 Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin
television ääressä
 Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv
 Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat
 Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin
 Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-käytöltä suurempi
kulttuuriala kuin elokuvat
 Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi
 Postin jakelu harvenee ja loppuu
 Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat
 Perinteiset kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä

24. Teknologian kehitys kiihtyy
Tänä ja ensi vuonna:
 ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
 Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …
 Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset
 Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
 Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?
Tällä vuosikymmenellä:
 IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen
 3D-tulostus, nfc & rfid, sensorit ja anturit, …
 Laajakaistayhteydet nopeutuvat
 NettiTV korvaa tv-kanavat
 Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi siirtyy mm. Liikettä, kosketusta, lämpöä
 Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
 Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…
5.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24

25. Esim. ICT + kognitiotiede =
UC Berkeley

26. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
30.9.2010 www.kasvi.org 26