Hallinnon syventävä koulutus 18.5.2016, Minna Lehmuskero, Telan analyysitoimintojen johtaja

1. Eläkkeiden rahoitus
yksityis- ja julkisaloilla
Minna Lehmuskero
Johtaja, analyysitoiminnot
Tela
Twitter: @MinnaLehmuskero

2. Yleistä rahoituksesta
• Eläkkeet voidaan rahoittaa
– Jakojärjestelmällä
– Rahastoivalla järjestelmällä
– Osittain rahastoivalla järjestelmällä
• Eläke-etuus voi määräytyä
– Etuusperusteisesti
– Maksuperusteisesti
2

3. Jakojärjestelmä
3
• Maksu ja etuus kohdistuu
eri sukupolville
• Yksinkertainen
• Kestävyysriski
Maksut
= eläkkeet +
hoitokulut

4. Rahastoiva järjestelmä
4
• Maksu ja etuus kohdistuu
samalle sukupolvelle
• Rahastoille saatava tuotto
mahdollistaa matalammat
maksut
• Sijoitusriski
Maksut + rahastojen
tuotot
= eläkkeet +
hoitokulut

5. Osittain rahastoiva järjestelmä
5
• Hybridimalli
• Rahastoille saatava tuotto
mahdollistaa matalammat
maksut
• Monimutkainen, mutta
joustava
Maksut + rahastojen
tuotot
= eläkkeet +
hoitokulut

6. Mihin rahastoinnilla pyritään?
• Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä määritetään etuudet
eläkesääntöjen mukaan ja kerätään eläkemenon kattamiseen
riittävä rahoitus (eikä päinvastoin)
• Jos rahoitus ns. jakojärjestelmällä palkka- ja työtuloperusteisena
maksuna:
maksutaso = eläkesumma/palkkasumma
• Jos sijoitusten tuotto ylittää palkkasumman kasvuvauhdin,
rahastointi alentaa maksutasoa verrattuna
jakojärjestelmämaksuun
– sitä enemmän, mitä enemmän tuotto ylittää palkkasumman
kasvuvauhdin
– alle 2 prosentin reaalituotolla ei ylitä  matalariskinen rahastointi ei
ole järkevää
6

7. Työeläkkeiden rahastointi laeittain
• TyEL ja MEL
– osittain rahastoivia järjestelmiä
– MEL: valtio kustantaa kolmanneksen eläkemenosta
• YEL ja MYEL
– jakojärjestelmiä
– pieni puskurirahasto
– valtio maksaa eläkemenon, johon maksutulo ei riitä
• KuEL, VaEL = julkisten alojen palkansaajien eläkejärjestelmät
– jakojärjestelmiä
– suuret puskurirahastot
7

8. 8 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK
Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015,
mrd. euroa

9. 9 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK
Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015,
mrd. euroa

10. 10
Ilman rahastointia
TyEL-maksuna pitäisi
kerätä 1,2
mrd enemmän
(maksu olisi n. 26,2 %,
nyt 24 %).
Julkisilla aloilla
kuntaeläkkeissä (KuEL)
maksuista säästetään vielä
0,4 mrd, valtion eläkkeisiin
(VaEL) taas otetaan Valtion
Eläkerahastosta 0,3 mrd.
!
• TyEL-vakuutusmaksuista
rahastoon 1,8 mrd euroa
• Sijoitustoiminnasta TyEL-
eläkkeiden rahoitukseen
3,0 mrd euroa
• …eli nettomääräisesti
sijoitustoiminnasta
rahoitusta 1,2 mrd euroa
Lähde: Tela, Eläketurvakeskus
Eläkerahoitus ja eläkevarat v. 2016,
arvioita

11. Työeläkevakuutusmaksut 2016
Keskimääräinen
vakuutusmaksu %
palkoista
Työntekijän osuus % palkasta
Alle 53-v. Yli 53-v.
TyEL 24,0 5,7 7,2
MEL 22,8 5,7 7,2
KuEL 29,4 5,7 7,2
VaEL 24,1 5,7 7,2
KiEL 30,5 5,7 7,2
YEL 22,3 23,6 25,1
MYEL 13,3/13,2 (apur) 12,7440 - 23,60 13,5540 - 25,10
11 Lähde: ETK

12. TyEL-vakuutusmaksu vakuuttajan mukaan
• Eläkesäätiössä työeläkevakuutusmaksu on kannatusmaksutyyppinen
• Eläkekassassa työeläkevakuutusmaksu määritellään samaan tapaan
kuin eläkesäätiössä; kulut jaetaan kassan työnantajille
• Työeläkeyhtiössä työeläkevakuutusmaksu riippuu työnantajan
koosta
– tilapäinen työnantaja maksaa kiinteää vakuutusmaksua
– pieni sopimustyönantaja maksaa kiinteää vakuutusmaksua hyvityksillä
vähennettynä
– suuren sopimustyönantajan maksuun vaikuttaa lisäksi työntekijöiden
työkyvyttömyystapausten määrä (maksuluokkamalli)
10.5.201612

13. TyEL-maksun osat v. 2016 (yhtiöt)
13
Maksun osa Prosenttia
palkasta
Rahastoitava
vanhuuseläke
2,9
Työkyvyttömyyseläke 0,9
Tasausosa 20,2
Muut 0,9
Arvioidut hyvitykset -0,5
Tilap. alennus -0,4
Yhteensä 24,0
Lähde: ETK

14. KuEL:n eläkemaksut
• Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla
• Kevan valtuuskunta vahvistaa
– Eläkemaksujen perusteet
– Vuotuisten työnantajan eläkemaksujen suuruudet
• Työnantajan maksut peritään palkkojen ja eläkemenojen mukaan
• Eläkemaksujen rakenteen toimivuutta seurataan ja kehitetään turvaamaan
eläkkeiden rahoitus myös kuntasektorin mahdollisissa rakennemuutoksissa
• Nyt tehtävän työn sivukuluiksi laskettavat eläkemaksut keskimäärin samat kuin
TyEL:ssa
– TyEL-maksua korkeampi maksutarve johtuu mm. aiemmista, paremmista eläke-
eduista, vakuutettujen sukupuolijakaumasta, erilaisesta rahoitusperiaatteesta
– TyEL-tason ylittävä maksu kerätään eläkemenojen perusteella
• Työnantajan maksu vuonna 2016 keskimäärin 23,2 % (palkkaperusteinen 17,1 %,
eläkemenoperusteinen 5,2 % ja varhaiseläkemenoperusteinen 0,9 %)
• Työntekijän maksut samat kuin TyEL:ssa
14 Lähde: Keva

15. VaEL:n eläkemaksut
• Valtion eläkelain (VaEL 1295/2006) 135 § mukaan työnantajan
eläkemaksuprosentit vahvistaa valtiovarainministeriö kunnallisen
eläkelaitoksen esityksestä
• Työnantajan eläkemaksun* yleisistä laskentaperiaatteista on säädetty
valtioneuvoston asetuksella (863/2012):
– Eläkemaksun vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkeosat lasketaan
vakuutusmatemaattisesti siten, että ne yhdessä työntekijän eläkemaksun
kanssa kattavat valtion eläkejärjestelmässä syntyvän eläkevastuun (v. 2016
vanhuuseläkeosa 19,7 %, työkyvyttömyyseläkeosa 2,0 %, perhe-eläkeosa
2,1 %)
– Eläkevastuu määräytyy täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti
– Eläkemaksun hoitokuluosan suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö (v.
2016 hoitokuluosa 0,3 %)
• Työntekijän maksut samat kuin TyEL:ssa
* Vuoden 2016 valtion eläkemaksua on oikaistu keskimäärin 1,12 %-yksikköä johtuen vuosien
2013–2015 eläkemaksujen laskennassa havaitusta virheestä
15 Lähde: Keva

16. Työeläkevakuutusmaksut yksityisalojen (TEL, LEL,
TaEL/TyEL) ja kuntien (KVTEL/KuEL) työeläkkeissä
1962-2016.*
16
Etunimi Sukunimi
1.1.2011
0
5
10
15
20
25
30
35
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
TyEL
KuEL
* Kuntien työeläkkeet rahoitettu verovaroin.
Työuransa eri aikoina tehneillä on ollut erilainen maksu.% palkkasummasta
Lähde: Työeläkelakipalvelu

17. Väestö ja talous ETK:n pitkän aikavälin
peruslaskelmassa
• Tilastokeskuksen väestöennuste (v. 2012)
• Tuottavuuden ja reaalipalkkojen vuosikasvu pitkällä
aikavälillä 1,6 %
• Vuosina 2015 – 2019 vaihtelee välillä 0,1 – 1,0 %/v.
• Työllisyysaste (15 – 64-v.) 68 %  72 %
• Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee
• 61,2 v. (v. 2014)  62,4 v. (v. 2025)  64,1 v. (v. 2050)
 64,7 v. (v. 2080)
• Vuotuinen sijoitusten reaalinen keskituotto 3,5 %
• Toteutunut yksityisaloilla v. 1997 – 2015: 4,1 %/v.
17

18. Työeläkemenot suhteessa työtulosummaan
v. 2010 – 2080
18
Lähde: ETK

19. Eläkemenot ja vakuutusmaksutulot TyEL:n mukaan
v. 2014 – 2080 eläkesopimus huomioon otettuna, prosentteina
suhteessa palkkasummaan
19
Lähde: ETK

20. Lähde: ETK
TyEL-varat
% palkkasummasta
17

21. TyEL-maksutaso peruslaskelmaa pysyvästi
huonomman talouskehityksen oloissa
21
Lähde: ETK
Laskelma 1: työllisten määrä pienempi
Laskelma 2: työllisten määrä pienempi ja ansiotaso matalampi
Laskelma 3: työllisten määrä pienempi, ansiotaso matalampi ja eläkevarojen tuotto matalampi

22. Kiitos!
Minna Lehmuskero
Johtaja, analyysitoiminnot
Minna.lehmuskero@tela.fi
Twitter: @MinnaLehmuskero