1. Työkyvyn edellytyksiä
edistetään yhteistyönä
Kirsi Ahola
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Hyvät työolosuhteet edistävät
terveyttä ja työkykyä (Lindström ym. 2005)
• Sopiva työkuormitus on monen tekijän tulos:
Yksittäisten työolotekijöiden lisäksi työntekijän
mahdollisuudet säädellä olosuhteita ja myönteisten
tekijöiden esiintyminen vaikuttavat työkuormitukseen.
• Keskeiset työtehtävään • Keskeiset vuorovaikutukseen
liittyvät tekijät: liittyvät tekijät:
• selkeät tavoitteet ja roolit • työyhteisön olemassaolo
• kohtuullinen työmäärä • toimiva yhteistyö
• työmäärän säätelyvara • luottamus
• työaikojen säätelyvara • hyvä tiedonkulku
• mahdollisuus kehittyä työssä • johdonmukainen johtaminen
• työrauha • tasa-arvoinen kohtelu
• kohtuullinen vastuu • asiallinen kohtelu
• arvostus • tuki kielteisiä tunteita
• turvallisuus herättävien vuorovaikutus-
tilanteiden hallintaan
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. Työn vaatimusten ja voimavarojen
tasapaino edistää työtekijöiden
hyvinvointia ja terveyttä (Hakanen 2004)
Jaksaminen
Työn + + Terveyden
Työuupumus heikentyminen
vaatimukset
-
Motivaatio
+ + Työhön
Työn Työn imu sitoutuminen
voimavarat
• Suuret työn vaatimukset verottavat työntekijän voimavaroja, voivat
johtaa voimavarojen ehtymiseen ja vaikuttavat työntekijän sairastamiseen.
• Myönteiset tekijät työssä synnyttävät myönteisiä kokemuksia ja
asenteita työtä kohtaan. Lisäksi ne helpottavat tavoitteisiin pääsemistä ja
lieventävät työn haitallisia terveysvaikutuksia.
• Työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää sekä muokkaamalla
työn vaatimuksia että vahvistamalla myönteisiä tekijöitä työssä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Reilu päätöksenteko ja hyvä kohtelu
edistävät työntekijöiden hyvinvointia
ja terveyttä (Elovainio ym. 2002)
• Pyydä, kuuntele ja hyödynnä työntekijöiden
näkemyksiä.
• Älä tee päätöksiä kuulematta työntekijöitä, joita
asia koskee.
• Älä tee liian pikaisia päätöksiä vaan harkitse
rauhassa. Selvitä perusteet itsellesi.
• Tee päätösten perusteet aina selväksi muille, jotta
toimintasi on ymmärrettävää.
• Ole johdonmukainen: Perusteet eivät saa vaihdella
henkilön tai ajankohdan mukaan.
• Ole valmis muuttamaan päätöstäsi, jos saat uutta
tietoa tai se osoittautuu huonoksi.
• Kohtele jokaista työntekijää
• ystävällisesti: tervehdi, ilmaise tunteesi hallitusti
• vilpittömästi: ole rehellinen ja avoin
• kunnioittaen: kuuntele, ohjaa, kiitä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Työyhteisön sosiaalinen pääoma
edistää työntekijöiden terveyttä
(Oksanen 2009)
Sosiaalinen pääoma tarkoittaa myönteistä
yhteisöllisyyttä. Käytännössä työntekijät
• pitävät toisiaan ajan tasalla työasioissa
• asennoituvat siten, että he ovat "samassa veneessä"
• kokevat ymmärtävänsä toisiaan ja tulevansa
hyväksytyksi
• tekevät yhteistyötä kehittääkseen uusia ideoita
• hyödyntävät toistensa panosta saadakseen aikaan
parhaan mahdollisen tuloksen
• kokevat esimiehensä kohtelevan heitä ystävällisesti ja
huomioonottavaisesti
• kokevat esimiehensä pitävän heidän puoliaan ja
huolehtivansa heidän oikeuksistaan
• pystyvät luottamaan esimieheensä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Ongelmia ei täysin voi välttää
mutta niihin tarttuminen edistää
hyvinvointia työssä (Nezu 1987)
• Myönteinen asenne ongelmiin edistää
ratkaisuyritystä:
• Suostu havaitsemaan ongelma.
• Hyväksy, että ongelmat kuuluvat elämään.
• Lähesty ongelmaa aktiivisesti.
• Usko ongelman ratkeamiseen.
• Sitkeä toiminta edistää ongelman
ratkeamista:
• Määrittele varsinainen ongelma.
• Tuota ratkaisuvaihtoehtoja. Etsi uusia.
• Valitse yksi ratkaisuvaihtoehto.
• Toteuta ratkaisu ja seuraa, ratkeaako ongelma.
• Ellei ongelma ratkennut, valitse toinen
ratkaisuvaihtoehto.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. Esimiehen kuuluu arvioida
hyvinvointia ja työkuormitusta
säännöllisesti
Tiedonlähteitä esimiehelle:
• Työntekijät: Sekä virallinen että epävirallinen viestintä ja työn
sujuminen arjessa
• Asiakaspalaute: Tyytyväisyys ja reklamaatiot
• Kehityskeskustelut: Tavoitteisiin pääseminen, toiveet ja odotukset
sekä jaksaminen
• Henkilöstöhallinto: Ilmapiirikartoitukset, tilastot ja tunnusluvut
(esim. tuotanto, tapaturmat, poissaolot, pätevyys, tyytyväisyys
työhön ja vaihtuvuus)
• Työsuojeluorganisaatio: Riskiarviointi
• Henkilöstönedustajat: Käsitellyt tapaukset
• Työterveyshuolto: Työpaikkaselvitykset ja terveystarkastusten
yhteenveto
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

