TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

1. TIEKE 40 vuotta Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

2. Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT 4 Tekniikasta toimintakulttuuriin, oppaista verkostojen digihankkeisiin OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12 Tekstinkäsittelystä somestrategiaan, ATK-luokista MOOCille REAALIAIKATALOUS 20 Skannauksesta verkkolaskuun, talousdatasta läpinäkyvään talouteen TIEKE KANSAINVÄLISTYY 28 Samaan suuntaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa TIEKEn puheenjohtajat iloitsevat kansainvälistymisestä TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 34 Digitalisaatio kuuluu kaikille Uhkakuvien tilalle luottamus TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA 44 Verkostojen voimalla konkreettisia tekoja Kokemusta ja näkemystä kehittämishankkeisiin Tuhansille yrityksille ratkaisuja kasvuun ja kukoistukseen Tule mukaan uudistajien joukkoon TIEKEn jäsenet ovat vahvuutemme TIEKE MATKALLA TULEVAAN 58 TIEKEn hallitus kurkistaa kristallipalloon TIEKEn tiimin terveiset tulevaisuuteen Juhlakrypto Hyvässä seurassa oikeaan suuntaan ” Odotamme digitalisaation ja tietoyhteiskuntakehityksen tuovan elämänlaatua ja toivottuja kehitysaskeleita ja samalla mietimme, minkälaisiin riskeihin pitää varautua.” nAloittaessani TIEKEn toiminnanjohtajana joulukuussa 2019 tiesin saaneeni harvinaisen tilaisuuden. Pääsin viemään eteenpäin yhteisöä, johon vuodesta 1981 on kumuloitunut ainutlaatui- nen osaamispääoma suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen etujoukoissa. Tietoko- neen ajokorttien ja Verkkolaskuosoitteiston alkulähteillä tietoyhteiskuntaa on kehitetty yhtä aikaa ketterästi ja pitkäjänteisesti. Parasta TIEKEssä on käytännönläheisyys, tu- levaisuussuuntautuneisuus, taito tarttua ajan- kohtaisiin tarpeisiin ja innostus viedä muutoksia eteenpäin yhdessä sidosryhmien kanssa. Maail- ma ympärillä on neljässäkymmenessä vuodessa muuttunut, mutta TIEKEn ydin vaikuttajana, verkottajana ja vauhdittajana on matkan varrella vahvistunut. Vaikka TIEKEn virallinen 40-vuotispäivä on vasta syksyllä, 11.11.2021, julkaisimme tä- män Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen -juhlajulkaisun luettavaksi jo kevään kynnyk- sellä. Kokosimme yhteen tuloksia, palveluja ja toimintamalleja, joilla TIEKE on vienyt ja vie parhaillaankin eteenpäin suomalaista tietoyhteiskuntaa. Pohdimme myös tietoyhteiskunnan ajankohtaisia haasteita, luotaamme mahdollisuuksia ja visioimme tulevaa, sillä aiomme jatkaa matkaa vähintään seuraavat 40 vuotta. Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen -julkaisun tekeminen on ollut kuin matka- laukun pakkaamista. Mikäli nimittäin oikein muistan koronapandemiaa edeltäneiden iloisten matkallelähtöjen tunnelmia, tilanne- han oli tavallisesti se, että tarvikkeiden valinta oli hankalaa, kun ei ikinä voinut olla varma, mitä kaikkea perillä tarvitsisi. Entä jos matkan määränpää olisikin kymmenien vuosien päässä? Tulevaisuus on kiehtova, mutta vaativa mat- kakohde: odotamme digitalisaation ja tietoyhteiskuntakehityksen tuovan elämänlaatua ja toivottuja kehitysaskeleita ja samalla mietimme, minkälaisiin riskeihin pitää varautua. Toisin sanoen: pakkaamme TIEKEn tuleville neljällekymmenelle vuodelle matkalaukkua tilanteessa, jossa olosuhteet kohteessa ovat tiedossa vain osittain, mutta valmius, tarve ja halu lähtöön on vahva. Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on julkaisu, jolla haluamme tarjota aineksia, ajateltavaa ja suuntia ratkaisuihin, joilla rakennamme eettisesti reilua ja ekologisesti kestä- vää huomista. Olemme poimineet menneiltä vuosilta matkantekoa helpottavia oppeja sekä hyödyntäneet verkostojemme laajaa ymmär- rystä, jotta voimme tarjota retkikunnallemme myös lisätietoa kohteesta. Mitä kohti olemme matkalla, mitä karikko- ja meidän tulee välttää, ja mitä välietappeja odottaa? Tervetuloa muistelemaan toviksi menneitä ja jatkamaan yhdessä matkaa kohti osaavaa, ihmiskeskeistä, kilpailukykyistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Aivan vielä emme ole perillä, mutta hyväs- sä seurassa ja ravitsevin eväin on hyvä taittaa matkaa oikeaan suuntaan. Hanna Niemi-Hugaerts Toiminnanjohtaja, TIEKE #TIEKE40 V U O T T A J A A MUISTOJA & KE S K U S T E L E l T I E T O Y H T E I S K UNNAN SILLANRAKEN T A J A l TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 3

3. Standardien kehittäjänä ja yhteentoimivuuden edistäjänä TIEKE vahvistaa suomalaisten elinkeinojen kilpailukykyä. Datan liikkuvuus kaataa raja-aitoja tavalla, josta kaikki hyötyvät. Digikehityksen kokonaisvaltaisuus on siirtänyt katseita mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tuonut verkostohankkeet organisaatioiden arkeen. Oppaista verkostojen digihankkeisiin, tietotekniikasta digitaaliseen toimintakulttuuriin 5 4 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT

4. T Keväällä 2021 TIEKEn Jari Salo ja Heikki Laaksamo edistävät Työterveyslaitoksen Arja Ala-Laurinahon kanssa pienyritysten digitalisaatiota DigiHyöty-hankkeessa. ehtävämme on vahvistaa suomalaisyritysten kilpai- lukykyä digitalisaation keinoilla. Haluamme poistaa raja-aitoja niin, että kaikkien menestysedellytykset paranevat”, kiteyttää vuodesta 1993 TIEKEssä työs- kennellyt JariSalo. Ilmapiiri tukee muutosta Toimintaympäristöä Salo kuvailee kolmella määritel- mällä:vauhdikkaastikehittyvätteknologiat,moniulotteiset toimitusketjut ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu. Päivittäinentyöonselvitysten,tutkimusten,oppaiden ja valmennusten tuottamista, verkostojen muodosta- mista ja hankkeiden organisointia. Ajan puute haittaa kehittämistä l Yrittäjien mielestä suurimpia digitaalisen osaamisen kehittämisen haasteita ovat ajan puute ja sopivan toteutustavan löytäminen. l Eniten pk-yrityksissä digitalisoidaan myynnin ja markkinoinnin prosesseja. l 60 % käyttää pilvipalveluja. l Moni aikoo arvioida 5G-teknologian, automatiikan ja tekoälyn hyötyjä. l Noin 15 % tuntee reaaliaikaisen talouden hyvin ja hieman yli kolmannes tietää siitä jotain. l Verkkolaskua käyttää 70 % työnantajayrityksistä ja joka kolmas yksinyrittäjä. Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen 2019 Elisan ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 382 yrittäjää, joista hieman yli neljäsosa oli yksinyrittäjiä. 1960 1981 1986 1990 2003 2004 2009 TIEKE perustetaan. Suomen ensimmäinen toimiva tietokone Postisäästöpankin käyttöön. Organisaatioiden välisen sähköisen tiedonsiirron (OVT) arkkitehtuuri valmistuu. Suomi nousee internetin ja mobiiliteknologian ykköseksi 1990-luvulla. TIEKE helpotti pk- yritysten tietotekniikan käyttöönottoa Verkkokaveri-palvelulla 2002–2007. Etelä-Karjalan kyliin rakennetaan ADSL- laajakaistayhteys (512 kbps). TIEKE avaa itärajan pullonkauloja FINRUS2- hankkeessa. 6 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 7 DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT

5. ”Hankkeita suunniteltaessa on otettava huomioon se, että mitä pienempi yritys, sitä useammin kehitys- työtä tehdään oman ydinbisneksen ohessa. Pienillä ei olesamanlaistaväljyyttäallokoidaaikaajarahaainno- vointiin kuin isoilla”, Salo toteaa. Kokonaisvaltainen muutos ”Hankkeissa pk-yrityksiä ja yrittäjiä autetaan tun- nistamaan uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja opastetaan ottamaan haltuun digitalisaation hyötyjä omaaliiketoimintaatehokkaimminpalvelevallataval- la. Sisällöt ja toimenpiteet suunnitellaan joustavasti arkeen nivottaviksi”, Salo kiteyttää. Kesällä 2019 päättynyt TuotTo- ja parhaillaan me- neillään oleva DigiHyöty ovat pk- ja mikroyrityksille suunnattuja hankkeita, joissa TTS Työtehoseura ja Työterveyslaitos (TTL) ovat TIEKEn kumppaneina. ”Yhteistyö sujuu luontevasti, sillä katsomme kehitystarpeita eri näkökulmista. Kaikki hankekumppanitovatvahvojaomilla alueillaan,jotenpystymmetar- joamaan yrityksille kokonaisvaltaista tukea prosessien digi- talisointiin. Työterveyslaitos painottaa työprosessien ja työn organisoinnin näkökulmaa”, sanoo TTL:n vanhempi asiantuntija ArjaAla-Laurinaho. Hän huomauttaa, ettei digitalisaatio ole pelkästään teknologian implementointia vaan kysymyksessä on muutos, joka vaikuttaa toiminnan eri osa-alueisiin: muun muassa johtamiseen, työkäytäntöihin ja tehtä- vien sisältöihin. Sooloilun tilalle standardi ”On hienoa, että pk- ja mikroyritysten osuus hank- keissakasvaa.Digitalisaatioinnostusta onosaltaannostattanut koronapandemia. ”Yhdessä toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa viemme kehitystä eteenpäin.” Kun Salolta kysyy, mikä hänen mielestään on TIE- KEn tärkein saavutus suomalaisen elinkeinoelämän käytäntöjen kehittäjänä, vastaus tulee empimättä. ”Kyllä se on yleinen ajattelutapa. Eri tahoilla ym- märretään sekä digitalisoinnin että standardoinnin merkitys tuottavan liiketoiminnan perustana.” Konkreettisia hyötyjä TIEKEllä on pitkät perinteet liikenteen, teollisuuden, tavaralogistiikan ja satamien digitalisaation edistäjä- nä. Viimevuosinapalvelujaontuotettumyöspk-yrityksille, esimerkkinä Salo mainitsee ilmaiseksi verkosta ladattavan Verkkokauppaoppaan, joka käytännönlä- heisesti neuvoo, minkälaisia seikkoja verkkokaupan perustamisessa on otettava huomioon – teemat ulottuvat asiakaspalvelusta tietoturvaan, sähköisen kau- pankäynnin strategiasta toimitus- ja maksutapoihin. ”Fiksu verkkokauppias ymmärtää sen, ettei ’Osta osta, tämä on paras’ -viestintä tehoa. Parhaat tulokset tulevat auttamalla asiakasta.” Web-asiantuntija Teuvo Väisänen, Tieturi Oy, Tiedosta 2011 ”Tietotekniikan nopea yleistyminen ja välineiden kiivas kehitysvauhti asettavat suuria haasteita erityisesti pienimmille yrityksille.” Edisty 2/2004 ”Viiden vuoden kuluttua ei enää kysytä, hankkiako omia palvelinkoneita vai siirtyäkö pilveen, vaan mistä hankkia tarvittavat laskentapalvelut.” Ohjelmistoasiantuntija Otso Kivekäs, Tiedosta 2010 Kuljettaja hakee tiedon pilvestä Logistiikkayritysten Liitolla on pitkät perinteet yhteistyöstä TIE- KEn kanssa. Projekteissa on kehitetty muun muassa sähköisen rahtikirjan standardointia sekä ylipäätään alan yritysten digival- miuksia. Toimitusjohtaja Pekka Aaltonen kuvailee tuloksia: ”Kymmenen vuotta sitten oli tavallista, että asiakas tilasi kulje- tuksen sähköpostitse, puhelimitse tai jopa faksilla. Nyt jäsenyri- tyksemme vastaanottavat tilaukset pääsääntöisesti digitaalisina. Tieto liikkuu esteettä järjestelmien välillä, kiitos sitkeän standar- dointityön.” Keväällä 2021 Logistiikkayritysten Liitto ja TIEKE valmistelevat mahdollistahankettalähetykseenkiinnitettävänkolliosoitelapun toiminnallisuuden lisäämiseksi. Ratkaisu on QR-koodi. ”Jakeluautonkuljettajapystyisiosoitelappuunprintatunkoodin kauttahakemaantoimitukseenliittyviätietojalogistiikkayrityksen pilvipalvelusta. Koodi toimisi varajärjestelmänä tilanteissa, joissa kuljettajalla ei syystä tai toisesta ole yhteyttä logistiikkayrityksen ohjausjärjestelmään”, Aaltonen havainnollistaa. Valmisteltava QR-koodihanke edistäisi osaltaan Logis- tiikkayritysten liiton isoa digitalisaatiotavoitetta eli kokonaan paperitonta toimitusketjua. ”Tieto liikkuu esteettä järjestelmien välillä, kiitos sitkeän standardointityön”, sanoo Pekka Aaltonen. ”Yhdessä toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa viemme kehitystä eteenpäin.” Syksyllä 2020 käynnistetyn DigiTähti-hankkeen antia ovat muun muassa matkailu- ja ravintola-alan yritysten tarpeita palvelevan verkkokauppa-alustan koulutukset.Webinaareissaonperehdyttymuunmu- assa internetin hyödyntämiseen markkinoinnis- sa, digitaalisten työkalujen haltuunottoon omassa liiketoiminnassa sekä palvelu- muotoilunmerkitykseendigitaa- lisessaliiketoiminnassa. kuva Cristian Hallivuori 2013 2014 2015 2017 2018 2010 EU:n parlamentti hyväksyy julkishallintoa velvoittavan verkkolaskudirektiivin. BESTFACT (Best Practice Factory for Freight Transport -hankkeessa TIEKE toteuttaa avoimen logistiikka- sanomarekisterin EU:n alueelle. DigiPort-hankkeessa TIEKE kehittää dataratkaisuja satamien suorituskykyvyn tehostamiseksi. Laki velvoittaa liikennöitsijöitä avaamaan rajapinnat digitalisoituihin reitti- ja aikataulutietoihin. EU julkistaa digitaalisen agendan sisämarkkinoiden, yhteentoimivuuden ja älyliikenteen vauhdittamiseksi. Publications 4/2013 The Smart Transport Corridor Helsinki – St. Petersburg FITSRUS TIEKE rakentaa älykäytävää Suomesta Pietariin FITSRUS- hankkeessa. DOB-hanke vauhdittaa databisnestä yrityksissä. EU-maiden iHeERO-projektissa TIEKE selvittää raskaan liikenteen nykytilaa Suomessa. DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT 8 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 9

6. ”Toimintaympäristöä voisi kuvailla kolmella määritelmällä: vauhdikkaasti kehittyvät teknologiat, moniulotteiset toimitusketjut ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu”, toteaa Jari Salo. Yhtäkkiä verkkokaupan perustaminen alkoi kiinnos- taaniitäkinyrittäjiä,jotkaaiemminrakensivatbisnek- sensä myymälän ovesta astuvan asiakkaan varaan”, toteaa TIEKEssä muun muassa sanomastandardoin- tihankkeissa vaikuttava HeikkiLaaksamo. Laaksamon mielestä toimialojen ja yritysten kannattaa mieluummin osallistua yhteishankkeisiin sen sijaan että itse kukin omalla tontillaan ryhtyy mää- rittelemään omaa terminologiaansa toimitusketjun eri osapuolien järjestelmissä liikkuviin digitaalisiin asiakirjoihin. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Tietoyhteiskuntavaikuttaja Jyrki J.J. Kasvi Professori, tulevaisuudentutkija Sirkka Heinonen ”Tyypillisesti toimitusketjun ongelmat johtuvat viivästyksistäjavirheistä,joitasyntyy,kunvastaanot- tajanjärjestelmäeiymmärrälähettäjändokumenttia, esimerkiksi tarjouspyyntöä, tarjousta tai tilausta.” Ihminen keskittyy laatuun Laaksamohuomauttaa,etteiprosessiendigitalisointia jadokumentoinninstandardointiapidäkatsoapelkäs- tään teknis-taloudellisesta perspektiivistä. ”Kun koneet suorittavat rutiineja, henkilöstö voi keskittyä laatuun.” Inhimillinen tekijä painaa vaakakupissa vähintään yhtä paljon. ”Kun automaatio toimii moitteetta ja koneet suorittavat rutiineja, henkilöstö voi keskittyä laatuun; strategiaan, johtamiseen, tuotekehitykseen ja asia- kaspalveluun. Mitä vähemmän resursseja tuhlautuu järjestelmäongelmista tai virheellisistä tiedoista johtuviin selvittelyihin, osaamisen oksia riittää tärkeimpään eli oman ydinosaamisen hiomiseen ja myymiseen”, Laaksamo painottaa. l 2019 2020 2021 DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT Eduskunta hyväksyy julkishallintoa velvoittavan lain EU-standardin mukaisien verkkolaskujen vastaanottamisesta. Koronaviruspandemia sulkee palveluja, kasvattaa verkkokauppaa ja lisää etätyötä. TIEKE kehittää digitaalisia ratkaisuja jakelun optimoimiseksi kaupunkiliikenteessä Forum Virium Helsingin kanssa. Matka on elämys ”Hidas matkanteko on nautinto, ja etätyö mahdollistaa viipymisen kohteessa. Virtuaaliteknologian avulla matkustaminen on mahdollista myös liikuntarajoitteiselle. Lähimatkailua arvostetaan, ja luksusjunan kattoikkunasta ihaillaan Lapin revontulia. Matkailu sijoittuu ympäristöön luontevasti ja paikallista ekosysteemiä suojellen, ajallisia kerrostumia ja elämäntapaa kunnioittavasti korostaen.” Ilta-Sanomat 25.12.2020, Kuva: Kaisa Sirén Elintarvikkeita kasvatetaan tehtaissa ”Kasvinviljely toteutetaan energiatehokkaalla vesiviljelymenetelmillä ja uusiutuvaa energiaa käytetään maataloudessa energialähteenä. Lihaa tuotetaan kudoskasvattamalla bioreaktoreissa ja erilaisia elintarvikkeita kasvatetaan solutehtaissa. Solutehtaissa voidaan valmistaa esimerkiksi maitoproteiinia ja kananmunan valkuaisproteiinia ilman lehmiä ja kanoja. Geenieditoinnin (geenisakset) kehittymisen ja sen vaikean todentamisen vuoksi geenimuuntelusta on tullut arkipäivää.” Bonfire 13.1.2020 Lomalla lennetään avaruuteen ”Ensimmäiset paksulompakkoiset avaruusturistit ovat jo päässeet matkalle – koskahan rakennetaan ensimmäinen siirtokunta avaruuteen? Ilmassa leijuvat magneettilevitaatio- asunnot tai tekosaarten ja -niemekkeiden päälle rakennetut kodit voivat olla arkipäivää. Kelluvat asunnot ovat vain jäävuoren huippu uudenlaisten asuinratkaisujen kehittämisessä.” Roskis kertoo ostoslistan ”Älykkäässä kiertotaloudessa laitteet tietävät, miten ne pitää huoltaa ja purkaa, ja pakkaukset kertovat, mistä materiaaleista ne on tehty. Kun rfid-, QR-, tai muu tunniste identifioi tuotteet, ne voidaan lajitella automaattisesti, ja niiden osat ja materiaalit saadaan hyödynnettyä kattavasti uudelleen. Riskinä on se, että sähköisesti tunnistettavat tuotteet ja pakkaukset voivat vaarantaa kuluttajien yksityisyyden. Etenkin rfid-tunnisteet voivat tehdä roskapöntöstä tietosuojaongelman. Jos tunnisteet voi lukea matkan päästä, roskis kertoo käytännössä päivän ostoslistan. Roska-astian vuoraaminen alumiinifoliolla ei välttämättä ole enää foliohattujen puuhaa.” TIEKE osallistuu kuntien tilatiedon lainsäädäntö- ryhmän työhön, erityisesti datan avaamisen ja yhteentoimivuuden näkökulmasta. 10 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 11 Työtä ja toimintaa puhtaassa tulevaisuudessa Matkailun kulttuurin- tutkimuksen professori Soile Veijola

7. TIEKEn rooli digiosaamisen kehittäjänä heijastelee suomalaisen tietoyhteiskunnan vaiheita. Liikkeelle lähdettiin Tietokoneen ajokortista. Näkökulma on laajentunut yksilöstä yhteisöihin, työelämästä kaikille elämän alueille. Tekstinkäsittelystä somestrategiaan, ATK-luokista MOOCille 12 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 13 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

8. M Mikko Eloholma, Helena Klang, Merja Sjöblom ja Hanna Vuohelainen kehittävät osaamisratkaisuja tietoyhteiskuntaan. Vuoden 2020 taittuessa noin 180 organisaatiota ympäri Suomen tarjoaa TIEKEn tutkintoihin tähtää- vää koulutusta ja järjestää näyttökokeita. Yksilöstä yhteisöön KunHannaVuohelainenvuonna2008aloittiTIEKEn osaamispalveluissa, työpöydällä odotti tutkintoper- heen uusin jäsen, TIETY – Tietotyötutkinto. ”UuttaoliTIETYnyhteisöllisyys–enäätieto-javies- tintäteknologiataitoja ei pidetty pelkästään yksilön osaamispääomana, vaan ne ymmärrettiin välineiksi, joilla tiimit toteuttavat organisaation strategisia tavoitteita.” Selvityksestä ratkaisuun l TIEKE selvitti tietotekniikan käyttäjien perusvalmiuksia ja koulutustarvetta 1980-luvulla. Tietokoneen ajokortti lanseerattiin 1994. l Tutkinnon kehittämiseen osallistuivat opetusviranomaiset, työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt sekä eri koulutus- organisaatioiden edustajia. Opetusministeriö ja Opetushallitus ottivat ajokortin valtakunnallisiin tietotekniikkastrategioihin ja tutkintojen perusteisiin. l Tietokoneen ajokortista muodostui perusta TIEKEn monipuoliselle toiminnalle tietoja viestintäteknologian hyödyntämisen kehittäjänä yhteiskunnan eri alueilla. Suomalaisinnovaatiosta ottivat mallia myös kansainvälisen tietokoneen ajokortin kehittäjät. l Vuonna 2021 TIEKE tarjoaa useita ratkaisuja sekä digiosaamisen mittaamiseen että taitojen kartuttamiseen. ahtoiko kevään 1986 ylioppilas aavistaa, miten kauas- kantoisesti lukion Pascal-ohjelmointikurssi vaikut- taisi ammatinvalintaan? Kun Merja Sjöblom vuonna 2004 aloitti TIEKEssä, hän oli jo reilut kymmenen vuotta kouluttanut tietoja viestintäteknologiataitoja sekä suomalaisissa organisaatioissa että maailmalla. ”TIEKE oli tuttu toimija erityisesti siksi, että hyö- dynsin työssäni TIEKEn kehittämiä Tietokoneen ajo- korttitutkintoja.” Vuonna 1994 TIEKEn lanseeraama Tietokoneen A-ajokortti on osoittautunut vankaksi perustaksi osaamisen kehittämisen jatkotyölle. Vuosituhannen vaihteessa tarjolle tulivat AB-ajokortti ja Kansalaisen @-ajokortti. Vuonna 2003 valikoima laajeni langattoman viestinnän tutkintoon, ja 2007 oli TIETY – Tieto- työtutkinnon vuoro. ”TIEKEn tutkinnot vakiinnuttivat asemansa niin työllisyyttä edistäviin julkisiin hankkei- siin kuin omaehtoisen oppimisen välineeksi”, toteaa Sjöblom. ”Työskentely virtuaali- ympäristössä vaatii uusia taitoja, toimintatapoja ja ajattelua.” TIETYn yhteisölliset periaatteet osuivat aikakau- teen, jolloin digitaaliset ja globaalit työyhteisöt olivat arkea yhä useammille. 1979 1981 1989 1990 1994 1999 2000 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEKE perustetaan. ATK-alan ammatteja ovat muun muassa lävistäjä ja lävistysosaston päällikkö. Mikrotieto- koneet ovat korvanneet kirjoituskoneet toimistoissa. Suomi taantuu itsenäisyyden ajan pahimpaan talouslamaan. TIEKE lanseeraa Tietokoneen käyttäjän AB-ajokortin. TIEKEn Tietokoneen ajokorttiperhe kasvaa Kansalaisen @-kortilla. TIEKE lanseeraa Tietokoneen käyttäjän A-ajokortin. 14 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 15

9. ”Työskentelyvirtuaaliympäristössävaatiiuusiatai- toja, toimintatapoja ja ajattelua”, Vuohelainen sanoo. Toki työelämän osaamistarpeissa on tapahtunut muitakin muutoksia. Pelkästään sosiaalinen media on 2000-luvun ede- tessä myllertänyt toimintaympäristöä tavalla, joka edellyttää organisaatioilta sekä mahdollisuuksien et- tä uhkien ymmärrystä, selkeitä käytäntöjä ja yhteisiä pelisääntöjä. ”Tieto-ja viestintäteknologiaosaamisessa ei ole kysymys pelkästään teknisestä näppäryydestä vaan organisaatiokulttuureista, toimintamalleista ja johtamisesta”, Vuohelainen summaa. ”Osaamisen kehittäminen on vasta alussa, mutta teknologiapalvelut muuttavat tämän jatkossa. Personoitu Learning Assistant ryhtyy tukemaan oppimisprosessia päivittäin.” Niko Lindholm, Program Director, EduSpaze Edtech Accelerator, Singapore, 21.1.2021 Vuohelaisen mukaan osaamistavoitteiden ja -taso- jenmäärittelyäjakuvaustatarvitaanläheshankkeessa kuinhankkeessa,samoinoppejaerilaisistaosaamisen tunnistamisen tavoista. ”Tutkintojen ja laajan toimijaverkoston kanssa tehty työ on luonut vankan pohjan tämänhetkiselle ja myös tulevaisuudessa tehtävälle työlle”, Vuohelainen toteaa. Opetusta päivittämässä Vaikka Suomessa on TIEKEn alkuvuosista lähtien ym- märrettytieto-javiestintäteknologiankäyttöönpereh- dyttämisentärkeys,vasta2000-luvullahuomattiin,että joukostapuuttuukeskeinenkohderyhmäeliopettajat. ”Koulu ei voi siirtyä digiaikaan aiemmin kuin opettajat”,muistuttiOpettajienammattijärjestöOAJvuon- na 2010. Vuosina 2011–2016 TIEKE oli mukana toteuttamas- sa eOppimiskeskuksen Open Päivitys -ohjelmaa, jolla vahvistettiinopettajiendigitaalistaammattiosaamista ja yleissivistystä. Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulu- tuksessa tutustuttiin oppimisanalytiikkaan, hankit- tiin audiovisuaalista osaamista, laadittiin digistrate- gioita sekä perehdyttiin tietoja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. ”Koulu ei voi siirtyä digiaikaan aiemmin kuin opettajat.” ”Tieken vahvuus on työssä, jota on tehty laajan toimijaverkoston kanssa. Se antaa vankan pohjan nykyiselle ja myös tulevaisuudessa tehtävälle työlle”, toteaa Hanna Vuohelainen. Open Päivitykseen osallistui peruskouluissa, lukioissa, esiopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä työs- kenteleviä opettajia sekä oppilaitosten johtajia. ”OpenPäivitykselläolitärkeäroolivalmistau- duttaessavuoden2014perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, joissa tietoja viestintätek- nologisista taidoista tuli laaja-alainen osaamisalue kouluopetukseen”, Sjöblom sanoo. Vuonna 2014 lukioissa alettiin valmistautua säh- köisiin ylioppilaskirjoituksiin. ”Me täällä TIEKEssä hankimme Ylioppilastutkin- tolautakunnan Digabi-projektissa osaamista lukioi- den opastamiseen”, Vuohelainen kertoo. Ensimmäi- nenkokonaandigitaalinenylioppilaskoejärjestettiin vuonna 2019. Opettajat pääsivät tosielämän digitulikokeeseen, kun koronapandemia pisti koulujen ovet säppiin ke- väällä 2020. ”TIEKEssä hanketyö ja tilauskoulutukset mah- dollistivat nopeat liikkeet, joilla vastattiin äkilliseen tilanteeseen. Sen lisäksi, että toiminta reivattiin tot- tuneesti verkkoon, tuettiin niin yhdistys- kuin oppi- laitostoimijoita heidän haasteissaan omaksua uusia välineitä ja toimintatapoja”, Vuohelainen kertoo. ”Digitaalisaatio on mullistanut oppimisympäristöt ja -menetelmät. Luokkahuoneiden sijasta opiskelemme verkossa. Vertaisoppiminen ja tutorointi tekevät prosesseista vuorovaikutteisia”, kuvaa Merja Sjöblom nopeaa kehitystä. 2003 2004 2007 2008 2012 2014 2015 2016 2017 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Suomessa on suoritettu 100 000 Tietokoneen ajokorttia. TIEKE lanseeraa langattoman viestinnän tutkinnon. Web 2.0, yhteisöpalvelut ja käyttäjien tuottamat sisällöt nostavat päätään. TIEKEn TIETY- tutkinto valmentaa yhdessä tekemiseen. TIEKE kokoaa koulutusammattilaiset ensimmäiseen Vaikuta vaikutu -seminaariin. TIEKE tutkii Suomen oppilaitosten e-oppimiskäytäntöjä kansainvälisessä VISCED- hankkeessa. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmassa (ESR) panostetaan aikuisten tietoja viestintäteknisiin taitoihin. TIEKE julkistaa Tiviittori-työkalun osaamisen mittaamiseen. TIEKE käyn- nistää päättä- jävalmennuk- sen Tieto- yhteiskunta- akatemiassa. 2002 Badge Finland -verkosto käynnistyy TIEKEn koordinoimana. TIEKE kumppaneineen toteuttaa ensimmäisen Järjestödigi- kartoituksen. 16 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 17 T U N N I S T A O S A A M I N E N

10. Kouluttaja Ilkka Olander Sometek Vuorovaikutteisesti verkossa Keväästä2020TIEKEnwebinaariosallistujilletutuksi tullut Mikko Eloholma tutki vuonna 2017 Helsingin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan val- mistuneessa gradussaan paitsi lukiolaisten käsityk- siä teknologisesta kehityksestä myös ohjelmointi- opetuksen vaiheita suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa. ”Ohjelmointia opetettiin lukioissa 1980-luvulla, mutta seuraavalla vuosikymmenellä se yllättäen vä- heni. Vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen ohjelmointia harjoitellaan kaikilla asteilla. Tavoitteenaeiolekouluttaanuoristakoodareita,vaan tarjotaymmärrysdigitaalisenympäristöntoimintape- riaatteista”, Eloholma kertoo. Vuohelainen mainitsee 2000-luvun tietoyhteiskunnan keskeisinä kansalaistaitoina tietoturvasta ja tietosuojastahuolehtimisen,medialukutaidonjadigi- taalisten palvelujen käytön osaamisen. Vapaansivistystyönoppilaitoksetovatmerkittäväs- sä roolissa niin perusdigitaitojen kouluttajina kuin uusien, digitalisaatiota hyödyntävien opetusmenetel- mien edistäjinä. ”Osaamisperusteisuus, osaamisen arviointi, tun- nistaminen ja tunnustaminen ovat seuraava iso askel vapaan sivistystyön kentällä”, toteaa Sjöblom. ”Digitaalisaatioonmullistanutoppimisympäristöt ja -menetelmät. Emme enää kokoonnu luokkahuo- neisiin,vaanopiskelemmeverkossa.Vertaisoppimi- nen ja tutorointi tekevät prosesseista vuorovaikutteisia, internetin MOOC-koulutukset ja esimerkiksiYoutubessajaettavatvideot tuovat tiedon kaikkien ulottuville”, Sjöblom summaa. l Täydellä sydämellä asiakkaan asialla Vuonna 2006 Helena Klang vaihtoi ohjelmistokouluttajauran valmennusyrityksen palveluksesta TIEKEen. TIEKEn toimistosta löytyi huippuasiantuntijatiimi, jonka jäse- nenä Klang tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä. Keväällä 2021 toimenkuva sisältää muun muassa TIEKEn tut- kintojenhallinnointia,palveluidenkäyttöopastusta,tapahtumien organisointia, hankesuunnittelua, sidosryhmäviestintää ja asia- kaspalvelua. ”Kahta samanlaista päivää ei ole, ja ennakkoluulottomana luonteena suunnistan mielelläni uusille alueille. Erityisen lähel- lä sydäntäni on asiakaspalvelu. Tuntuu hyvälle, kun voin auttaa mieltä askarruttavan kysymyksen ratkaisussa.” Olennainen innostuksen lähde on innovatiivinen työyhteisö, jossa jokainen vaikuttaa kokonaisuuteen ja kehittää sekä omaa työtään että yhteistä osaamispääomaa. ”TIEKEssä me testaamme digitalisoituvan työelämän uusia työtapoja ja teknologioita, joita kehityshankkeissa edistämme muissa organisaatioissa”, sanoo Helena Klang. 2018 2019 2020 2021 Digitalisaatio vapaassa sivistystyössä -hanke käynnistyy. Ylioppilaskoe ensi kertaa kokonaan digitaalinen. Koronaviruspandemia siirtää opiskelun ja työnteon yhteistiloista koteihin. Viides Tietoyhteiskunta- akatemia avaa TIEKEn juhlavuoden. Kehittymiskyky luo arvoa “Opiskelu ei määritä sitä, mitä työtä loppujen lopuksi tehdään. Yhteen työuraan voi mahtua enemmän kuin 15 työpaikkaa tai tehtävänkuvaa. Työ voi olla myös yhdistelmä eri projekteja eri organisaatioissa. Tulevaisuuden osaaja ei niinkään tule valmiina organisaatioon omine osaamisineen, vaan tuo arvon sillä, miten kasvaa ja kehittyy organisaation mukana.” Johtajuus siirtyy verkostossa “Tulevaisuuden työ on järjestynyt kuten internet. Se vertautuu avoimeen verkostoon, ei suljettuun pyramidirakenteeseen. Johtajuus ei ole enää sidottu hierarkiaan tai rooliin vaan se siirtyy verkostossa joustavasti kelle tahansa, jolla on tilanteessa tarvittavaa osaamista. Verkostoissa tieto kulkee nopeasti ja vapaasti ja siksi verkosto oppii ja kehittyy nopeammin kuin jäykän hierarkkinen organisaatio. Innovaatiovetoisessa digitaloudessa nimenomaan kyky oppia ja sopeutua uusiin yllättäviin tilanteisiin on tärkeintä.” Oppiminen on jakamista “Ideaalimaailmana verkko mahdollistaa laajojen opiskelijajoukkojen kustannustehokkaan opetustapahtuman. Jaettu asiantuntemus, yhdessä oppiminen ja tietämyksen rakentaminen ovat mahdollisia ja tavoiteltavia asiantiloja. Kysymys herää, voiko opettajan roolin täysin automatisoida, kun oppi- joiden motiivitaso saadaan hoidetuksi.” Edisty 2/2003 Pienuuden ekonomia voittaa ”Digitalisaatio tuo neuvot yhä useampiin töihin ja välineet, jotka suorittavat työvaiheet automaattisesti oikein. Puolivalmisteet lisääntyvät ja välineiden jakaminen helpottuu. Tämä synnyttää pienuuden ekonomian, jonka seurauksena siiloutuva erikoistuminen vähenee sekä yksilöiden välillä että alueellisesti. Yhä pienemmät organisaatiot voivat tehdä yhä useampia asioita. Pienuuden ekonomia muuttaa työtehtäviä nykyistä kokonaisvaltaisemmiksi.” Helsingin yliopiston ja Reaktorin Elements of AI MOOC julkaistaan. TIEKE mukaan valtakunnallisen digitaito- osaamismerkistön kehittäjäkonsortioon. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 18 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 19 Minkälainen on tulevaisuuden oppimisympäristö? Työelämäkehittäjä Katri Hurme, Cresco Tulevaisuudentutkija Risto Linturi Aatto J. Repo TIEKEn toiminnanjohtaja 1998–2007

11. teksti Paula Launonen –Jaakko Lukumaa REAALIAIKATALOUS TIEKE rakentaa reaaliaikatalouden pohjaa kehittämällä standardointia, yhteentoimivuutta ja verkostoja. Esteitä automatisoidun datan tieltä on raivattu pitkäjänteisesti eri sidosryhmien kanssa. Verkkolasku on suomalainen yhteistyön menestystarina, työ eurooppalaistuvan reaaliaikatalouden parissa jatkuu. Skannauksesta verkkolaskuun, talousdatasta läpinäkyvään talouteen 21 20 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

12. TIEKEn Timo Simell ja Valtiokonttorin Pirjo Ilola rakentavat reaaliaikaisen talouden perustaa Verkkolaskufoorumissa. R liikkuvan maksuliikennedatan mahdollisuuksista ja esteistä. ”Rakenteisenamyyjältäostajallesiirtyväverkkolas- kuonisoaskelkohtireaaliaikaistataloutta,jasemeiltä on onnistunut oikein hyvin”, Simell kertoo. eaaliaikainen talous tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa digitaalinen talousdata liikkuu oikea-aikaisesti eri osapuolien ymmärtämässä muodossa. Reaaliaikai- sessa taloudessa organisaatiot sitoutuvat käyttämään transaktiotietovirroissaan yhteisiä standardeja. Strukturoituun, koneluettavan muotoon määri- tellyt tilaukset, tilausvahvistukset, laskut ja maksut liikkuvat toimitusketjun osapuolien järjestelmien vä- lillä viiveettä. Samalla manuaalinen työ ja virheriskit vähenenevät. ”Reaaliaikaiseen talouteen on vielä matkaa, koska muutokseen osallistuu laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri tahoilta. Teknologia on kuitenkin olemas- sa ja työtä tehdään määrätietoisesti”, TIEKEn Timo Simelltoteaa. Verkkolasku väylän avaajana SuomessaTIEKEryhtyiedistämäänreaaliaikaistata- loutta Verkkkolaskufoorumin vetäjänä vuonna 2002. Verkkolaskufooruminseminaaritjatyöryhmättarjo- sivatjulkisensektorin,pankkien,kaupan,teollisuuden, verkkolaskuoperaattoreiden ja ohjelmistotalojen edustajille mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiään eri osapuolien välillä Reaaliaikainen talous pähkinänkuoressa l Organisaatioiden väliset transaktiot ovat digitaalisia, automaattisia ja reaaliaiakaisia. l Tilaukset, tilausvahvistukset, laskut ja maksut liikkuvat järjestelmästä toiseen viiveettä. l Viesteissä, rajapinnoissa ja tietovarannoissa käytetään standardeja. ”Rakenteisena myyjältä ostajalle siirtyvä verkkolasku on iso askel kohti reaaliaikaista taloutta.” Verkkolaskufoorumin aloittaessa käytössä oli 30 erilaista laskuformaattia. ”Yhteisen standardoinnin ansiosta nyt, vajaat 20 vuotta myöhemmin, suomalaisorganisaatioiden käy- tössäonkaksiyhteensopivaaformaattia.Tällähetkellä valtaosa suomalaisyritysten laskuista on standardoi- tuja, rakenteisia verkkolaskuja”, Simell toteaa. EU kiihdyttää kehitystä Verkkolaskufoorumin ajankohtaisista haasteista Simell mainitsee huhtikuussa 2019 voimaan tul- leen, EU:n verkkolaskudirektiiviin perustuvan lain. Verkkolaskulailla halutaan sekä tehostaa yritysten, julkishallinnon ja muiden toimijoiden taloushallin- toprosessien automatisointia että varmistaa suomalaisorganisaatioiden laskujen esteetön läpimeno EU- alueella. 1968 TIEKE perustetaan. 1981 EU:n tulliliitto helpottaa jäsenmaiden yritysten kaupankäyntiä. 1990 Vuosikym- menen alussa amerikkalaistutkijat Stuart Haber ja W. Scott Stornetta esittelevät idean lohkoketjusta. 1992 2003 2004 2002 1995 REAALIAIKATALOUS 22 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 23 Euroopan talous- ja rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union) perustetaan. Suomi liittyy Euroopan Unioniin. Verkkolaskufoorumin toiminta käynnistyy. Pk-yrityksistä 60 % käyttää sähköisiä palveluja verohallinnon kanssa asioidessaan. Verkkolasku- osoitteisto avataan.

13. ”Huhtikuusta 2021 alkaen verkkolaskuoperaattorit tarkistavat eurooppalaisen verkkolaskustandardin mukaisesti laaditut verkkolaskut. Puutteellisesti laa- ditutlaskutpalautuvatlähettäjälle”,Simelltaustoittaa. Simellin mukaan TIEKE tarjoaa vankan pe- rustan Verkkolaskufoorumin kaltaiselle yhteistyölle, sillä tietoteknologi- an soveltamiseen liittyvä standardointi on alusta asti ollut yksi riippumattoman ja neutraalin kehittäjäyhteisön ydintehtävistä. Suomesta otetaan oppia Verkkolaskufoorumin puheenjohtajan, Valtiokont- torin johtavan taloushallinnon asiantuntijan Pirjo Ilolan mukaan foorumin tehtäväkenttä on parissa- kymmenessä vuodessa laajentunut verkkolaskun standardoinnista ja julkisen verkkolaskuosoitteiston kehittämisestä reaaliaikaisen talouden muihin pro- sesseihin. KehitystyöeienäärajoituSuomeenvaanhankkeita toteutetaan kansainvälisissä verkostoissa, erityisesti EU:n ja Pohjoismaiden sisällä. ”TIEKEn koordinoimaa Verkkolaskufoorumia ja Suomessa tehtyä kehitystyötä arvostetaan kansain- välisesti, joten meitä kuunnellaan, ja meistä halutaan ottaa oppia”, Verkkolaskufoorumissa vuodesta 2003 toiminut ja muun muassa EU:n komission verkkolaskua edistävissä työryhmissä vaikuttava Ilola kertoo. Pohjoismaihin rakennetaan reaaliaikainen talous l Syyskuussa 2020 Pohjoismaiden elinkeinoministerit hyväksyivät toimintausuunnitelman reaaliaikatalouden toteuttamiseksi Pohjoismaissa. Nordic Smart Government (NSG) -suunnitelman mukaan pk- yritykset ottavat lähivuosina käyttöön digitaaliset tositteet ja taloushallintopalvelut. l Suomessa ministeriöt ja virastot luovat edellytykset uusien palvelujen kehittämiselle tiiviissä yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. l NSG on pohjoismaisten kaupparekisteriviranomaisten yhteishanke, johon osallistuu myös muita viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Suomesta mukana ovat Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) lisäksi muun muassa Verohallinto, Valtiokonttori ja Tilastokeskus. Lähde: www.prh.fi ”Suomessa tehtyä kehitystyötä arvostetaan kansainvälisesti, ja meistä halutaan ottaa oppia.” ”Yksi Verkkolaskufoorumin ajankohtaisista haasteista on 2019 voimaan tullut EU:n verkkolaskudirektiiviin perustuvan laki”, kertoo Timo Simell. ”Valtiohallinnossa käsitellään noin 1,2 miljoonaa ostolaskua ja noin 8,8 miljoonaa myyntilaskua vuodessa. Kuntasektorilla ainoastaan ostolaskujen vuotuisen määrän on arvioitu olevan noin 10—13 miljoonaa.” Lähde: Finlex ”E-kuitti säästää vuosittain noin 800 miljoonaa euroa yritysten työkustannuksia. Suomessa kehitettävä, eurooppalaisten standardien mukainen e-kuitti on potentiaalinen vientituote.” Lähde: Taloushallintoliitto Käteisostosta e-kuitti valtiolle Ilolan mukaan seuraava käytännön harppaus kohti reaaliaikaistatalouttaSuomessatapahtuuviimeistään vuonna2025,jolloinvaltionvirkamiestenvaltionkor- tilla tehdyistä korttiostoista tulee saada rakenteinen kuitti. ”Suomessa verkkolaskun yleistymistä on merkittävästi edistänyt se, ettei valtio enää moneen vuoteen ole hy- väksynytmuunlaisia ”Reaaliaikaista taloutta rakennetaan kansainvälisissä verkostoissa EU:n ja Pohjoismaiden sisällä.” laskuja, ja nyt toivomme, että valtion linjaus antaa e- kuitin käyttöönotolle samanlaisen sysäyksen.” Ilolakannustaavaltiollepalvelujataitavaraatoimit- tavia tahoja käynnistämään mahdollisimman pian e- kuitin vaatimat järjestelmämuutostyöt. ”Jatkossa valtion maksukortilla ostoja tekevät vir- kamiehet vaativat e-kuitin, joka siirtyy maksutapah- tumasta suoraanvaltiontaloushallintojärjestelmään.” Valtiolla on yli 60 000 maksukorttia muun muassa tullin, ministeriöiden, poliisin ja muiden viranomaisten käytössä. Euroopan unioni hyväksyy direktiivin, jonka tavoitteena on yhtenäinen maksualue Single Euro Payments Area (SEPA). 2007 2008 Japanilainen Sakoshi Namamoto kehittää kryptova- luutta bitcoinin. EU-direktiivin mukainen maksu- palvelulaki tulee voimaan Suomessa. TIEKEstä tulee kansain- välisen XBRL- toiminnan koordinoija Suomessa. 2010 2012 EU:n verkkolasku- direktiivi velvoittaa jäsen- maissa toimivia yrityksiä yhtenäistämään ja automati- soimaan laskujen lähetys- ja vastaanottoprosessit. 2014 Kansain- välisen vertailun mukaan Suomessa on parhaat valmiudet siirtyä reaaliaikaiseen talouteen. Aalto-yliopiston Real Time Economy Innovations for Europe -konferenssi kokoaa osallistujia 14 maasta. 2015 2016 Lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista aletaan keskustella maailmanlaajuisesti. REAALIAIKATALOUS 24 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 25

14. Talouden läpinäkyvyyttä ja harmaan talouden kit- kentää e-kuitti edistää siinä vaiheessa, kun se valtavirtaistuu yritysten ja kuluttajien käyttöön. Ilola viit- taa standardoidun datan esteettömään liikkumiseen järjestelmien välillä, minkä ansiosta muun muassa arvonlisäverotiedot voisivat siirtyä automaattisesti verottajalle. Standardeista muutoksen perusta KohtireaaliaikaistatalouttaveiosaltaanTaloushallinto- liiton TALTIO-hanke (2016 – 2017). Hankkeessa kehitettiin standareja ja formaatteja, joilla organisaatioiden talousinformaatio tuotetaan täysin digitaalisena. Lähtökohtana oli näkemys, jonka mukaan yhtenäi- nen sisältö ja rakenne mahdollistavat reaaliaikaisen tiedonkulun järjestelmien välillä samalla kun toiminnan laatu paranee kustannustehokkaasti. Hankkeen sidosryhmiä olivat rahoitussektori, mi- nisteriöt,kaupantoimiala,taloushallintoalantoimijat ja ohjelmistotalot, arvo-osuusjärjestelmä ja asunto- osakeyhtiöt. TIEKEvastasityöpaketista,jossamääriteltiinasun- to-osakeyhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden rapor- tointikoodisto sekä taloyhtiöiden energiatodistusten rakenteisen raportin sisältö. l Pääjohtaja Markku Heikura Verohallinto Tehoa, tarkkuutta ja innovaatioita ”Automatisoidut taloushallinnon prosessit tehostavat toimintaa ja vapauttavat resursseja. Ne tiivistävät yritysten välisiä asiakassuhteita ja vähentävät halukkuutta toimittajavaihdoksiin. Reaaliaikainen talous voi tuoda mukanaan hyötyjä, joita emme vielä osaa kuvitella. Innovaatioiden tulva voi tapahtua, kun kaikki taloushallinnon tietovirrat saadaan koneluettavaan muotoon. Tietoja ei enää kopioida vaan analysoidaan ja tuotetaan raportteja päätöksenteon tueksi. Ohjelmistorobotiikkaa pitää osata arvioida tarkasti, millainen työkalu mihinkin liiketoimintaprosessiin kannattaa valita.” Faktalompakko taskussa ”Kansalaisilla ja organisaatioilla on digitaalinen faktalompakko, johon e-kuitit ja kaikki muu vahvistettu data tallentuu automaattisesti. Faktalompakko on ihmiskeskeinen identiteetti, joka säästää aikaa ja kustannuksia, vähentää stressiä ja riskejä sekä estää tehokkaasti harmaata taloutta. EU:n sisämarkkina toimii kitkatta avoimien standardien ansiosta. Suomi jatkaa datatalouden globaalina laboratoriona julkisen ja yksityisen sektorin innovatiivisella yhteistyöllä. Talous- ja muunkin datan arvo on noussut eksponentiaalisesti, kun se on rakenteista, standardoitua, vahvistettua ja käytettävissä syntyessään. Tästä hyötyvät sekä palveluprosessien automatisoinnin algoritmit että päätöksentekoa tukeva tekoäly.” Reaaliaikaisen talouden vauhdittaja Bo Harald ”E-kuitti tulee edistämään talouden läpinäkyvyyttä ja auttaa harmaan talouden kitkemisessä, kun se valtavirtaistuu yritysten ja kuluttajien käyttöön”, toteaa Pirjo Ilola. 2018 2019 2020 2025 EU:n maksu- palveludirektiivi velvoittaa pankit sallimaan kolmansien osapuolien pääsyn asiakkaiden tietoihin. Suomessa otetaan käyttöön kansallinen tulorekisteri. European Single Electronic Format (ESEF) yhtenäistää lista- yhtiöiden tilinpäätös- raportoinnin. Kaikki Suomen valtiolle palveluja tai tuotteita myyvät tahot käyttävät e-kuittia. EU:n direktiiviin perustuva verkkolaskulaki tulee voimaan Suomessa. REAALIAIKATALOUS 26 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 27 Tulevaisuudessa automaatio huolehtii tietovirroista Toimitusjohtaja (vt.) Noona Puusniekka MobilePay Hyvinvoinnin rahoitus turvattu ”Verohallinto kuuluu digitaalisen talouden edelläkävijöihin. Olemme sulauttaneet palvelumme kolmansien osapuolien liiketoiminta-alustoihin. Asiakkaiden ei tarvitse miettiä verotusta, koska verotus tehdään siinä kohdassa, jossa verotettava tapahtuma syntyy. Näin verotus on sulautunut vaivattomasti ihmisten arkeen. Verovaje on pienentynyt ja yhteiskunnan rahoitus turvattu.” Tutkija Esko Penttinen Aalto-yliopisto Kassalla käy sormenjäki ”Kassalla maksaminen tapahtuu kasvojen tai sormenjäljen tunnistuksella – ilman fyysistä maksuvälinettä. Myös käteistä rahaa käytetään, sillä osalle kuluttajista se on ensisijainen vaihtoehto. Korttimaksaminenkin tullee säilymään, vähintäänkin taustalla. Kuluttajille on tarjolla erilaisia työkaluja ja toiminnallisuuksia, joiden avulla omaa rahankäyttöä voi tehokkaasti hallita. Tulevien maksutapojen yleistymisessä me kuluttajat olemme avainasemassa – me päätämme mihin ratkaisuihin luotamme.”

15. Yhtä aikaa kotona ja kaikkialla ”Suurinmuutosonpääsytiedonlähteil- le mukavasti kotoa. Avattuani internet- yhteyden saan muutamassa sekunnissa käsityksensiitä,mitämaailmassajuurinyt tapahtuu. Eikä tiedonvirta yksisuuntaista ole – olen yhteydessä muihin ihmisiin, pystyn kommunikoimaanjatuottamaansisältöä rajattomalleyleisölletarvitsemattalähteä kotoani minnekään. Uskomattoman nopeasti olemme tottuneet tällaiseen to- dellisuuteen. Kuka enää muistaa, mitä meillä oli ennen Digitaalista Aikakautta? Kehityksellä on myös nurja puolensa: valeuutiset, salaliittoteoriat, nettikiusaa- minen ja kyberväkivalta. Minä haluaisin integroida Digitaalisen Aikakauden Digi- taaliseen Arvokkuuteen. Ideaalitulevaisuudessa verkko on ym- päristö, jossa suhtaudutaan kanssaihmi- siin kunnioittavasti.” Professori Martin Brynskov Aarhusin yliopisto Tanska Pääsihteeri Mag. Charlotte Steenbergen Internet Service Providers Itävalta Tohtori Donna Hicks Harvardin yliopisto USA Alustana koko maailma ”Kännykkä mullisti arkemme lopullisesti linkittäessään datan ja digitaalisen yh- distettävyyden osaksi fyysistä maailmaa. Tietoa ei enää tuoteta, käytetä ja jaeta toimistojen ja laboratorioiden kaltaisissa suljetuissa tiloissa vaan nyt alustana on koko maailma. Digitaalisestatodellisuudestaontullutuusi,monintavoinilmeneväulottuvuus, joka realisoituu käytännöiksi muun muassa esineiden internetinä ja älykaupun- keina. Läpi historian ihmisten hyvä elämä on rakentunut sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen tasapainon varaan. Tästä huolehtiminen on suurin haasteemme.” Vartijat katosivat porteilta ”Tähänastisuurinmuutosontiedonsaavutettavuusajastajapaikastariippumat- ta. Tällaisena kehitys jatkuu myös eteenpäin. Kunkenestätahansavoitullatiedontuottajajajakelija,ovatperinteisenmedian portinvartijat ja eri alojen asiantuntijat menettäneet auktoriteettinsa. Tiedonvä- lityksen demokratisoituminen on johtanut tietoyhteiskunnan kohtalonkysymyk- seen: ”Keneen voi luottaa?”. Se, että 2020-luvun alussa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä käyttää inter- netiä, ei ole osoitus itsestään lisääntyvästä yhdenvertaisuudesta. Kuiluja voi muo- dostua samaankin yhteisöön, vaikkapa eri-ikäisten ihmisten välille. Puhuessanihaasteistajatulevistavuosikymmenistäenvoisivuuttaailmastokrii- siä.Onpäivänselvää,ettätietoyhteiskuntaarakentaessammemeidänonotettava huomioon planeettamme tarpeet.” Samaan suuntaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa Kysyimme muutamalta TIEKEn kansainväliseltä kumppanilta, mikä on ollut suurin tietoyhteis- kuntamuutos viimeisen 40 vuoden aikana, ja mitkä ovat keskeisiä haasteita tästä eteenpäin. Johtaja, omistaja Peter Bjørn Larsen Smart City Insights Tanska Puheenjohtaja Gabriel Brezoiu Euroopan PRISMA-verkosto Romania Johtaja Jim Spohrer IBM Cognitive Open Tech USA Digikaksosista kehittämisen väline ”Neljäkymmentä vuotta sitten internet- ja ohjelmistoteollisuus ottivat ensiaskeleitaan.Nytelämmeaikakautta,jolloinälykännykkäonyhtävält- tämätön varuste kuin vaatetus. Koronapandemian aikana olemme pystyneet hoitamaan henkilökoh- taista asiointia ja jatkamaan työntekoa internetin, henkilökohtaisen tietokoneen ja älykännykän avulla. Myönteinen kehitys tästä eteenpäin edellyttää myönteistä asennetta kasvuun ja yrittäjyyteen. Tarvitaan oikeanlaista mielenlaatua, jotta pääsemme implementoi- maan tekoälyä ja teknologiaa arkeemme niin, että parin vuosikymmenen kuluttua istumme robotin ohjaaman auton kyytiin ja toteamme puhtaan veden puutteen jääneen historiaan tehokkaan kierrätyksen ansiosta. Vuonna 2061 sadat kännykkäsovellukset ovat kasvaneet aikuisiksi. Ne tuottavatmeillenopeitajaluotettaviapalveluja,jatunnistavattarpeemme paremmin kuin me itse. Digitaalisista kaksosista on tullut itsestään selvä kehittämisen väline. Simuloimalla fyysisen maailman ilmöitä reaaliolo- suhteita vastaavassa virtuaaliympäristössä minimoimme riskejä ja opti- moimme laatua.” Strategia- ja projektikehittäjä Gerhard Seiler Irights.Lab Saksa Vastareaktiona vinyylilevyt ”Mediapedagogiksi valmistuessani vuonna 1981 pohdimme, miten te- levision katselu (kanavia oli kolme) tai sarjakuvat (esimerkiksi Asterix tai Lucky Luke) vaikuttavat lasten kehitykseen. Tänään digitalisaatio ulottuu kaikille elämänalueille, ja joskus saattaa tuntua, että vähän liikaakin. Vastareaktionamusiikinsuoratoistolleihmisetkuuntelevatvinyylilevyjä januorisoottaavalokuviafilmille–muutamanviikonodotuskehittämös- tä on kutkuttavampi seikkailu kuin otosten välitön lataaminen digikame- rasta pilvipalveluun. Samat positiiviset ja negatiiviset ilmiöt, jotka ilmenevät analogisessa maailmassa,ovatläsnädigiympäristöissä:eettisetkysymykset,demokra- tianturvaaminensekäyksilönvapaudenvastuutjarajat.Kestäväntulevai- suudenrakentamisessakoulukantaaisonvastuun.Opettajientehtäväon huolehtia lasten ja nuorten datalukutaidosta sekä demokratian periaat- teiden ymmärryksestä.” Analysoimme ja korjaamme ongelmia ”Teknologian ja datan ansiosta ymmärräm- me kaupunkejamme tänään paljon paremmin kuin 40 vuotta sitten. Esimerkiksi hiilipäästöihin pystymme vaikuttamaan liikennesuunnittelun, muotoilun, teknologian ja datan yhdistelmällä. Teknologian ja datan avulla sekä analysoimme että korjaamme ongelmia. Toistaiseksi digitalisaation mahdollisuuksia ei täysin ymmärretä. Tehokkaan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan nykyistä tiiviimpiä kaupunkihallintojen ja yritysten kumppanuuk- sia. Ajankohtainen haasteemme on luoda hedel- mällinen yhteys tutkimuksen, viranomaistahon ja yritysten välille. Yhdessä voimme rakentaa kestäviä ja turvallisia älykaupunkeja niissä elä- vien ihmisten tarpeisiin.” Tekoäly vapauttaa rutiineista ”Vaikka digitalisaatio on tänään kaikkialla arjes- samme, kehitys on edennyt hitaasti viimeisen 40 vuoden aikana. Varsinkin isot organisaatiot ovat pistäneet kapuloita rattaisiin. Vasta kun COVID- 19-pandemia pakotti ratkaisemaan työnteon ja opiskelun jatkuvuuden fyysisen eristäytymisen oloissa, myös uppiniskaisimpien oli hypättävä kyytiin. Tärkeimmät kehityksen ajurit ovat tekoäly ja automaatio, joiden ansiosta me ihmiset vapau- dumme mekaanisista rutiineista ja voimme kes- kittyä luomaan ja innovoimaan. Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kukaan jää syrjään esimerkiksi väli- neiden puutteen tai osaamattomuuden vuoksi.” TIEKE KANSAINVÄLISTYY 28 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 29

16. TIEKEn hallituksen aiempi ja nykyinen puheenjohtaja näkevät, että TIEKE rakentaa kilpailukykyistä, uudistuvaa ja ihmisläheistä tietoyhteiskuntaa tehokkaimmin kansainvälisissä verkostoissa. n Markku Markkula piteli puheenjohtajan nuijaa TIEKEn hallituksessa vuosina 2000 – 2011. Nykyi- nen puheenjohtaja Ilkka Lakaniemi tarttui toi- meen joulukuussa 2017. Heidän näkemyksensä suomalaisen tietoyhteiskunnanajankohtaisistahaasteistajatulevaisuuden mahdollisuuksista perustuvat laajaan kokemukseen yritysmaailmasta, politiikasta ja tiedeyhteisöstä. Pitkäjänteinen verkottaja Kunpuheenjohtajiltakysyy,mistä40-vuotiaanTIEKEnvaikut- tavuus kumpuaa, molemmat mainitsevat kaksi ominaisuutta: pitkäjänteisyys ja verkostot. TIEKEn puheenjohtajat iloitsevat kansainvälistymisestä ”TIEKEntoimistoonkumuloituuainutlaatuinenyhdistelmä syvällistäosaamistajaripeääuusiintehtäviintarttumista.Pie- ni, dynaaminen tiimi koordinoi, organisoi, yhdistää, ideoi ja tuottaatietoyhteiskunnanrakennuselementtejätavalla,jonka tulokset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.” Markku Markkula l TIEKEn hallituksen puheenjohtaja 2000–2011. l 70-vuotias. l Espoon kaupunginhallituksen osa-aikainen puheenjohtaja. l EU:n alueiden komitean varapuheenjohtaja. l Perheessä vaimo ja kolme aikuista lasta. l Elinikäinen oppija vaikuttaa kansainvälisissä edelläkävijäyhteisöissä. l Rentoutuu Suomen luonnossa kalastaen ja sienestäen. Ilkka Lakaniemi l TIEKEn hallituksen puheenjohtaja 2018– l 53-vuotias. l Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusjohtaja. l Pohjoismaisen Combient-yritysverkoston fellow. l Perheessä vaimo ja kolme poikaa. l Osallistuu huoltajana lastensa urheiluharrastuksiin. l Viihtyy historiallisissa kaupunkiympäristöissä. ”TIEKEn hallitus on ajatushautomo, jossa tiede kohtaa käytännön ja innovaatio arjen.” ”TIEKEn työ jatkuu määrätietoisena ja taloussuhdanteiden yli.” ”TIEKE on neutraali siltojen rakentaja, jonka työ jatkuu määrätietoisena vaalikausien ja taloussuhdanteiden yli. Ko- koamalla saman pöydän ympärille digitaalisien ratkaisujen hyödyntäjät ja kehittäjät TIEKE luo vuorovaikutusta, jonka tuloksenasyntyyyhteisiätavoitteitajatoimintamalleja”,Laka- niemiperusteleejalähettääsamallakiitoksettoimistotiimille: Markku Markkulalla ja Ilkka Lakaniemellä on laaja kokemus yritysmaailmasta, politiikasta ja tiedeyhteisöstä. TIEKE KANSAINVÄLISTYY 30 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 31

17. Suuntana tulevaisuus Entä TIEKEn tulevaisuus? Mihin suuntaan toimintaa on 2020-luvulla ja tästä eteenpäin kehitettävä, jotta pystymme mahdollisimman laajalla rintamalla hyödyntämään digitalisaatiota ihmisten ja ympäristön hyvinvointia vahvistavana, menestyvän tietoyhteiskunnan polttoaineena? ”TIEKE avaa suomalaisille toimijoille väyliä kansainvälisiin kehittäjäkonsortioihin.” Oppimisalusta ja ajatushautomo ”TIEKEonyhteisö,jossahallitus,toimisto,tapahtumatosallis- tujineenjapalvelutasiakkaineenmuodostavatmoniulotteisen yhdessäoppimisenalustan.Olimmealustajo,kunmuutpuhui- vat vasta verkostumisesta”, Markkula puolestaan määrittelee. Hänestä yhdessä oppimisen kulttuuri kumpuaa TIEKEn eri yhteiskunnantahojaedustavastahallituksesta.Vuosikymmen- tenvarrellajäseninäonollutedelläkävijöitämuunmuassame- dian,teollisuuden,kaupanjajulkishallinnonorganisaatioista. ”TIEKEn hallitus on ajatushautomo, jossa tiede kohtaa käy- tännön ja innovaatio arjen”, Markkula kiteyttää. Myös Lakaniemen mielestä TIEKEn keskeinen käyttövoima on hallituksen monialaisuus. ”Uusimpien jäsenten taustat ovat esimerkiksi Oulun kau- pungilla ja Suomen Yrittäjissä. Heidän kauttaan vahvistamme työssämme Pohjois-Suomen roolia ja näkymää pk-yrittäjien digikehittämistarpeisiin.” Työn jälki näkyy Toimintakulttuurista puheenjohtajien keskustelu siirtyy TIEKEn konkreettisiin aikaansaannoksiin. Yhtenä vaikutta- vimmista Markkula mainitsee standardoinnin. ”TIEKEn työryhmät ovat 1980-luvulta alkaen tehneet val- tavan urakan yhtenäistäessään toimitusketjun digitaalista sanomavälitystä ja avatessaan rajoja järjestelmien väliltä. Standardointia on tehty erityisesti taloushallinnon, teollisten prosessienjalogistiikanaloilla.TIEKEssäonainaymmärretty, että globaalit markkinat ja menestys edellyttävät yhteensopi- vuutta ja standardeja.” Voimanainen tietoyhteiskunnan näköalapaikalta nKun aiemmalta toiminnanjohtajalta Kirsti Timperiltä kysyy, mikä on TIEKEn tunnetuin käytännön saavutus, hän vastaa, että niitä on kaksi. Ensimmäinen on Tietokoneen ajokortti. ”Tietokoneen ajokortti loi TIEKElle arvon osaamisen kehittäjänä. Se on perusta, jonka päälle on myöhemmin rakennettu muita osaamisen kehittämisen konsepteja”, Timperi kiteyttää. Saavutuksista toinen on verkkolaskun yleistyminen Suomessa. ”Monille suomalaisyrityksille TIEKE tarkoittaa Verkkolaskuosoitteistoa, josta ne hakevat asiakkaidensa tietoja.” Parinkymmenen vuoden aikana verkkolasku on Suomessa yleistynyt vallitsevaksi käytännöksi. Eläkkeelle vuoden 2020 alussa jäänyt Timperi työskenteli TIEKEssä useissa johtajan tehtävissä vuodesta 2003, viimeiset kahdeksan vuotta toiminnanjohtajana. TIEKEn puheenjohtajat Ilkka Lakaniemi 2018– Esa Korvenmaa 2015–2017 Olli-Pekka Rissanen 2012–2014 Markku Markkula 2000–2011 Heikki Sivervo 1999 Lauri Fontell 1992–1998 Eero Kostamo 1983–1991 TIEKEn toiminnanjohtajat Hanna Niemi-Hugaerts 2020– Kirsti Timperi 2012–2019 Eppie Eloranta 2007–2011 Aatto J. Repo 1998–2007 Martti Tammisto 1995–1997 Risto Nevalainen 1989–1995 Ilmari Pietarinen 1987–1989 Henry Haglund 1982–1986 ”Voimme muuttaa kansainvälistä tietoyhteiskunta-ajattelua ja purkaa seiniä siilojen väliltä.” ”TIEKEllä on pitkät perinteet kansainvälisissä yhteisöissä vaikuttamisesta,jatätäulottuvuuttapitäävahvistaa.Nytpitää ottaa reippaita harppauksia”, Markkula sanoo. Lakaniemi on samaa mieltä. ”Täälläonkoeponnistettumoniadigiosaamisenkäytäntöjä, joita voimme viedä muualle. Voimme myös muuttaa kansain- välistä tietoyhteiskunta-ajattelua nykyistä holistisemmaksi ja purkaa seiniä siilojen väliltä.” ”Koronan jälkeen luodaan uusi normaali, jonka olennainen osa ovat jatkuvasti käytössä olevat tutkija-kehittäjä-soveltaja- yhteenliittymät, joihin voi osallistua mistä päin tahansa. Kan- sainvälisetverkostottarjoavatlaajaatietämystä,jaglobaaliyh- dessätekeminenvakiintuutavaksitoimia”,Markkulaennakoi. Hyvästi kansallinen strategia LakaniemenmukaankansainvälistymistrendiEuroopassasiir- tää fokusta yritysverkostoihin ja kaupunkeihin. ”Tulevaisuuttatehdääneurooppalaistenkaupunkienyhteis- työnä,mikätarkoittaa,ettäkansallisentietoyhteiskuntastrate- gianaikaonlopullisestiohi.TIEKEntehtäväonavatasuomalai- sille toimijoille väyliä kansainvälisiin kehittäjäkonsortioihin, esimerkiksi Smart Cities -verkostoon.” Tammikuussa 2021 toisen kolmevuotiskautensa TIEKEn hallituksen puheenjohtajana aloittanut Lakaniemi painottaa, ettei pienen Suomen pidä jäädä syrjään myöskään datatalouden valtavirroista. ”Eurooppalaisen datatalouden vetureja ovat Saksa ja Rans- ka.JottaSuomivoitulevaisuudessamenestyäkansainvälisessä kilpailussa,meidänonnytosallistuttavadatataloudenkäytän- töjen määrittelyyn näiden talousmahtien kumppanina.” l Lakaniemi nostaa kaksi esimerkkiä 2000-luvulta: ”VaikkaTietoyhteiskunta-akatemianperustamisestaonvas- tamuutamavuosi,sielläkäydytkeskustelutovatjoruokkineet suomalaistatietoyhteiskuntakehitystämyönteisellätavalla,ja aivanuunituoreponnistusonVerkkolaskuosoitteistonlaajene- minen Suomesta Ruotsiin.” Markkula hyppää aikakoneeseen ja matkustaa 1990-luvun alkuun. ”Aavistikosilloinkukaan,kuinkaisohittiTIEKEnTietokoneen ajokorteista tuli? Ajokorttiperheen kriteereillä sadattuhannet suomalaiset ovat opiskelleet ja osoittaneet tietoteknistä osaamista,jasuomalaisinnovaatioonmenestynytmyösmaailmalla.” ”Pienen Suomen ei pidä jäädä syrjään datatalouden valtavirroista. Meidän on nyt osallistuttava datatalouden käytäntöjen määrittelyyn eurooppalaisen datatalouden vetureiden, Saksan ja Ranskan kumppanina”, muistuttaa Ilkka Lakaniemi. kuva Pirita Männikkö TIEKE KANSAINVÄLISTYY 32 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 33

18. Tietoyhteiskunnan kehitystyössä tarvitaan näkemystä siitä, miten teknologiaa hyödynnetään yhteistä arvopohjaamme vahvistaen. Onko ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys ja eettisyys huomioitu? Onko hiilikädenjälki suuri ja hiilijalanjälki pieni? Tuetaanko ymmärryksen lisäämistä vai vastakkainasettelua, tähdätäänkö klikkeihin vai hyvinvointiin? Tietoyhteiskunnan irvikuva on maailma, jossa ihmisen rooliksi jää passiivinen kuluttajuus tai trolliarmeijoiden armoille jääminen. Näidenkin teemojen eteen tekee TIEKE kumppaneineen töitä. Työtä tehdään kasvavissa määrin EU-tasolla, jossa toimintaympäristöä määritellään niin sääntelyn kuin rahoituksenkin kautta. yhdenvertaisuus ja kunnioitus Tavoitteena Digikansalaisen Suomi vuonna 2061 Erikoistutkija Olli Kuusisto VTT ”Kaikilla on pääsy turvallisiin ja help- pokäyttöisiin palveluihin. Palvelut opastavat käyttäjiä, kertovat mihin tiedot tallentuvat, ja niiden toiminta- periaatteet ovat läpinäkyviä. Käyttäjän ei välttämättä tarvitse itse tehdä mi- tään, vaan palvelua voidaan ehdottaa esimerkiksi käyttäjän elämäntilanteen mukaan. Palvelu etsii tarvitsijansa eikä päinvastoin.” Pääjohtaja Janne Viskari Digi- ja väestötietovirasto ”Tulevaisuudessa ihmetellään men- neisyyttä, jolloin virkailijat käsittelivät kansalaisten toimeksiantoja. Nykyistä useammin automaatio hakee asiakir- jat, lähettää todistukset ja toimittaa päätöksenteossa tarvittavat doku- mentit. Automaatio on yhtä itsestään selvä osa infrastruktuuria kuten vesi- johtoverkosto tänään.” Vanhempi konsultti Leena Alanko Demos Helsinki ”Digihyvinvoivan ihmisen media-arki on tasapainossa. Hän osaa ehkäistä median haittavaikutuksia ja käyttää laitteita ja palveluita hyvinvointiaan ja osallisuutta tukevalla tavalla. Tärkeintä on suhde perheeseen ja ystäviin. Me- dian käyttö ei näivetä ihmissuhteita eikä vie aikaa muilta tärkeiltä asioilta ja omilta tavoitteilta. Teknologia on renki, ei isäntä.” #TIEKE40 V U O T T A J A A MUISTOJA KE S K U S T E L E l T I E T O Y H T E I S K UNNAN SILLANRAKEN T A J A l TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 35 34

19. n Valtiovarainministeriö asetti ensimmäisen Digi arkeen-neuvottelukunnanvuonna2017.Toinenkäyn- nistyikeväällä2020.Laajapohjaisenyhteistyöfooru- min tavoitteena on digisyrjäytyminen estäminen. ”Digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia kaikille. Kehittämisessätuleepanostaayhdenvertaisuuteenesimerkik- si esteettömyyden ja kielellisten oikeuksien puolesta. Digipal- veluiden käyttöön tulee tarjota riittävästi neuvontaa”, toteaa digitalisaatioasioista vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero valtiovarainministeriön tiedotteessa. Kuka ottaa kopin? KeskustelunjapohdinnanaiheitaDigiarkeen-neuvottelukun- nallariittää,sillädigitaalistayhdenvertaisuutta,osallisuuttaja kelkasta putoamisen ehkäisyä viedään 2020-luvun alun Suo- messa eteenpäin monilla rintamilla. Muutamia esimerkkejä ovat vammaispalveluja tarjoavan Honkalampi-säätiön #ihan- diginä-hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiön Hard Luck -netti- kahvila, Eläkeliiton mediataitotekoja -kilpailu, Sininauhaliiton Digiosallisuuttaasunnottomille-hankesekäMediakasvatusseu- ranjulkaisuOpastasapainoiseendigiarkeen. Digiarkeen-neuvottelukuntaperäänkuuluttaajärjestelmäl- listäotettakokonaisuudenkehittämiseen,jaehdottaatoimen- piteitä tilanteen korjaamiseksi: ”Tilannekuvanmuodostaminendigitalisaationvaikutuksis- ta osallisuuteen ja hyvinvointiin tulisi vastuuttaa jollekin ta- holle. Väestötason kyselyihin on sisällytettävä digitalisaation vaikutuksia selvittäviä mittareita ja indikaattoreita. Digitaa- listen palveluiden kehittämistä ja arviointia tulee jatkaa ver- kostomaisenayhteistyönä,kokemuksiajakamallajalisäämällä käyttäjälähtöistä kehittämistä valtion, kuntien, kolmannen ja yksityisen sektorin kesken.” Osallisuuden mahdollistaja Lisäaineksia Digi arkeen -neuvottelukunnan työhön on luvas- sa vuoden 2021 lopulla valmistuvasta Digiosallisuus Suomes- sa -selvityksestä, jonka valtioneuvosto on tilannut Jyväskylän yliopistolta ja VTT:ltä. Selvitystä luotsaa VTT:n erikoistutkija OlliKuusisto. Vapaa sivistystyö vahvistaa osallisuutta Suomessa ymmärretään, että yhteiskunnallisen toimijuuden perusta on laaja yleissivistys. TIEKE huolehtii osaltaan vapaan sivistystyön ammattilaisten digiosaamisesta. Keskeinen taho kansakunnan tietojen, taitojen ja maailmankatsomusten kartuttajana on vapaan sivistystyön verkosto eli eri puolilla maata toimivat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, urheiluopistot ja kesäyliopistot. ”Digiosallisuuden käsite on suhteellisen uusi, moniulottei- nenjamonitasoinen,eikäsilleolevakiintunuttamääritelmää. Tavoitteenaonmääritelmänlisäksiluodakattavakuvakansal- lisestatilanteesta,hyvistäkäytänteistäjaeritahojenrooleista sekämittaristodigiosallisuudenarviointiinjatoimenpiteiden suunnitteluun”, kertoo Kuusisto selvityksen lähtökohdista. Ensi vaiheessa on tutkittu digiosallisuuden määrittelyä eri tieteenalojen näkökulmista. Selvityksen aikana käydään vuo- ropuhelua ministeriöiden, viranomaisten, kuntien sekä kan- salais- ja yritysjärjestöjen kanssa. ”Pyritäänvarmistamaan,ettäkaikkivoivathyötyädigitaali- sestayhteiskunnasta.Huomioitaviaseikkojaovatmuunmuas- sa teknologinen infrastruktuuri, saavutettavuus, turvallisuus ja luotettavuus, osaaminen ja tuki, sekä käytettävyys ja vuoro- vaikutteisuus. Tarkoituksemme on tuoda esiin digiosallisuuden mahdollistajat”, Kuusisto sanoo. Suomi sujuvaksi Verkkopalvelunsa pääsivulla Digi- ja väestötietovirasto (DVV) kiteyttää missionsa sloganiin ”Tehtävänä sujuva Suomi”. ”Digiosallisuus on moniulotteinen ja monitasoinen käsite.” ”Digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta viedään Suomessa eteenpäin monilla rintamilla.” Vertailujen valossa loistava tulevaisuus Sijoittuminen maailman parhaiden joukkoon kertoo sekä hyvin tehdystä työstä että kannustaa edelläkävijyyteen myös jatkossa. Suomi vuonna 2020 l Euroopan kehittynein digitalous ja digitaalinen yhteiskunta. Komission DESI-indeksi l Kolmatta kertaa maailman onnellisin maa. Global Happiness Report l Maailman kolmanneksi potentiaalisin puhtaan energian hyödyntäjä. World Economic Forum l Euroopan toiseksi innovatiivisin maa. Komission European innovation scoreboard Helsinki vuonna 2020 l Maailman neljänneksi paras startup-ekosysteemi. Startup Genome l Työnteon ja vapaa-ajan välillä maailman toiseksi paras tasapaino. Kisi-yhtiön ranking l Hopeaa maailman parhaan älykaupungin rankingissa. IMD Smart City Index Digitalisaatio kuuluu kaikille Älykännykkä on jokaisen taskussa, ja mitä ihminen elääkseen tarvitsee, sen hän löytää netistä. Vaikka teknologia ulottuu kaikkialle, digivirrasta syrjäytyminen on kasvava riski, jonka ehkäisyyn myös TIEKE osallistuu. #TIEKE40 V U O T T A J A A MUISTOJA KE S K U S T E L E l T I E T O Y H T E I S K UNNAN SILLANRAKEN T A J A l TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 36 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 37

20. Numerot sen kertovat – vai kertovatko? Digitalisoituneessa maailmassa ruutuajan laatu ratkaisee. n Suomessa 2020-luvulle tultaessa 18–29 vuotiaista 75 prosenttia käytti internetiä yli 20 tuntia viikossa, ja 10 prosenttia peräti yli 51 tuntia viikossa. Suurin osa 30–60-vuotiaista seuraa sosiaalista mediaa jatkuvasti tai monta kertaa päivässä. Tällä hetkellä käytössä olevat mittarit eivät anna riittävästi tietoa siitä, miten ruuduilla vietetty aika on yhteydessä hyvinvointiin. Kuinka paljon, millaisissa tilanteissa ja mitä varten teknologiaa käytämme, ovat kaikki merkittäviä asioita digihyvinvoinnille. Esimerkiksi videoiden katsominen on passiivisempaa kuin omien videoiden tekeminen, joka kehittää ajattelua ja taitoja. Teknologian käyttö myös vahvistaa ihmis- suhteitamme ja hyvinvointiamme. Verkossa voi esimerkiksi saada vertaistukea haastavaan tilanteeseen. Lähde: Digihyvinvoinnin tiekartta Suomelle, Demos Helsinki Helmikuussa 2021 suosittuja hakuja ovat muun muassa avio- ehto, edunalvontavaltuutus, elossaolotodistus, lapsen nimen ilmoittaminen, ulkomaalaisen rekisteröinti ja lomakkeet. Vuonna 2020 väestörekisterikeskuksesta ja maistraateista muodostettuDVVmuunmuassakehittääjaylläpitääSuomi.fi- portaalia,pitäärekisteriäväestöstäjarakennuksistasekätuot- taa sähköisessä asioinnissa tarvittavia tunnistusratkaisuja. ”Meidän eräs tehtävämme on poistaa esteitä eri hallinnon- alojenväliseltätiedonkululta.Sähköisienjulkistenpalvelujen nykytila Suomessa on periaatteessa hyvä, mutta kun jokainen nPitkäänajattelimme,ettäavoimenjaoikeudenmukaisen tietoyhteiskunnanperuspilarionarjenkattavainternet. Nyt tiedämme, ettei se riitä. Samalla kun portit tiedon val- tavaväylälle ovat avautuneet kaikille, olemmekin tilanteessa, jossateknologiatukeeinformaatiosotia,jakaaihmisiäkupliin ja saastuttaa luontoa. Toimintaa hyvän puolesta Maalittaminen, valeuutiset, kyberhyökkäykset, identiteet- tivarkaudet ja elektroniikkaromu ovat nousseet ilmiöiksi 2000-luvunalkupuolella.Ymmärrämme,etteiväthyvättavatja korkea moraali ole itsestään selvyyksiä verkossa – kuten eivät muissakaan ympäristöissä. ”Digitalisaatiota on tehty luonnotiede- ja teknologiapainotteisesti.” onkehittänytratkaisujahiemanliikaamuistaerillään,tietoaei voiainasiirtääjärjestelmästätoiseen,vaansyntyyturhauttavia tilanteita,joissakansalaisiltakysytäänsamojaasioitamoneen kertaan”, sanoo DVV:n pääjohtaja JanneViskari. Polkuja Viskari haluaa raivata myös palvelukykyä kiusaa- vaan pykäläviidakkoon. ”Lainsäätäjäntavoitteenapitäisiollatilanne,jossaeriviran- omaisetvoivathakeatietojatoistensajärjestelmistäniin,ettei asiakkaan tarvitse niitä pyytää ja toimittaa eteenpäin viran- omaisen puolesta.” Viskarin mielestä yhdenvertaisuutta tavoiteltaessa on hy- väksyttäväsetosiasia,ettäjoukossaonainaihmisiä,jotkaeivät syystä tai toisesta pysty asioimaan sähköisillä kanavilla. ”Vaikka kuinka digitalisoimme, meidän on palveltava kan- salaisia myös puhelimessa ja kivijalassa.” Tiekartta opastaa Demos Helsingin laatima Digihyvinvoinnin tiekartta Suomelle ilmestyivuonna2020,jaonosavaltioneuvostonDigihyvinvointi perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi -hanketta. Vanhemman konsultin Leena Alangon mukaan vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan tarkoitus on auttaa päättäjiä, orga- nisaatioita ja toimielimiä tekemään ratkaisuja, joilla luodaan hedelmällinen alusta arjen digihyvinvoinnille. ”Kutsumme tiekartan toteuttajiksi teknologian kehittäjät, erilaiset yhteisöt, tilat ja työpaikat, koulut, palveluntarjoajat sekä poliittiset päättäjät.” Virstanpylväitä ovat muun muassa Kelan ja neuvolan kehit- tämä digitaalinen vanhemmuuspakkaus, koulujen digitutor- järjestelmä,ylikansallistenteknologiayhtiöidenverottaminen Suomestatuotetuistavoitoista,digihyvinvoinninhuoneentau- lutyöpaikoillejateknologianpelisääntöjäavaavaviestintäkam- panja museoissa, asemilla ja muissa julkisissa tiloissa. Uhkakuvien tilalle luottamus Digitalisoituvan maailman eettisen vahvistamisen kärjessä ovat tietosuojan turvaaminen, rikollisuuden torjunta, datan oikeudenmukainen hyödyntäminen ja ympäristökuorman vähentäminen. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, jotta uhkakuvat saadaan käännettyä mahdollisuuksiksi. ”Digitalisaation pimeään puoleen on puututtava, ja tässä TIEKElläontärkeärooli.Ongelmatovatglobaaleja,jotenmyös ratkaiseminenvaatiikansainvälistäyhteistyötä”,sanooTIEKEn toiminnanjohtaja HannaNiemi-Hugaerts. ”TIEKE vie kehitystä eteenpäin esimerkiksi hakemalla ratkaisuja kehittämishankkeiden kautta, edistämällä tiedolla johtamista ja vahvistamalla digitaitoja ja medialukutaitoa”, Niemi-Hugaerts havainnollistaa. Johdetaankomeitäharhaanalgoritmienavulla?Onkoteko- äly isäntä vai renki? Näitä pohditaan yrityksissä, poliittisilla foorumeilla,kouluissa,kaveriporukoissajadigitaalisiaratkai- suja kehittävissä innovaatioyhteisöissä. ”Suomendigitaalistakestävyyttäeitoistaiseksimikääntaho seuraalaaja-alaisesti.Digitalisaatiotaontehtyluonnotiede-ja teknologiapainotteisesti, vaikka näkökulman tulisi ulottua myös ihmistieteisiin”, Alanko huomauttaa. Kaikki mukana ”Digitalisaatioeiolevainelämäähelpottavaateknologiaa,vaan myös vallan uusjakoa”, Alanko toteaa. Internet sekä digitaalisten laitteiden ja sovellusten käyttö- taidot mahdollistavat uudenlaisia osallisuuden, opiskelun ja työnteon muotoja, mutta taitojen puute aiheuttaa eriarvois- tumista. Tiekartassa todetaankin, että digitaitoja on päivitettävä koko elämänkaaren ajan. ”Taitojenpäivittäminenontärkeäämuunmuassasiksi,että ihmiset voivat jatkaa työntekoa, olla vaivattomasti yhteydessä läheisiinsä sekä vahvistaa osallisuuden tunnettaan”, Alanko sanoo. Esimerkiksi ikä tai kielitaidottomuus eivät saa syrjäyttää ketään digitaalisen hyvinvoinnin marginaaliin. ”Teknologiakehittyyjatkuvasti,jakaikilletaustastariippu- mattaontarjottavamahdollisuusosaamisenpäivittämiseenja elinikäiseen oppimiseen.” l TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 38 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 39

21. Global-järjestö,jonkatoiminnanjohtajanakeväällä2020aloitti TeemuRopponen. ”Lähes kaikista ihmiselämän osa-alueista voidaan kerätä tietoja,mikämahdollistaaentistätarkemmanyksilöidenseu- raamisenjatoiminnanennustamisen.Yksityisyydenkannal- ta ongelmia voi aiheuttaa niin tiedon kerääminen, käsittely kuin jakaminenkin”, Ropponen toteaa. ”Uhkakuvia emme kuitenkaan maalaa, sillä data on saata- va palvelemaan itse kunkin sujuvaa arkea. Iso askel oikeaan suuntaan on EU:n tietosuoja-asetus GDPR, joka vahvistaa henkilöiden oikeuksia omiin tietoihinsa.” Kansalaisellaonkaksikiistatontaoikeutta:yhtäältähänvoi poistattaatietonsapalveluntarjoajanrekisteristäjatoisaalta hän voi valtuuttaa palveluntarjoajan hakemaan omia tieto- jaan toisilta tahoilta. EsimerkkinäjälkimmäisestäRopponenmainitseeHelsingin seudun liikennelaitoksen (HSL) opiskelija-alennuksen. Vielä jokin aika sitten opiskelijan piti tuoda palvelupisteeseen pa- perinen oppilaitoksen läsnäolotodistus, mutta nykyään HSL tarkistaa alennusoikeuden oppilaitoksen rekisteristä digitaa- lisesti, mikäli opiskelija antaa siihen luvan. Uusi bisneskonsepti RopposenmukaanMyDatanmyötänouseetarveuudenlaisel- le palvelukonseptille, jota muutamat yritykset ovat jo ryhty- neet kehittämään. ”Sensijaanettäotatitseyhteyttäkymmeniinviranomaisiinja muihinpalveluntarjoajiintietojenluovutusvaltuutuksenjättä- miseksi,voittilataurakanvaltuutetultaMyData-operaattorilta.” Ropponen korostaa, että kysymyksessä on iduillaan oleva bisnes, joka todennäköisesti kasvaa lähivuosina, kun kansa- laiset ja palveluntarjoajat aiempaa paremmin ymmärtävät luvitetun tiedonsiirron idean. ”Minun vaivojani säästyisi, jos Suomalainen kirjakauppa voisi tutkia Netflix-historiaani, ja sen perusteella valitsisi minulle luettavaa syksyn uutuuksista. Kaupallisella puolella on mietittävä myös ansaintalogiikkaa, tokihan Suomalainen kirjakauppa hyötyisi Netflixiin karttuneesta datasta, jos sen perusteella syntyisi kassavirtaa”, Ropponen pohtii. Tietosuojasta kilpailuetu TietosuojavaltuutettuAnuTalussanoovuodesta2018sovelle- tunGDPR:nnostaneenyleistätietosuojaymmärrystäSuomes- sa.Aiemminkinsuomalainenlainsäädäntötakasikansalaisille oikeuksiajaorganisaatioillevelvoitteita,muttalaajassamitas- satietosuojateemoihinherättiineurooppalaisenharmonisoin- nin myötä. ”Tietosuoja ulottuu yhteiskunnassa laidasta laitaan. Se kat- taaviranomaiset,sosiaalisenmedian,erialojenyritykset,ter- veydenhuollon ja hyvinvointipalvelut, yhtä lailla pienet kuin suuret toimijat. Tietosuojan perusajatus on tarjota turvalliset raamit kehitykselle”, Talus linjaa. Vastuu alkaa huipulta Yliopistoyhteisö Turku AI Societyn Opas tekoälyn etiikkaan -julkaisunteemojaovatmuunmuassaautomaattinenprofiloin- ti,yksityisyydensuoja,yksilöidenitsemäärämisoikeusjadatan hyödyntäminen. ”Kansalaiselle voi tuottaa hankaluuksia hahmottaa, kuinka systemaattisesti erilaiset älylaitteemme keräävät ja jakavat tietoa käyttäytymisestämme, usein ilman selkeää suostumus- tamme”, oppaassa todetaan. TurkuAISocietykorostaayritysvastuuta:Jokainenyrityson osaltaan vastuussa turvallisesta tekoälykehityksestä. ”Vastuullisuus alkaa huipulta, eettisestä johtamisesta. Eri- tyisestiriskienhallinta,laadunvalvontajavarovaisuusperiaat- teen noudattaminen korostuvat.” Yritykset eivät kuitenkaan ole yksin vastuussa tekoälyn ris- keistä, sillä yhtä lailla vaaditaan yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten valtion ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. ”Lähtökohtaonasetettavatulevaisuuteen,silläeettisiäkysy- myksiä on tutkittava jo nyt, vaikka teknologian soveltaminen seuraisikinperässävastaviidentaikymmenenvuodenpäästä”, oppaassa korostetaan. Data ihmisen asialle Vuonna2014Suomeensyntyihenkilötietojenomistajuudenja käytön pelisääntöjä määrittelevä MyData-verkosto. Nopeasti yhteisölaajenimaailmalle,javuonna2018perustettiinMyData Demokratiassa valta kuuluu kansalaisille ja heidän valitsemilleen päättäjille, ei keskitetylle autoritaariselle hallinnolle tai globaalille digiyritykselle, ainakaan ilman tiukkoja pelisääntöjä. Demokraattis- ten lainsäätäjien vastuulla on pitää regulaatio ajan tasalla. Keino luottamukseen on läpinäky- vyys – ehkä se tärkein työkalu, kun pu- humme etiikasta. Jos emme voi ymmärtää tai tuntea mitenalgoritmionpäätöksensätehnyt, tai emme tunne millaiseen dataan sen päätös tai kehittyminen perustuu, on luottamus heikolla perustalla, ja johto- päätösten eettisyyttä on mahdotonta tarkastella. Tekoälyyn ja datatalouteen pohjaava maailma ei leiju epämääräisessä tulevaisuudessa. Se on jo täällä. Tehtävänä on varmistaa, että lainsäätäjät ovat ajan tasalla. Kun seuraava kriisi tapahtuu, emme haluajoutuataasihmettelemäänkenen vastuulla minkäkin pitäisi olla. Päättäjillä on oltava vastaus ja kehikko sen toteuttamiseen. on alustoitunut muutaman yrityksen varaan. Myös keskusjohtoiset valtiot valjastavat datan kansalaisten kontrol- lointiin niin hyvässä (turvallisuus) kuin pahassa (ei yksilövapauksia). Huolista huolimatta janoamme uusia sovelluksia helpottamaan arkeamme japarantamaanelämänlaatuamme.Ky- symykseksi nousee: kenellä pitäisi olla valtamäärittääjapäättää,minkälaiseen etiikkaan palvelut nojaavat? Mikä on käyttäytymistämme ohjaa- vien algoritmien motiivi? Nyt näyttää siltä, että mitä isompi kohu ja raaempi sisältö, sitä enemmän klikkauksia! Kaupallisettahotovatsiirtyneetlehtien palstoiltadatammeperusteellakohdis- tettuun mainontaan. Kuka huolehtii, ettei tekoälyn hyö- dyntäminen lisää esimerkiksi sukupuo- leen perustuvaa syrjintää tai rasismia? Vanhaa sanontaa mukaillen, jos naa- maonvino,kylläpeilikinsenkertoo.Sa- moin käy, jos data on vinoa. EU on ensimmäisenä alueena teke- mässä lainsäädäntöä uuteen digiaikaan. Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä on käynnistynyt lain- säädäntöketju, jossa yksilölle halutaan antaa takaisin valta päättää, miten ja missä omaa dataa käytetään. Ihmiskeskeisyyson2020-luvuntermi. Kuka vastaa digitalisaation etiikasta? Tavoitteena on, että sen, mikä on lai- tonta tavallisessa elämässä, on oltava sitä myös verkkomaailmassa. Esimerkiksitekoälynsääntelyeikuiten- kaan ole helppoa, kun ilmiö on kaikkialle yhteiskuntaan levittäytyvä, liikkuva kohde. Pelisääntöjä yritetään tehdä lainsäädännöllä, jossa annetaan ohjeita korkeariskistensovellustenarviointiinja valvontaan. Samalla pohditaan keinoja tekoälyn käyttämän datan eettisen laadun var- mistamiseksi. Vastuuta tekoälyavustei- sista päätöksistä ei voi siirtää ihmiseltä automaatiolle. Tavoitteeksi on mielestäni asetettava ”ethics by design” -periaate – eli toi- mintamalli, jossa etiikka on osa järjes- telmien kehittämistä alusta alkaen. ”Koska datan kuluttaminen monikertaistuu, tulee tulevaisuuden ict- infrastruktuuriin liittyvien valintojen perustua hyvään kokonaiskuvaan, monipuoliseen tutkittuun tietoon ja pitkän aikavälin ympäristötavoitteisiin.” Etiikka on keskeinen osa digitalisaa- tiokeskustelua. Millaisia viestejä, julkai- suja ja uutisia algoritmit nostavat sil- miemme eteen? Minkälaiseen ja miten tasa-arvoiseen dataan nämä päätökset pohjaavat? Uudet palvelut ovat synnyttäneet ennennäkemättömiä mahdollisuuksia globaaleine markkinoineen. Ih- miset voivat verkottua ja löytää uusia asioita. Samalla yrityksille data on valtaa. Olemme riippuvaisia räjähdysmäisesti kasvaneista digijäteistä; vapaa internet ”Peräänkuulutamme eurooppalaisia päättäjiä ja yrityksiä toimimaan suunnannaäyttäjinä. Henkilötietojen eettinen käyttö helpottaa arkeamme, ja parantaa elämänlaatuamme. Reilu ja ihmisiä kunnioittava henkilötietojen käyttö lisää luottamusta, ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia” Toiminnanjohtaja Teemu Ropponen MyData Global Eurooppa suunnannäyttäjänä Asiantuntija Lotta Toivonen Sitra Digitalisaation pelisääntöjä luodaan kasvavissa määrin Euroopan komissiossa. Digi- meppinä ja Madam Roaminginakin tunnettu Miapetra Kumpula- Natri avaa työmaata, jolla eurooppalaista arvopohjaa suojelevat lainsäätäjät juoksevat rinnan teknologiakehityksen kanssa. Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko, SD kuva Miikka Pirinen TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 40 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 41

22. Haaste energiantuotannolle ja kiertotaloudelle l Vuonna 2023 maailmassa on 30 miljardia internetiin liitettyä laitetta eli 30 % enemmän kuin vuonna 2018 (18 mrd.). l Käyttäjämäärä nousee 3,9 miljardista ihmisestä 5,3 miljardiin. l Kasvu on suurinta väkirikkaassa ja vaurastuvassa Aasiassa. l Yhden videon katselu tuottaa 15–622 grammaa hiilidioksidia. l Elektroniikkaromun määrä kasvaa 7 % vuodessa. Vain 17 % jätteestä kierrätetään. l Koronavuonna 2020 elektroniikkajätettä syntyi 54 miljoonaa tonnia. Määrä riittäisi 5 000 Eiffel-tornin rakentamiseen. Maailmassa hukataan vuosittain 50 miljardin euron edestä jalometalleja ja muita arvokkaita materiaaleja. Lähteet: Sitra, Maailman Kuvalehti, Turku AI Society ”Hyvin hoidettu tietosuoja on kilpailuetu.” Talus kertoo tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn yh- teisestä, EU-rahoitteisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä parantamaan tietosuo- jaosaamistaan. Vuoden2022lopullejatkuvassahankkeessakehitetäänhelp- pokäyttöinen työkalu, jolla yritykset pystyvät arvioimaan, mi- tenovatonnistuneetturvaamaansidosryhmiensätietosuojan. ”Hyvinhoidettutietosuojaonkilpailuetu.Kunasiakastietää, ettei dataa käytetä väärin, hän luottaa palveluntarjoajaan, ja asioi mielellään tämän kanssa.” Taluksen mielestä fiksuimmat toimijat suhtautuvat tieto- suojavelvoitteisiin innovaatioita ruokkivana kannustimena. EsimerkkinähänmainitseeTerveydenjahyvinvointilaitok- sen tuottaman Koronavilkku-sovelluksen, joka syksyllä 2020 otettiin epidemiakartoittajien avuksi. ”Ensin softan kehittäjät olettivat, ettei kännykän paikan- nustietoihin perustuvassa sovelluksessa voi ottaa huomioon yksityisyydensuojaa. Vakavasti haasteeseen tartuttuaan he kuitenkin pystyivät ratkaisemaan ongelman, ja markkinoille tuotiin tietosuojaturvallinen sovellus.” Ympäristöarvot ykköseksi Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia ilmastomyönteis- ten ratkaisujen löytämiseksi. Ict-alan oma energiankulutus kasvaa, ja kokonaisuus on monimutkainen. Sitran Luontoa vahvistava kiertotalous -hankkeen asiantuntija Lotta Toi- vonen pohtii Sitran verkkosivuilla digitalisaation ekologisia vaikutuksia. ”Koska datan kuluttaminen monikertaistuu, tulee tulevaisuuden ict-infrastruktuuriin liittyvien valintojen perustua hyvään kokonaiskuvaan, monipuoliseen tutkittuun tietoon ja pitkän aikavälin ympäristötavoitteisiin.” Toivonen huomauttaa, etteivät digitaaliset palvelut rajoi- tu maantieteellisesti, vaan suomalaisen kuluttajan osta- ma palvelu voidaan tuottaa missä päin maailmaa tahansa. ”Digipalveluntuottamiseenkulutettuenergiajasiitäsyntyneet päästötnäkyvätsenmaantilastoissa,jossapalvelutuotetaan.” Myös suurin osa laitteista, kuten älypuhelimet ja tietokoneet, tuotetaan ulkomailla. Laitteissa tarvittavista metalleista ja muista raaka-aineista iso osa kaivetaan ja prosessoidaan EU:n ulkopuolella, jolloin ympäristövaikutuksetkin jäävät tuottaja- maihin. l #TIEKE40 V U O T T A J A A MUISTOJA KE S K U S T E L E l T I E T O Y H T E I S K UNNAN SILLANRAKEN T A J A l TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 43 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 42 TIETOTEKNIIKASTA TIETOYHTEISKUNTAAN Suomen valtio, Tietotekniikan Liitto ja ATK-instituutti perustivat Tietotekniikan kehittämiskeskus ry:n 11.11.1981 Helsingissä. Lyhenne TIEKE tuli käyttöön myöhemmin. Verkostoina vaikuttaminen kirjattiin strategiaan vuonna 1983. TIEKE tuotti selvityksiä ja tutkimuksia ja edisti tietotekniikan käyttöstandardeja. Vuonna 2001 nimeä uudistettiin: tietotekniikan tilalle tuli tietoyhteiskunta. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus kiteytti päätoimialoikseen yhteentoimivan sähköisen liiketoiminnan ja kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet. Toiminnan ydin on pysynyt. Täyttäessään 40 vuotta TIEKE vie eteenpäin digitaalisia prosesseja ja kehittää digitaalista osaamista. TIEKE rakentaa tietoyhteiskuntaa vaikuttajana, verkottajana ja vauhdittajana. VAIKUTTAJA Rakennamme osaavaa ja yhteentoimivaa yhteiskuntaa. VERKOTTAJA Toimimme eri tahojen kohtaamispaikkana ja verkostojen luojana. VAUHDITTAJA Tunnistamme kehittämiskohteita, aukaisemme solmukohtia ja herätämme keskustelua merkityksellisistä aiheista. Seuraavilla sivuilla kerromme vuosikymmenten varrella tekemästämme työstä. Poimi joukosta itsellesi kiinnostavimmat!

23. TIEKE on 40 vuoden ajan luonut edellytyksiä tietoja viestintäteknologian hyödyntämiselle yhteiskunnan eri sektoreilla. Avoin innovaatiotoiminta, yhteiskehittäminen, kumppanuudet ja ekosysteemit ovat viitekehys, jossa ratkaisut kehitetään kiihtyvän digitalisaation 2020-luvulla. Verkostojen voimalla konkreettisia tekoja nJoulukuussa 1987 Suomen Pankkiyhdistyksen vara- toimitusjohtaja Eero Kostamo ja TIEKEn toiminnanjohtaja Ilmari Pietarinen esittelivät idean kaikille avoimesta tietoverkosta liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpelalle. NeuvotteluntuloksenatoteutuiTIEKEnkoordinoimaYlei- nentietoverkko(TELMO)-kehityshanke,johonosallistuinoin 60 yksityistä ja julkista tahoa. Koko kansan kanava TELMOnkantavaajatusoliyhteiskunnanpalvelujen,hallinnon jayritystentoimintaedellytystentehostaminenjakansalaisten osallisuuden lisääminen. Ennusteen mukaan vuosituhannen loppuun mennessä suurin osa yrityksistä ja noin puolet koti- talouksista käyttäisi verkkoa. Kansallinen, avoin verkko generoisi uudenlaisia julkisia ja kaupallisiapalveluja,helpottaisietätyötä,rationalisoisihallin- toa ja toisi uusia mahdollisuuksia koulutukseen. Ennenkaikkeayleisentietoverkontoivottiinvastaavankan- salaisten tarpeeseen – radikaaleimmissa visioissa suunnitel- tiin jopa kaikkien kotien varustamista verovaroin kustanne- tuilla tietokoneilla. Muokkasi maaperää TELMOolikonsepti,jokaeikoskaantoteutunutmuunmuassa senvuoksi,että1990-luvullatiedonvaltavirtasiirtyiglobaaliin Internet-verkkoon. ”TELMOolikuitenkintärkeähanke,silläsemuokkasimaa- perääsilletietoyhteiskunnalle,jonkatuotoksistanytsaamme nauttia.TELMOolieriosapuoletsamanpöydänympärilleko- koavayhteistyöplatformi,jollaisenatunnemmeTIEKEnmyös tänä päivänä”, toteaa Espoossa eläkepäiviä viettävä Henry Haglund. Hän oli TIEKEn ensimmäinen toiminnanjohtaja (1982–1986) ja TELMO ry:n toiminnanjohtaja 1992–1997. Forumilla tavataan Oululainen Haltian kehittää älykkäitä ratkaisuja globaaleille markkinoille.TarjontaankuuluvatesimerkiksiEmpathicBuil- ding -älytalopalvelu sekä teknologia-alusta Thingsee. ”Haltian on taustatekijänä myös monissa kansainvälisissä signature-tuotteissa, joista yksi on Oura-älysormus”, kertoo Haltianin Head of research operations MattiVakkuri, TIEKEn AIBigDataForumFinlandinohjausryhmänpuheenjohtaja. ”Forum-toiminnassaparastaonse,etteikukaanajattelevain omaa napaansa. Me kaikki – teknologiakehittäjät, erikokoiset ja eri aloilla toimivat yritykset, julkishallinto ja tutkijat – tie- dämme, että yhdessä olemme enemmän.” Ääni kuuluu kauas VakkurinmielestäSuomessavoitaisiinhyödyntäätekoälyäjaBig Dataahuomattavastinykyistäenemmän,jatämäntietoisuuden lisäämisessäAIBigDataForumillaonkeskeinenrooli. ”On paljon ratkaisuja, joista ei tiedetä tai niitä ei syystä tai toisesta oteta käyttöön. Forumilla keskustelemme innovaatioiden hyödyistä realistisesti, sekä jaamme tietoa käyttöko- kemuksista. Tällainen vuorovaikutus rakentaa ihmisten sekä organisaatioiden välisiä luottamussuhteita.” ”AIBigDataForuminverkostoulottuujulkishallinnonjoh- totehtävistä maailman huippuyliopistojen professoreihin, jo- tenäänikuuluukauas,japystymmeosaltammevaikuttamaan siihen, että kansakuntana pysymme kehityksen kärjessä”, Vakkuri summaa. Talousdataa yhdellä kielellä Vuonna 2012 perustettu XBRL Suomi on parinkymmenen yksityisen ja julkisen organisaation konsortio, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa kansainvälinen XBRL (eXtensible Bu- siness Reporting Language) -standardi suomalaisorganisaatioiden talousdatan raportointiin. ”Me kaikki – teknologiakehittäjät, erikokoiset ja eri aloilla toimivat yritykset, julkishallinto ja tutkijat – tiedämme, että yhdessä olemme enemmän.” MATTI VAKKURI TIEKEn AI Big Data Forum Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja ”Tietoyhteiskunta-akatemia nostaa ajankohtaisia ilmiöitä suoraan niihin ympäristöihin, joissa määritellään ja resursoidaan koko yhteiskuntaa koskevat ja tulevaisuuteen ulottuvat linjaukset.” MERVI KARIKORPI EU-innovaatio- ja teollisuuspolitiikka- asioiden päällikkö, Teknologiateollisuus Vaikuta vaikutu -tapahtumassa 2020 rakennettiin inhimillistä ja oppimista edistävää digikulttuuria. kuva Andy Balogh TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA 44 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 45

24. TIEKEn koordinoimaa konsortiota on alusta asti vetänyt DI Elina Koskentalo; ensin TIEKEn palkkalistoilla, myö- hemmin yrityksensä Arccos Consulting Oy:n toimeksian- tona. ”Maailmalla XBRL on vallitseva standardi. Esimerkiksi Virossa, Tanskassa ja Hollannissa se on pakollinen”, Kos- kentalo kertoo. Koskentalon mukaan XBRL-rintamalla tapahtuu juuri nyt paljon. ”Pörssiyhtiöiden tilinpäätösraportointiin XBRL-standardi tuli pakolliseksi vuonna 2020. Myös kunnilla on jo pakollista XBRL-raportointia,jasäätiöitävelvoitekoskeenäillänäkymin vuonna 2023.” Kumppanin monet roolit Teknologiateollisuus ry:n EU-innovaatio- ja teollisuuspolitiikka-asioiden päällikkö Mervi Karikorpi, millä tavalla olet mukana Tietoyhteiskunta-akatemiassa? ”Olin TIEKEn hallituksessa, kun Tietoyhteiskuna-akate- miaa alettiin ideoida. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2016. Teknologiateollisuus ry on useana vuonna ollut Tietoyhteiskunta-akatemian pääkumppani. Jäsenyrityksem- me osallistuvat aktiivisesti sisällön tuottamiseen puhujina, panelisteina ja työpajojen vetäjinä.” Digivihreä tulevaisuus Kerran vuodessa Suomen vaikutusvaltaisimmille päättäjille suunnattuTietoyhteiskunta-akatemianostaaKarikorvenmu- kaan tehokkaasti ajankohtaisia ilmiöitä suoraan niihin ympä- ristöihin, joissa määritellään ja resursoidaan koko yhteiskuntaa koskevat ja tulevaisuuteen ulottuvat linjaukset. Kokemusta ja näkemystä kehittämishankkeisiin TIEKE on verkostojen muodostaja ja hankkeiden toteuttaja. Kun tarvitaan kokemuksen myötä karttunutta asiantuntemusta ja tehokkaiksi testattuja käytäntöjä, TIEKE auttaa. nHanke on tehokas toimintatapa muutoksen ja kehityk- senaikaansaamiseksi.TIEKEssätiedetään,mitentavoit- teelliset hankkeet käynnistetään, rahoitetaan ja toteutetaan. Olennaistaonlähtökohta,jossayksikäänhankeeioleirralli- nen saareke, vaan aina kytköksissä tulevaisuuden tietoyhteis- kuntavisioon. TIEKEn hankkeissa ydinperiaatteita ovat laajasti hyödyn- nettävientulostenkäytännönläheisyysjateknologiantuottava soveltaminen. Yhteistyötä kumppaneina Työväen sivistysliiton (TSL) hankekeskuksen päällikkö Mervi YlitaloarvostaaTIEKEnlaaja-alaisuuttajajoustavuuttahank- keiden valmistelijana ja toteuttajana. Yhteistyö alkoi 1990-luvun puolivälissä. ”Vuoropuheluontiivistäjahankeyhteistyötodellamonipuo- lista.Alkuvaiheessapainopisteolitietokoneenajokorttikoulu- tuksissa, ja myöhemmin TSL oli mukana kehittämässä TIETY Tietotyötutkinnon sisältöä”, Ylitalo kertoo. Ylitalonmukaanvuonna1919perustetunTSL:nroolivapaan sivistystyön kentässä kulminoituu 2020-luvulla demokratian, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen Suomessa. All Digital Network Verkosto ja hankkeita perustason digitaitojen, työssä tarvittavan osaamisen ja yrittäjyyden sekä koodauksen ja medialukutaidon edistämiseksi. Digital Skills and Jobs EU:n komission hankkeissa edistetään työelämässä tarvittavia tietoja viestintäteknisiä valmiuksia. Living-in.EU Digitaalisilla ratkaisuilla tuotetaan hyvää arkea, aktiivista kansalaisuutta, kestävää ympäristöä ja tuottavaa työelämää Euroopan kaupungeissa ja kunnissa. MyData Global Verkostossa on mukana yli 100 organisaatiota ja 400 henkilöjäsentä yli 40 maasta. Verkosto edistää henkilötietojen käyttöön liittyviä eettisiä periaatteita sekä lisää kansalaisten tietoisuutta oikeudesta omien henkilötietojen hallintaan. Pohjoismainen aikuiskoulutusverkosto Vahvistaa aikuisten työelämäkompetensseja vauhdikkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. ”Ajankohtaisia teemoja ovat digivihreä Eurooppa ja hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.” AjankoitaisiateemojaovatdigivihreäEurooppajahiilineut- raali Suomi vuoteen 2035 mennessä. ”Teknologiateollisuudessatyöstämmeratkaisuja,joillahuo- lehditaan Suomen kilpailukyvystä esimerkiksi tutkimuksen, osaamisen ja innovaatioinvestointien keinoin. Tietoyhteis- kunta-akatemia edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista kokoamalla yhteen yhteiskunnan eri toimijat.” l ”Vuoropuhelu on tiivistä ja hankeyhteistyö todella monipuolista.” Keskeistä sarkaa ovat toimintaympäristön muutoksia en- nakoivat työelämähankkeet, joita TSL toteuttaa sekä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä että eurooppalaisten hanketoimi- joiden kanssa. Kenttä on kansainvälinen ”Rahoituskanavatjatyömmevaikutuksetulottuvatmaanrajo- jenulkopuolelle.Yhteiskunnallisetongelmatsekäsyntyvätettä ratkaistaan kansainvälisellä tasolla”, Ylitalo painottaa. RAKENNA SUOMEN DIGITAALISTA TULEVAISUUTTA TIEKEN KUMPPANINA MYÖS KANSAINVÄLISISSÄ VERKOSTOISSA ”Yhdessä osallistumme hankehakuihin. Uudella ohjelmakaudella EU haluaa vaikuttaa erityisesti digitalisaatiokehitykseen ja ilmastopäästöjen torjuntaan.” MERVI YLITALO hankekeskuksen päällikkö, TSL ”Tänä päivänä kehittäminen on kokonaisvaltaista: digitaaliset prosessit ja osaaminen ovat saman asian kaksi ulottuvuutta, joita ei voi erottaa toisistaan.” HANNA NIEMI-HUGAERTS toiminnanjohtaja, TIEKE TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA 46 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 47

25. HänkertooTIEKEnjaTSL:nvalmistautumisestatammikuussa 2021alkaneeseenEU:nuuteenseitsenvuotiseenohjelmakauteen. ”Yhdessä osallistumme hankehakuihin. Uudella ohjelmakaudella EU haluaa vaikuttaa erityisesti digitalisaatiokehitykseen ja ilmastopäästöjen torjuntaan.” Komissio budjetoi miljardeja euroja monivuotisiin, pitkä- jänteisiin rahoitusohjelmiin, joista rahoitettavia hankkeita toteutetaan kansainvälisissä konsortioissa. ”Meidän on oltava mukana vaikuttamassa jo ennen kuin budjettipäätöksiä lyödään lukkoon. Juuri nyt, TIEKEn 40-vuotisjuhlavuotena, osallistumme keskusteluihin, joilla rakennetaan EU:n yhteistä digitaalisten tavoitteiden tie- karttaa.Datataloudenedistäminen,digiosaamisenvahvista- minen sekä tekoäly ja datan hyödyntäminen ylipäätään ovat tärkeitä painopisteitä”, kertoo TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts. ”Näihin teemoihin kytkeytyviin hankehakuihin valmis- taudumme niin kotimaisissa kuin eurooppalaisissa verkostoissa.” Verkostoina vaikutamme ”Strategiamme ohjaa hanketyötä”, Niemi-Hugaerts painottaa. ”Vaikka suunnitelmia usein joudutaan varsinkin monivuo- tisissahankkeissareivaamaanmatkanvarrella,ryhtiäjamoti- vaatiota antaa se, että tavoitteet ovat selvät ja yhteiset.” Hankekumppanuuksia solmitaan niin yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kuin oppilaitosten kanssa. ”Hankkeenaikanatuotettavatmateriaalitjaoppaat,avoimet tilaisuudet ja valmennukset sekä yhteiskehittäminen lisäävät vaikuttavuutta”, Niemi-Hugaerts sanoo, ja muistuttaa, että hankkeeseen voi osallistua myös kumppaniksi sitoutumatta – ja silti tärkeässä roolissa. ”Kun kehitetään uutta, pilotointi on matkan varrella pai- kallaan. Pilotoinneista uutta ymmärrystä saavat aivan kaikki – pilotoijat, hankekumppanit ja -verkostot.” Teknologia palvelee elämää Lopuksi Niemi-Hugaerts pohtii TIEKEn perinteitä ja roolia hanketyön ytimessä. ”Uusien teknologioiden arvo realisoituu vasta kun niitä vie- dään käytäntöön. TIEKE on pitkään vaikuttanut yhtäältä lii- ketoimintaprosesseihin, toisaalta tietoja viestintätekniseen osaamiseen. Vuosien varrella raja on kaventunut. Tänä päivä- nä kehittäminen on kokonaisvaltaista: digitaaliset prosessit ja osaaminen ovat saman asian kaksi ulottuvuutta, joita ei voi erottaa toisistaan.” l ”Uusien teknologioiden arvo realisoituu vasta, kun niitä viedään käytäntöön.” ”Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on nivottava kaikkiin tehtäviin, osaamisen kehittämiseen ja työvälinevalintoihin.” Molempia tavoitteita TSL haluaa edistää työelämää kehit- tämällä. ”Yksikääntoimialaeivoijäädäsivustaseuraamaan.Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on nivottava kaikkiin tehtäviin, osaamisenkehittämiseenjatyövälinevalintoihin”,Ylitalolinjaa. Rahaa EU-strategian toteuttajille DigitalisaatiostrategiansamukaisestiEUtukeehankkeita,joissa kehitetään ihmisten hyväksi toimivaa teknologiaa, ediste- tään oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä digitaloutta sekä avointa, demokraattista ja kestävää yhteiskuntaa. Paikallinen pilotti tukee valtakunnallista uudistusta Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, johon osallistuu työntekijöitä kaupungin eri toimialoilta. ”TIEKEn Osuvat taidot -kriteeristön avulla määrittelemme yleisen osaamistason, jota voidaan edellyttää kaikilta työntekijöiltä.” Helsingin kaupungin pilotti on osa Osuvat taidot -hanketta, jossa kehitetään valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille. Hanke jatkuu syksyyn 2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä lanseerataan vuonna 2022. Kaksi kertomusta hankeyhteistyöstä Yhdistyshankkeen kokemukset laajan hankeverkoston hyödyksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-rahoitteisessa Taito-ohjelmassa parannetaan aikuisväestön ICT-, numero- ja lukutaitoja, joiden harjaannuttamista voivat tarvita esimerkiksi pitkän tauon jälkeen työelämään palaavat henkilöt. TIEKEn koordinoimassa monivuotisessa InPromptu- hankkeessa lisätään yhdistystoimijoiden digitaalista perusosaamista. Millä tavalla InPromptu liittyy Taito-ohjelmaan, hankekoordinaattori Mika Sihvonen? ”Suurin haaste on tavoittaa henkilöt, jotka eniten Taito-ohjelmasta hyötyvät. Olennaista on InPromptusta saatu verkostoitumis- ja vertaiskokemus, jota TIEKE jakaa nyt eteenpäin – myös meille.” Osuvat taidot -hankkeen yhdentoista kumppaniorganisaation edustajat kokoontuivat elokuussa 2019 Oulussa ensimmäiselle bootcampille. Keskeinen osa TIEKEn toimintaa Digitalisaatiota edistävien hankkeiden toteuttaminen yhdessä sidosryhmien kanssa on TIEKEn ydintoimintaa. Olemme avoimia uusille ideoille Uusia siltoja kohti hyvinvoivaa digiyhteiskuntaa tarvitaan. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä! www.tieke.fi EDISTÄ DIGITALISAATIOTA YHTEISTYÖHANKKEISSA kuva Tommi Karjalainen TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 49 48

TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

Recomendados

Más contenido relacionado

Was ist angesagt?

Was ist angesagt?(20)

Similar a TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen

Similar a TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen(20)

Más de TIEKE Finnish Information Society Development Centre

Más de TIEKE Finnish Information Society Development Centre(20)

TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen