Teknologiateollisuuden (ja Suomen) taloustilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden /
Suomen taloustilanne ja
näkymät
Marraskuu 2014

Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Kone- ja metallituoteteollisuus
Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra,
Wärtsilä…
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
ABB, Ensto, Microsoft Mobile,
Murata Electronics, Nokia,
Planmeca, Polar Electro, Suunto,
Vacon, Vaisala…
Tietotekniikka-ala
Affecto, Basware, CGI,
Codebakers, Codenomicon,
Comptel, Digia, Efecte, Enfo,
F-Secure, Fujitsu Finland, IBM,
Innofactor, Knowit, Microsoft,
Nixu, Tieto…
Metallien jalostus
Boliden, Componenta,
Kuusakoski, Luvata, Norilsk
Nickel, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB
(Rautaruukki Oyj)…
Suunnittelu ja konsultointi
A-Insinöörit, Citec, Elomatic,
Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund,
Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP...
4.11.2014 2

4.11.2014
Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 50 % Suomen koko viennistä.
• 75 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan lähes 280 000
ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan
lukien 700 000 henkilöä eli 30
% Suomen koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on
yli 1 600 jäsenyritystä.
3

4
Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2013): 27,2 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 125 500
• tietoliikennelaitteet, instrumentit,
sähkökoneet
• henkilöstö (2013): 43 200
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• henkilöstö (2013): 54 500
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• henkilöstö (2013): 15 800
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• henkilöstö (2013): 46 300
4.11.2014

4.11.2014 5
Teknologiateollisuuden tavaravienti
Suomesta alueittain 2013
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa*
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Pohjois-Amerikka
2,2 mrd. €
8,8 %
Länsi-Eurooppa
11,4 mrd. €
46,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,8 % Aasia
4,1 mrd. €
16,5 %
Afrikka
0,5 mrd. €
2,1 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
1,0 mrd. €
4,1 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,9 mrd. €
19,6 %

4.11.2014 6
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Mrd. euroa, käyvin hinnoin

Epävarmuus
maailmantaloudessa on
lisääntynyt

Teollisuustuotanto USAssa kasvaa vahvasti,
Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle
4.11.2014 8Lähde: Macrobond

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut
EU-maista lähes eniten

Teollisuuden uudet tilaukset Euroalueella alkaneet
supistua
Teollisuuden ostopäällikköindeksi
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto lokakuu 2014.
Lähde: Markit
4.11.2014 10

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
USA:ssa ovat elpymässä, mutta taso on vielä matala

4.11.2014 12
Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna
(Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu lokakuussa 2014)
Bkt:n kehitys 2014/2013, %
Lähde: Consensus Forecasts, October 2014
Pohjois-Amerikka: +2,2 %
USA +2,2 %
Kanada +2,3 %
Länsi-Eurooppa: +1,3 %
Saksa +1,4 %
Iso-Britannia +3,1 %
Ranska +0,4 %
Italia -0,3 %
Espanja +1,3 %
Alankomaat +0,7 %
Sveitsi +1,5 %
Ruotsi +2,1 %
Belgia +1,1 %
Norja +2,2 %
Itävalta +1,1 %
Tanska +0,9 %
Kreikka +0,2 %
Suomi - 0,2 %
Portugali +0,9 %
Irlanti +4,1 %
Lähi-ja Keski-Itä
Saudi Arabia +4,3 %
Israel +2,5 %
Aasia: +4,8 %
Kiina +7,3 %
Japani +1,1 %
Intia +5,6 %
Australia +3,0 %
Etelä-Korea +3,5 %
Indonesia +5,2 %
Taiwan +3,6 %
Thaimaa +1,3 %
Malesia +5,7 %
Singapore +3,2 %
Uusi Seelanti+3,4 %
Filippiinit +6,3 %
Vietnam +5,6 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,5 %
Nigeria +6,4 %
Egypti +2,3 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,1 %
Brasilia +0,3 %
Meksiko +2,5 %
Argentiina -1,6 %
Venezuela -3,0 %
Kolumbia +4,9 %
Chile +1,9 %
Peru +3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa: +1,4 %
Venäjä +0,2 %
Turkki +2,9 %
Puola +3,1 %
Tšekki +2,5 %
Romania +2,2 %
Ukraina -7,7 %
Unkari +3,1 %
Slovakia +2,5 %
Slovenia +1,3 %
Liettua +2,8 %
Latvia +2,7 %
Viro +1,3 %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 %
vuonna 2014
Lähde: IMF (July 2014)
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
BKT:n kasvu 2014, %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2013, %.
Kasvu keskimäärin: +3,4 %
4.11.2014 13

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla
kasvaa 2,3 % vuonna 2014
Lähde: IMF (July 2014), Tullihallitus
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
BKT:n kasvu 2014, %
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
Kasvu keskimäärin: +2,3 %
4.11.2014 14

4.11.2014 15
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Lähde: Consensus Forecasts, October 2014
0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 5.5 6.0 6.5 7.0 7.5
2014e
2015e
2016e
2017e
2018e
2019e
2020-2024e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
BKT, vuosimuutos, %

4.11.2014 16
Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia
Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
%

4.11.2014
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
320
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e
Kiina
Etelä-Korea
Intia
Venäjä
Suomi
Brasilia
USA
Euromaat
Japani
Lähde: Consensus Economics
Teollisuustuotannon kehitys vuosittain
2005=100
17

Suomea koskevia suhdanne-ennusteita
Ennustaja
Julkaisu-
pvm
BKT:n muutos-%
Yksityisen
kulutuksen
muutos-%
Viennin muutos-
%
Investointien
muutos-%
Inflaatio, % * Työttömyysaste, %
2014 2015 2016 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015
Danske
Bank
17.9.2014 -0,4 0,8 -0,2 0,0 0,5 3,0 -3,5 1,0 1,0 1,0 8,6 8,6
Nordea 3.9.2014 -0,5 0,3 1,2 0,2 0,5 -0,2 2,1 -4,9 -0,1 1,0 0,4 8,7 9,0
OP-Pohjola 25.8.2014 -0,1 0,6 0,1 0,6 1,0 1,6 -2,0 0,0 1,0 0,8 8,6 8,8
VM 15.9.2014 0,0 1,2 1,4 0,0 0,3 0,4 4,0 -3,7 2,4 1,1 1,5 8,6 8,5
Suomen
Pankki
10.6.2014 0,0 1,4 1,5 -0,7 0,8 2,1 4,8 1,0 1,5 8,6 8,3
ETLA 25.9.2014 -0,4 0,8 1,8 -0,2 0,6 0,0 2,2 -3,2 1,4 1,1 1,3 8,7 8,7
PTT 23.9.2014 -0,2 0,5 0,0 0,6 0,2 2,0 -3,3 1,0 1,0 1,2 8,5 8,9
PT 17.9.2014 -0,3 1,0 -0,3 0,6 0,5 1,8 -2,3 1,6 0,9 1,3 8,7 9,0
Euroopan
komissio
5.5.2014 0,2 1,0 -0,1 0,3 2,7 4,5 -3,3 2,6 1,4 1,4 8,5 8,4
OECD 6.5.2014 0,2 1,1 -0,4 0,5 2,4 4,3 -4,3 1,8 1,4 1,4 8,4 8,4
IMF 8.4.2014 0,4 1,1 1,5 0,1 1,7 1,7 1,5 8,1 7,9
Keskiarvo -0,1 0,9 1,5 -0,2 0,5 0,9 2,9 -3,4 1,3 1,1 1,2 8,5 8,6
*) Euroopan komissio, OECD ja IMF raportoivat yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin
Koottu 25.9.2014
4.11.2014 18

4.11.2014 19
Teknologiateollisuuden
näkymät Suomessa

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
viimevuotisella tasolla
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 4.11.2014 20

Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa
kehittyneet epäyhtenäisesti
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit.
Osuudet liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 24
%, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 4.11.2014 21

4.11.2014
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
lisääntyneet yksittäisten suurten tilausten ansiosta
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistioyritykset.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos : III,2014 / III,2013 III,2014 / II,2014
Vientiin : +27 % +18 %
Kotimaahan: +57 % +16 %
Yhteensä: +33 % +17 %
22

4.11.2014 23
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa
yrityksittäin
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Lisääntyneet
Vähentyneet
Ennallaan
Heinä-syyskuu 2014 / huhti-kesäkuu 2014, %

4.11.2014
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
Vientiin
Kotimaahan
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa kasvanut
yksittäisten suurten tilausten ansiosta
viimeisin tieto 30.9.2014.
*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset.
Yhteensä
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin : +9 % +12 %
Yhteensä : +13 % +13 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
24

4.11.2014 25
Teknologiateollisuuden tilauskanta Suomessa
yrityksittäin
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kasvanut
Supistunut
Ennallaan
Heinä-syyskuu 2014 / huhti-kesäkuu 2014, %

Teknologiateollisuuden yritysten saamat tarjouspyynnöt*
vähentyneet syksyn aikana
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2014.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden
yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
264.11.2014
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen
viennistä vähenemässä uudelleen viiteen prosenttiin
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014(1-7)
2015e
%
*) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
4.11.2014 27

4.11.2014
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos: III,2014 / III,2013 III,2014 / II,2014
Vientiin: +20 % +25 %
Kotimaahan: +23 % - 1 %
Yhteensä: +20 % +21 %
28

4.11.2014
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
Vientiin
Kotimaahan
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
Yhteensä
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin: +12 % +19 %
Yhteensä: +15 % +18 %
viimeisin tieto 30.9.2014. 29
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

4.11.2014
Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vientiin: +38 % +13 %
Yhteensä: +54 % +17 %
30

4.11.2014
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
13,000
14,000
15,000
Vientiin
Kotimaahan
Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
Yhteensä
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin: +8 % +9 %
Yhteensä: +13 % +13 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

4.11.2014
Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset
Suomessa
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
320
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vientiin: +9 % -33 %
Kotimaahan: -7 % -22 %
Yhteensä: -5 % -24 %
32

4.11.2014
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
Vientiin
Kotimaahan
Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
Yhteensä
viimeisin tieto 30.9.2014.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Vientiin: +9 % -3 %
Kotimaahan: +14 % -4 %
Yhteensä: +13 % -4 %
33

4.11.2014
Tietotekniikka-alan* uudet tilaukset Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yhteensä: +18% +11 %
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014. 34
*) Pl. pelialan yritykset.

4.11.2014
Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1,000
1,100
1,200
1,300
1,400
1,500
1,600
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos: 30.9.2014 / 30.9.2013 30.9.2014 / 30.6.2014
Yhteensä: +7 % +5 %
*) Pl. pelialan yritykset.

4.11.2014
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan
näkymistä
• Liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna 5 %. Tämän vuoden
tammi - heinäkuussa se oli samansuuruinen kuin vuosi sitten
samaan aikaan.
• Yritykset saivat uusia tilauksia heinä - syyskuussa 33 % enemmän
kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja 17 % enemmän kuin huhti -
kesäkuussa.
• Tilausten kasvu perustui yksittäisiin, arvoltaan suuriin tilauksiin.
Sekä uudet tilaukset, että tilauskannat supistuivat huhti –
kesäkuusta useammassa yrityksessä kuin kasvoivat.
• Alan yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat syksyn aikana
vähentyneet ensimmäisen kerran tämän vuoden aikana.
• Maailmantalouden epävarmuutta lisää kehittyvien maiden
kasvuvauhdin hidastuminen sekä Venäjän ja Ukrainan kriisin
vaikutukset.
• Liikevaihto on lähikuukausina suurempi kuin vuotta aiemmin.
36

4.11.2014 37
Talous- ja veropolitiikkaa
sekä työmarkkinoita
uudistettava rohkeasti

4.11.2014
Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen,
vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa / vuosi
Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Tarvittava
vientikehitys, jotta
julkinen sektori
kyettäisiin
rahoittamaan ilman
lisävelkaantumista
Toteutunut vienti
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
38
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
Lähde: Macrobond, Eurostat

Viennin osuus bkt:stä on pudonnut
merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen
4.11.2014 40

4.11.2014
Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin
pudotusta
Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin
ennen talouskriisiä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Tavaravienti
Suomesta
Palveluvienti
Suomesta
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja,
viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
41
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa
Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä
Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle
Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuuden
palveluvienti
Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa 4.11.2014 42
Mrd. euroa, käyvin hinnoin

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
Lähde: Tilastokeskus
4.11.2014 43

4.11.2014
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto ja
Suomen vienti eivät palaudu 2008 tasolle
Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 %
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä)
Suomen koko tavara-
ja palveluvienti
(2008=100)
Teollisuuden
työpaikat (2008=100)
Teollisuuden tuotanto
(2008=100)
-21 %
-23 %
-16 %
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi
44
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
-23 %

Julkinen velka ja veroaste kasvavat
hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
4.11.2014 45

Julkisten menojen bkt-suhteen palauttaminen 2008
tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia
Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e
Suomi Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014 4.11.2014 46
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

4.11.2014
Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi
Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
-12
-11
-10
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Alankomaat
Ruotsi
Saksa
Italia
Espanja
Suomi
Iso-Britannia
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %
47
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista
sektoria
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 4.11.2014 48
Työpaikkojen määrä Suomessa

Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt merkittävästi
Vähintään 5 henkilön yritykset
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Lähde: Tilastokeskus 4.11.2014 49

Teollisuuden investoinnit saatava uudelleen kasvuun
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Teollisuuden kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014) 4.11.2014 50

4.11.2014 51
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e
Saksa
Alankomaat
Ruotsi
USA
Sveitsi
Suomi
Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti myös
koko elinkeinoelämässä
Yritysten kiinteät investoinnit
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014
Indeksi, 2005=100

Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14
5 4
11 8
15 15 18 14
7
148
6
9 8
8 10
9 10
12
11
18
18
16
9 19 21
17 18
14 15
16 23
29
41
73 70 67 67 64 64 62 60
54 52
46
27
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-
Britannia
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
Henkilöstöä
4.11.2014 52

Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään
omaa vientiään ulkomaille
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
4.11.2014 53

Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi
teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 30.9.2014
4.11.2014 54
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, %
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä alle 5 %
liikevaihdosta

4.11.2014 55
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

4.11.2014 56
Heikko
kustannuskilpailukyky
tuhoaa työpaikkoja
- varoittavina esimerkkeinä
Suomi ja Belgia

Suomen ja Belgian kustannuskilpailukyky
heikentyneet merkittävästi
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
paranee
4.11.2014 57
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
95 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 90 % Suomen vientituloista
320000
340000
360000
380000
400000
420000
440000
460000
4.11.2014 58Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet
merkittävästi myös Belgiassa, mutta eivät Saksassa
80
85
90
95
100
105
110
Saksa
Belgia
Suomi
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Indeksi 2005=100
Lähde: Eurostat, Statistics Belgium

Koko teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
on vähentynyt 50 000:lla eli 15 %
vuoden 2008 jälkeen
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
(30.9)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 19 000
lomautusjärjestelyjen piirissä
30.9.2014
4.11.2014 60

Teknologiateollisuuden henkilöstö
Suomessa päätoimialoittain
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
(30.9)
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus
Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala
4.11.2014 61

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
180,000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus
Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 4.11.2014 62

4.11.2014 63
Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle
siirtyminen
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen
Arvioitu eläköityminen
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu,
Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
Henkilöä / vuosi
Toimihenkilöt
Työntekijät

4.11.2014 64
Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Metallien jalostus
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu,
Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
Henkilöä / vuosi

ulkomailla
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
180,000
200,000
220,000
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Länsi-Eurooppa ja
Pohjois-Amerikka
Aasia, Oseania, Keski- ja
Itä-Eurooppa sekä
Latinalainen Amerikka
Afrikka ja Lähi-itä

ulkomailla maittain vuonna 2013
Kiina, 57 387, 20 %
Intia, 34 811, 12 %
Yhdysvallat, 22 580, 8 %
Saksa, 19 097, 7 %
Ruotsi, 15 966, 6 %
Meksiko, 14 672, 5 %
Brasilia, 12 749, 4 %
Puola, 9 642, 3 %
Iso-Britannia, 7 187, 3 %
Venäjä, 6 865, 2 %
Ranska, 6 495, 2 %
Italia, 5 537, 2 %
Alankomaat, 4 224, 2 %
Muut maat, 68 157, 24 %

4.11.2014 67
21.76
4.82
4.19
1.48
8.85
2.42
14.96
0.12
1.11
5.38
5.19
3.16
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(37 %)
(8 %)
(66 %)
(lähes 100 %)
(34 %)

4.11.2014 68
146021
43380
33512
5055
59230
4844
0 50000 100000 150000 200000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
(=30 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(45 %)
(9 %)
(67 %)
(lähes 100 %)
(49%)

4.11.2014 69
Työmarkkinoilla
tuottavuutta voidaan
tukea ainoastaan
yrityskohtaisilla työaika-
ja palkkausjärjestelmillä
- 1970-luvun tupokulttuuri
ei pelasta Suomea

Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
4.11.2014 70
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.

70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja
konsultointi
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
4.11.2014 71

Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin
vuosiin
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo käyvin hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta
Teollisuuden työpaikat
4.11.2014 72
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100

Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Suomi Saksa Ruotsi
4.11.2014 73
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-
kilpailukyky
paranee

21.8.2013 74
EK:n arvio työllisyys- ja kasvusopimuksen
vaikutuksesta Suomen kustannuskilpailukykyyn
Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden
(työvoimakustannukset / tuottavuus)
0.90
0.95
1.00
1.05
1.10
1.15
1.20
1.25
1.30
Suomi
Saksa
Suomi
sopimuksen
jälkeen
Lähde: EK

75
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
Norja
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Tanska
Australia
Ranska
Saksa
Suomi
Alankomaat
Itävalta
Luxemburg
Irlanti
Kanada
USA
Italia
Japani
Iso-Britannia
Espanja
Uusi Seelanti
Singapore
Etelä-Korea
Kreikka
Israel
Cypros
Argentiina
Slovenia
Malta
Tšekin tasavalta
Portugali
Brasilia
Slovakia
Viro
Unkari
Puola
Taiwan
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa/tunti, vuonna 2012
4.11.2014
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)

Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
4.11.2014 76
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä vuonna 2013
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %

Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
4.11.2014 77
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%

Mitä tulisi tehdä?
• Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k –investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
• Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
• Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
• Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa,
10 - 15 % nykyisistä menoista.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen
tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.
4.11.2014 78

4.11.2014 79
Teknologiateollisuus ry

4.11.2014 80
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2012
1,484,
91%
74 kpl
5 %
41 kpl
2 % 25 kpl
2 %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Yritysten lukumäärä / 1 629 Henkilöstön määrä / 190 491
1–249 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset
71,383
37%
25,927
14%
30,519
16%
62,662
33%

4.11.2014 81
Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2012
536 kpl
36%
472 kpl
32%
257 kpl
17%
219 kpl
15%
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Yritysten lukumäärä / 1 484 Henkilöstön määrä / 71 383
5,401
8%
14,993
21%
18,014
25%
32,975
46%

4.11.2014 82
Ei päivää ilman teknologiaa

4.11.2014 83
Teknologiateollisuus on myös palvelua

Teknologiateollisuus ry:n strategia 2014-2015
Kasvun ja menestyksen rakentaja
TeknologiaSuomi nousuun!
Vaikuttavin
suunnannäyttäjä
Kilpailukyky ja uudistuminen
• Toimintaympäristö kilpailukykyiseksi
• Osaamisesta kasvua ja työllisyyttä
• Innovaatioista eväitä kansain-
väliseen liiketoimintaan
• Digitalisaatiolla tehokkuutta ja uutta
liiketoimintaa
Työmarkkinoiden uudistaminen
• Kustannuskilpailukyvyn
palauttaminen vientisektorivetoisesti
• Yrityskohtaisuuden lisääminen
• Työrauha pitäväksi

Toimintamalli 2014
Teollisuus-
politiikka
• Edunvalvonnan
koordinaatio
• Energia-
politiikka
• Kestävä
kehitys
• Logistiikka
• Yritysjuridiikka
Innovaatio-
ympäristö ja
uudistuminen
• Innovaatio-,
koulutus- ja
tutkimus-
politiikka
• Innovaatio-
verkostot ja
liiketoiminnan
kehittäminen
• Ennakointi
• Yritys-
oppilaitos-
yhteistyö
AluetoimistotYrittäjävaliokunta
HR Talous Tietohallinto
Teknologiainfo
Teknova Oy
Piiriyhdistysyhteistyö
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
Mervi Sibakov
PR Tavoitemielikuva ja brändi
Ilkka Niemelä
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Jukka Viitasaari
Metallien jalostus
Mika Nykänen
Tietotekniikka
Jukka Viitasaari
Matti Mannonen
Toimitusjohtaja Jorma Turunen
TeknologiaSuomi
nousuun!
Työ-
markkinat
Netti ja julkaisut
• Työmarkkina-
politiikka
• Sopimus-
toiminta
• Talouden
arviointi ja
tilastot
• Työsuhde-
asioiden
neuvonta ja
koulutus
Digitalisaatio ja
kasvu
• ICT 2015
• Teollinen
internet
• Kasvutiimi
• Tietoturva-
hankkeet
• Real Time
Economy
Kilpailukyky – Uudistuminen – Työmarkkinoiden uudistaminen
Risto AlankoJukka ViitasaariMervi KarikorpiMika Nykänen
ToimialayhdistyksetToimialaryhmät
Pk-asiat ja aluetoiminta
Eeva-Liisa Inkeroinen
Viestintä
Nora Elers
Talous ja hallinto
Esko Keskinen
Toimialaverkostot
Ilkka Niemelä
Huoltovarmuus

4.11.2014 86
Jäsenyritysten segmentointi
”Segmentointimalli” käytettäväksi palvelutarjooman kehittämiseen
Kansainväliset
Suomessa
Suomessa olevat
yksiköt ovat osa
kansainvälistä yritystä,
jonka pääkonttori
sijaitsee muualla kuin
Suomessa, ulkomainen
omistus > 50 %
Osuu jäsenkunnasta
14 % (200 kpl), 17 %
henkilöstöstä
Tyypillinen yrityskoko
160 hlöä
Esim.
ABB, AGCO, Fujitsu,
IBM, Logica, Microsoft,
Norilsk Nickel, STX
Vahvat
suomalaiset
Yrityksen pääkonttori
ja/tai ”juuret”
Suomessa, mutta
toiminta on hyvin
kansainvälistä ja
osaamisalue laaja
Osuus jäsenkunnasta
1 % (11 kpl), 30 %
henkilöstöstä
5 200 hlöä (kotim.)
Esim.
Cargotec, KONE,
Konecranes, Metso,
Nokia, Outokumpu,
Rautaruukki, Tieto,
Wärtsilä
Kansainvälistyvät
suomalaiset
Suomalainen yritys,
jolla on kansainvälistä
liiketoimintaa ja/ tai
kyky ja resurssit kasvaa
kansainvälisesti
24 % (345 kpl), 35 %
henkilöstöstä
190 hlöä
Esim.
Basware, Ensto,
F-Secure, Hollming,
Polar, Ponsse, Suunto
Pienet paikalliset
Yritys toimii kotimaassa
ja usein paikallisella
tasolla. Toiminta on
yleensä keskittynyttä
tiettyyn osaamis-
alueeseen
60 % (860 kpl), 17 %
henkilöstöstä
35 hlöä
Esim.
Hakaniemen Metalli,
Hellmanin Konepaja

4.11.2014 87
Teknologiateollisuus edistää
yrittäjyyttä
• Yritysympäristö kilpailukykyiseksi
– kehittää PK-yritysten
toimintaedellytyksiä
– tukee kansainvälistymistä
– vaikuttaa tekniseen
lainsäädäntöön
– vaikuttaa kauppa- ja
teollisuuspolitiikkaan
– edistää kilpailukykyistä
verotusjärjestelmää
• Toimiala- ja asiantuntijaryhmät
– hoitavat eri toimialojen
erityiskysymyksiä

4.11.2014 88
Teknologiateollisuus lisää vetovoimaa
• Jakaa opettajille, vanhemmille
ja nuorille tietoa ammateista ja
koulutusmahdollisuuksista.
• Edistää yritysten ja
oppilaitosten yhteistyötä.
• Luo myönteistä mielikuvaa.

4.11.2014 89
Teknologiateollisuus palvelee
• Uudistaa työelämää ja tarjoaa
työmarkkinapalveluja
– työsuhdeneuvonta
– koulutus ja valmennus
– työehtosopimustoiminta
– tuottavuuden parantaminen
– EU-vaikuttaminen
• Julkaisee ammattikirjallisuutta ja
tilastoja talouden kehityksestä
sekä järjestää seminaareja
• Tarjoaa liikejuridiikkapalveluja

4.11.2014 90
Hallituksen nimittämät työryhmät
• Energiatyöryhmä
Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen
Componenta Oyj
• Innovaatiotyöryhmä
Chief Technology Officer Glen Koskela
Fujitsu Finland Oy
• Kilpailukykytyöryhmä
Hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo
Oilon Oy
• Koulutus- ja työvoimatyöryhmä
Henkilöstöjohtaja Päivi Castrén
Wärtsilä Oyj Abp
• Logistiikkatyöryhmä
EVP, General Stainless Hannu Hautala
Outokumpu Oyj
• Rahoitustyöryhmä
Vice President, Group Treasure &
Financial Services Markus Pietikäinen
Wärtsilä Oyj Abp
• Työnantajapoliittinen työryhmä
Toimitusjohtaja Tauno Heinola
ABB Oy
• Työturvallisuustyöryhmä
Manager, Global Occupational Health & Safety
Jukka Rikkinen
Metso Oyj
• Viestintätyöryhmä
Vice President, Marketing & Communications
Mira Iso-Markku
Tieto Finland Oy
• Ympäristötyöryhmä
Director, Environment and Sustainability
Ilkka Kojo
Outotec Oyj
• Yrittäjävaliokunta
Hallituksen puheenjohtaja Pauli Nurminen
Hellmanin Konepaja Oy

4.11.2014 91
Toimialaryhmät
Alihankkijat
Alumiinituotteet
Armatuurit
Kulkuneuvot
Lukot ja helat
Lämpökäsittely ja takomot
Maatalouskoneet
Metallintyöstökoneet
Nosto- ja siirtolaitteet
Ohutlevytuotteet
Perävaunut ja päällirakenteet
Polttokennot
Polttomoottorit ja turbotekniikka
Pumput
Puuntyöstökoneet
Rakennuskonevalmistajat
Sähköinen liikenne
Teollisuusovet
Teräspalo-ovet
Tietotekniikka
Tuulivoima-alan toimittajat
Työvälineiden valmistajat
Valaisinvalmistajat
Voimansiirto
Ydinenergia

4.11.2014 92
Toimialayhdistykset
Kaapeliteollisuusyhdistys ry
Kaivosteollisuus ry
LVI-talotekniikkateollisuus ry
Meriteollisuus ry
Metallinjalostajat ry
Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry
Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry
Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry
Terveysteknologian Liitto ry
Valutuoteteollisuusyhdistys ry

4.11.2014
Aluetoiminta ja piiriyhdistysyhteistyö
 Oulu
 Tampere
Seinäjoki

Turku   Helsinki
 Kuopio
• Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry
• Hämeen Teknologiateollisuus ry
• Keski-Savon Teknologiateollisuus ry
• Keski-Suomen Teknologiateollisuus ry
• Etelä-Savon Teknologiateollisuus ry
• Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry
• Pohjanmaan Teknologiateollisuus ry
• Pohjois-Karjalan Teknologiateollisuus ry
• Pohjois-Savon Teknologiateollisuus ry
• Pohjois-Suomen Teknologiateollisuus ry
• Satakunnan Teknologiateollisuus ry
• Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry
93

• Henkilöstöstä 55 %
työskentelee Suomessa.
• Myynnistä 70–80 % EU:n
sisämarkkinoille ja lähialueille.
• Nopeasti kehittyvien talouksien
kasvu ja kaupungistuminen
edelleen kasvun moottorina.
• Yritysten läsnäolo näillä alueilla
vahvistuu entisestään.
• Kilpailukyvyn parantaminen
edellyttää t&k-investointien
lisäämistä ja tuotannon
automaatiotason nostoa.
• Uusia osaajia tarvitaan kaikilla
koulutustasoilla.
4.11.2014 95
Investointituotteita: koneita, metalli-
tuotteita, kulkuneuvoja

• Panostus tutkimukseen ja
tuotekehitykseen vahvaa
– useilla alueilla yli 10 %
liikevaihdosta
• Ala on yksi teollisen internetin
mahdollistajista
– Dataa keräävät anturit tuotteissa,
”sulautettu äly”
• Viennin osuus myynnistä yli 80 %
• Kilpailukykyinen toiminta
Suomessa edellyttää
– yliopistotason osaajien
saatavuutta
– tutkimuksen tehokasta
hyödyntämistä liiketoiminnaksi
– niche-alueiden löytymistä ja
korkean jalostusarvon luomista
4.11.2014 96
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Tietoliikennelaitteita, sähkökoneita,
terveysteknologiaa
ja instrumentteja

• Maailmantalouden kasvualueet
pitävät metallien ja niihin
perustuvien ratkaisujen
kysynnän vahvana.
• Viennin osuus myynnistä 80 %.
• Kilpailukykyinen toiminta
Suomessa edellyttää
– osaajien saatavuuden ja
osaamisen tason varmistamista
– huippututkimuksen ylläpitämistä
– kohtuuhintaista energiaa
– toimintaympäristön kilpailukykyä
EU:ssa erityisesti ilmasto- ja
ympäristöpolitiikassa
– toimintavarmaa ja
kohtuuhintaista logistiikkaa.
4.11.2014 97
Metallien jalostus
Terästuotteita, värimetalleja,
metalleihin perustuvia ratkaisuja, valuja

• Tietotekniikan mahdollistamia
älyratkaisuja tarvitaan yhä
enemmän kaikilla toimialoilla.
• IT on keskeinen kehittämisen väline
esimerkiksi cleantechissä, pelialalla
ja terveysteknologiassa.
• Alan kasvu Suomessa edellyttää
– alan yrityksiltä uutta
asiakaslähtöisyyttä
– nykyisten asiakkaiden
kouluttamista
– alan yrityskoon kasvattamista
– voimakasta kansainvälistymistä
– korkeatasoista osaamista
esimerkiksi tietoturvassa
4.11.2014 98
Tietotekniikka-ala
Ohjelmistoja ja tietotekniikan palveluita

• Alan yritykset toimivat
asiantuntijoina ja suunnittelijoina
teollisuuden, rakentamisen ja
yhteiskunnan kehittämisessä ja
investoinneissa
• Kilpailukyky Euroopassa on hyvä,
globaalit markkinat edellyttävät
uusia toimintamalleja
• Suunnittelu- ja konsulttipalvelut
ovat tärkeä osa teollisuuden
yritysverkostoja
• Yli 60 prosentilla alalla
työskentelevistä on yliopisto- tai
korkeakoulututkinto
• Alan kilpailukykyinen toiminta
edellyttää
– asiantuntijaosaamisen ylläpitoa ja
parantamista
– kansainvälistä osaamista ja
verkottumista
– investointeja ja innovatiivisia
ratkaisuja
– hankinnoissa painotetaan osaamista
ja laatua
4.11.2014 99
rakentamisen asiantuntijapalveluja

Teknologiateollisuuden (ja Suomen) taloustilanne ja näkymät

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie Teknologiateollisuuden (ja Suomen) taloustilanne ja näkymät

Ähnlich wie Teknologiateollisuuden (ja Suomen) taloustilanne ja näkymät (20)

Mehr von TechFinland

Mehr von TechFinland (20)

Teknologiateollisuuden (ja Suomen) taloustilanne ja näkymät