8. Yhdessä sovitut tavat toimia
linjaavat esimiestoimintaa
• Työelämän lait ja sopimukset
• Työturvallisuuslaki
• Työterveyshuoltolaki
• Työehtosopimukset
• Työpaikan toimintamallit ja –ohjelmat:
• tasa-arvo-ohjelma
• henkisen väkivallan ehkäisy
• sairauspoissaolojen hallinta
• päihdeohjelma
• varhainen tuki
• työhönpaluun tuki
• Muut käytännöt:
• nykytilanteen arviointi
• työntekijöiden osallistuminen suunnitteluun
• perehdytys
• kehityskeskustelut
• yksikköpalaverit
• työyhteisön kehittäminen
• ristiriitojen ja ongelmien ratkaisu
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

9. Esimies saa tukea aktiivisesta
ja monipuolisesta yhteistyöstä
Ylin johto
Toinen työyhteisö: Toinen työyhteisö:
Lähiesimies Lähiesimies
Työntekijä Työyhteisö: Työntekijä
Lähiesimies
Työntekijä
Työsuojeluhenkilöstö Työterveyshuolto
Luottamusmies
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

10. Esimiehen oma hyvinvointi
edistää työntekijöiden
hyvinvointia
Esimiehen omaa työhyvinvointia edistävät
• mielekkäät ja mahdolliset tavoitteet esimiestyössä
• huolehtiminen päivittäisestä palautumisesta
• riittävä osaaminen, halu oppia lisää ja kiinnostus
taitojen hiomiseen palautteen ja koulutuksen
avulla
• toimiva vuorovaikutus oman esimiehen,
kollegoiden ja alaisten kanssa
• yhteistyö henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja
työterveyshuollon kanssa
• aktiivinen ja ratkaisukeskeinen asenne hankaliin
asioihin.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

11. Jokainen voi edistää omaa
henkistä hyvinvointiaan
Mielialan tasapainoa ylläpitävät
• säännöllinen päivärytmi ja riittävä uni
• mielekäs työ
• sopiva työkuormitus
• tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä
• vastapaino työlle työn ulkopuolella: lepo,
rentoutuminen, vapaa-aika ja harrastukset
• alkoholin riskikulutuksen ja muiden päihteiden
välttäminen
• säännöllinen liikunta
• tyydyttävät ihmissuhteet
• aktiivinen ristiriitojen käsittely.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi