3. Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
33.1.2017 Teknologiateollisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2015): 14,6 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 40 600
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2015): 9,1 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 15 800
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2015): 28 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 124 600
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2015): 11 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 59 300
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2015): 5,5 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 48 200
4. Teknologiateollisuus
– Suomen suurin elinkeino
43.1.2017 Teknologiateollisuus
• 50 % Suomen koko viennistä.
• Alan yritykset investoivat Suomessa
vuosittain noin 5,5 miljardia euroa.
• 75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
290 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.
5. Suomalaisten teknologiateollisuuden
pörssiyritysten henkilöstöstä 84 % on ulkomailla,
16 % Suomessa (2015)
53.1.2017 Teknologiateollisuus
84%
256 842
henkilöä
16%
40 022
henkilöä
HENKILÖSTÖÄ
Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa
Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset
6. 63.1.2017 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12,3 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2015
Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,6 %
Länsi-Eurooppa
14,4 mrd. €
53,7 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
3,8 mrd. €
14,6 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,9 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,5 %
Aasia
3,8 mrd. €
14,4 %
9. Suomen viimeaikainen kasvu on rakentamisen ja
yksityisen kulutuksen ansiota
93.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
10. Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa
ja USA:ssa, Suomessa niukemmin
103.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
11. 113.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2016.
Lähde: Markit
Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on
jatkunut myös marras-joulukuussa
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
15. Suomessa kuluttajien luottamus on parantunut
viime kuukausina
153.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)
16. 163.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Kiinassa kasvu hidastuu, Intiassa jatkuu vahvana
Venäjä ja erityisesti Brasilia ovat taantumassa
Kiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %
17. 173.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto marraskuu 2016.
Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
18. 183.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto marraskuu 2016.
Lähde: Markit
Erityisesti palvelut ovat kannatelleet Kiinan
talouskasvua
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
19. 193.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2016.
Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
20. 203.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto marraskuu 2016.
Lähde: Markit
Brasilian teollisuudessa tuotanto vähenee edelleen
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
21. 213.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
22. Teollisuustuotanto kasvaa erityisesti kehittyvissä
maissa
223.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
23. 233.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
Maailmankauppa on piristynyt uudelleen
Tuonnin määrän kehitys
24. Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista
243.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
25. Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista
253.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
26. 263.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Rakentamisen kasvu Kiinassa on hidastunut
selvästi
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %
27. 273.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Kiinteät investoinnit vähenevät Venäjällä ja
Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %
30. Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
USA:ssa ovat elpyneet
303.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
31. Euron arvo on heikentynyt viimeaikoina
Euron kurssimuutos suhteessa muihin valuuttoihin
313.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
32. 323.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2016)
Maailmantalouden on ennustettu kasvaneen 3,1
% vuonna 2016
Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-EurooppaJapani
Kiina
Intia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+3,1 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %
Muu
Aasia
33. 333.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2016), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla on
kasvanut 2,0 % vuonna 2016
Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+2,0 %
Meksiko
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %
34. Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös
vuonna 2017
Bkt:n kehitys 2017 / 2016, %
343.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, December 2016
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu joulukuussa 2016.
Pohjois-Amerikka: +2,2 %
USA +2,2 %
Kanada +2,0 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,8 %
Brasilia +0,8 %
Meksiko +1,7 %
Argentiina +2,9 %
Venezuela -3,0 %
Kolumbia +2,5 %
Chile +2,1 %
Peru +4,2 %
Länsi-Eurooppa: +1,4 %
Saksa +1,3 %
Iso-Britannia +1,3 %
Ranska +1,2 %
Italia +0,7 %
Espanja +2,3 %
Alankomaat +1,7 %
Sveitsi +1,5 %
Ruotsi +2,3 %
Belgia +1,4 %
Norja +1,6 %
Itävalta +1,3 %
Tanska +1,6 %
Kreikka +1,3 %
Suomi +1,2 %
Portugali +1,3 %
Irlanti +3,2 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +0,8 %
Israel +3,2 %
Aasia: +4,6 %
Kiina +6,4 %
Japani +1,0 %
Intia +7,5 %
Australia +2,7 %
Etelä-Korea +2,5 %
Indonesia +5,2 %
Taiwan +1,7 %
Thaimaa +3,1 %
Malesia +4,2 %
Singapore +1,5 %
Uusi Seelanti +3,0 %
Filippiinit +6,3 %
Vietnam +6,5 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,3 %
Nigeria +2,2 %
Egypti +3,5 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +2,3 %
Venäjä +1,1 %
Turkki +2,8 %
Puola +3,1 %
Tšekki +2,5 %
Romania +3,5 %
Ukraina +2,6 %
Unkari +2,8 %
Slovakia +3,1 %
Slovenia +2,3 %
Liettua +2,8 %
Latvia +2,8 %
Viro +2,3 %
35. 353.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, October 2015
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Bkt:n vuosimuutos, %
-4.5 -3.5 -2.5 -1.5 -0.5 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8.5
2015
2016e
2017e
2018e
2019e
2020e
2021-2025e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
37. Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa oli
vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna 2014
373.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
38. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*
on vähentynyt hieman vuodesta 2015
383.1.2017 Teknologiateollisuus *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
39. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*
on kehittynyt epäyhtenäisesti
393.1.2017 Teknologiateollisuus
Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %,
metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
40. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
ovat viimevuotista alemmalla tasolla
403.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: III,2016 / III,2015 III,2016 / II,2016
Vientiin: -11 % +3 %
Kotimaahan: +11 % -1 %
Yhteensä: -6 % +1 %
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
ohjelmistoyritykset
41. Myös teknologiateollisuuden* tilauskanta
Suomessa on supistunut jonkin verran
413.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.9.2016.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016
Vientiin: 0 % +1 %
Kotimaahan: -2 % -4 %
Yhteensä: -1 % 0 %
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
ohjelmistoyritykset
Yhteensä
42. Tarjouspyynnöt* ovat edelleen kasvussa,
mutta kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen
uusiksi tilauksiksi
423.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2016.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
51. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa ja
ulkomailla
513.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
(30.9)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Henkilöstöstä noin 12 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.9.2016
52. Teknologiateollisuus rekrytoi uusia työntekijöitä
kaikkiaan yli 21 000 tammi-syyskuussa Suomessa
523.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-6,000
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2016 Q1 2016 Q2 2016 Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä
53. Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomessa ja talven 2016/2017 näkymistä
533.1.2017 Teknologiateollisuus
• Liikevaihto Suomessa kasvoi hieman vuonna 2015. Tammi-syyskuussa liikevaihto oli
hieman pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kuusi
prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mutta hieman
enemmän kuin huhti-kesäkuussa.
• Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin samaan aikaan vuonna
2015, saman suuruinen kuin kesäkuun lopussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihto on talvella 2016/2017 suunnilleen samalla tasolla kuin
vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
• Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa väheni tammi-syyskuussa
lähes kaksi prosenttia eli runsaalla 5 000:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon.
Henkilöstöä oli 283 000 syyskuun lopussa. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 12 000
henkilöä syyskuun lopussa.
• Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-syyskuussa runsaat 21 000.
Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.
Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa toteutui pk-yrityksissä.
54. 543.1.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
55. 553.1.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
57. 573.1.2017 Teknologiateollisuus
• Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa.
• Tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla
tarvitaan.
• Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
• Työmarkkinaratkaisuilla on
palautettava kustannuskilpailukyky.
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä
remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta
lisättävä oleellisesti.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on
palautettava
• Rakenneuudistukset välttämättömiä
julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun,
osaamiseen ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
– Liikennekaari.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-
tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään
kilpailukykyä.
58. Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 81 % Suomen vientituloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2015
583.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tulli, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa
Teknologiateollisuus
39.06 mrd.€
51%
Metsäteollisuus
11.96 mrd.€
16%
Kemianteollisuus
10.92 mrd.€
14%
Muut toimialat
14.639 mrd.€
19%
Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat
59. 593.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
81 % Suomen vientituloista (2015)
Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
Koneet ja laitteet, 7.3
Paperi, kartonki, pahvi, 7.0
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.4
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4
Terästuotteet, 3.9
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7
Pelit ja ohjelmistot, 3.7
Dieselpolttoaineet, 3.4
Tietoliikennelaitteet, 2.8Värimetallit, 2.6Sahatavara, 2.5
Autot, 2.2Koneteollisuuden palvelut,
2.0
Selluloosa, 1.8
Kumi- ja muovituotteet, 1.4
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4
Metallituotteet, 1.3
Lääkkeet, 0.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 0.9
Metallien jalostuksen palvelut, 0.9
Kemianteollisuuden palvelut, 0.9
Metsäteollisuuden palvelut, 0.4
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.4
Muut tavaratuotteet, 6.6
Matkailutulot ym. palvelut, 8.8
60. 603.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
2011 2012 2013 2014 2015
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
61. 613.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
Suomen vienti on matalalla tasolla, vientituloja
puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 81 % Suomen vientituloista
62. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
623.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
63. Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi
Suomessa 2008 jälkeen
633.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
64. Suomen palveluvienti ei ole korvannut
tavaraviennin pudotusta
643.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
65. Viennin kasvu on rajallista, koska teollisuuden
tuotantokapasiteetti on supistunut jopa 20 %
Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin palautumiselle
653.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi
55%
60%
65%
70%
75%
80%
85%
90%
95%
100%
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Teollisuuden
kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.-21 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
-21 %
66. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
663.1.2017 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
67. Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä
julkista sektoria
673.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Teollisuus Julkinen sektori
Työpaikkojen määrä Suomessa
68. 683.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Vähintään viiden henkilön yritykset
69. Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin
Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla
kuin vuosina 2007-2008
693.1.2017 Teknologiateollisuus
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus
70. Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
703.1.2017 Teknologiateollisuus
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus
71. 713.1.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus
vaihtelee merkittävästi
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2015
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan
150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
73. Yritysten investoinnit Suomessa on saatava
vahvaan kasvuun, nykytilanne on riittämätön
733.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e
Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100
Ruotsi
Alankomaat
USA
Saksa
Sveitsi
Suomi
74. Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti
7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
743.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa
75. Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat
pudonneet reaalisesti 4,5 sekä T&K-investoinnit 2,5
miljardia euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008
753.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit
Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa
76. Elinkeinoelämän investoinnit Suomessa ovat
alittaneet pääomien kulumisen (poistot)
jo kolmen vuoden ajan
763.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
77. 773.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2016)
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Teollisuus Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi
Miljoonaa euroa, kiintein hinnoin
78. Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
783.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3 2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-
2012, % bkt:sta
% bkt:sta
79. 793.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35% 36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa
80. Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon
Suomessa, Ruotsissa ja Virossa
803.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
54
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Suomi
Viro
81. Yritysten investointiaste Suomessa, Ruotsissa ja
Virossa
813.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Suomi
Viro
82. Yritysten velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa
ja Virossa
823.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
95
145
195
245
295
345
395
445
495
545
595
645
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yritysten velat suhteessa nettotuloihin, verojen jälkeen, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Suomi
Viro
83. 833.1.2017 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta
rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa
kannattavuuden putoaminen
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen
84. 843.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
85. 853.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD, VM (ennuste 18.12.2015)
Suomen kokonaisveroaste jatkaa nousuaan
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle
86. 863.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook 2016
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii
10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
88. 883.1.2017 Teknologiateollisuus *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013
4
13
3 6
11 14
5
20
7
15
6
23
7
6
8
10
9
8
9
10
15
11
19
17
14
9
20
20 16 14
22
15
24
24 29
33
75 72 69 65 64 64 63
55 54 50 46
28
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Saksa USA Suomi Puola Ruotsi UK Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
89. 893.1.2017 Teknologiateollisuus
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
90. 903.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä /
päivitys 7.11.2016
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2015, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 21 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 40 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta
91. 913.1.2017 Teknologiateollisuus
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
• Meriteollisuus
• Ohjelmistot ja pelit
• Terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps,
ohjattavuus, valvonta...)
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
92. Suomen talous ei kasva, ellei
yritysten investointeja saada
vahvaan kasvuun
- tuotanto, automaatio,
digitaalisuus
- henkilöstö, tutkimus ja
tuotekehitys
923.1.2017 Teknologiateollisuus
94. Yrityksillä on paljon
investointitarpeita, mutta
kyky toteuttaa niitä on
useasti heikko
943.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
95. Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin
investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden
aikana?
953.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
18
12
14
24
33
15
24
18
18
18
73
62
80
70
61
85
65
75
76
73
9
26
7
6
6
11
8
6
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOK…
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
ULKOMAISEN YHTIÖN…
Kyllä
Ei
LISTATTU YRITYS
Kyllä
Ei
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 331
96. Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön
ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?
963.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
26
20
28
26
24
18
69
63
69
71
76
82
5
18
3
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 288
97. Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat
60 % koko elinkeinoelämän investoinneista
%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014
97
3.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)
Alle 10 henkilöä työllistävät
24,5 % (344 471 yritystä)
10-49 henkilöä työllistävät
14,1 % (15 978 yritystä)
50-249 henkilöä työllistävät
16,0 % (2 554 yritystä)
250-499 henkilöä työllistävät
5.8 % (305 yritystä)
500-999 henkilöä työllistävät
6,9 % (159 yritystä)
Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät
32.7 % (119 yritystä)
98. Pk-yrityksillä on ongelmia
saada pankki- tai muun
vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
983.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
99. Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:
pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
993.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
64
40
53
77
100
100
20
40
20
21
15
20
25
2
1
2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö*
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos
70 % teknologia-
teollisuuden
yrityksistä
Vastaajat = 103
*pieni vastaajamäärä, n<20
100. 1003.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.
101. Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä
investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2015
1013.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,0 %)
Kannattava
(24 % yrityksistä)
Tyydyttävä (20 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(26 %)
102. Selvityksen päätulos:
Suomen kilpailukyvyn palauttaminen
edellyttää myös yritysverotuksen
uudistamista, jotta investoinnit ja vienti
saadaan kasvuun
1023.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
103. Veromallit - tausta
1033.1.2017 Teknologiateollisuus
• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan
yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.
• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä
sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua
investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.
• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia
eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten
yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.
• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet
(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset
perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
104. Veromallit I
1043.1.2017 Teknologiateollisuus
1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden
suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin
seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%).
Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen
huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.
2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen
oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on
lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen
korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman
prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.
*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot)
vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä
ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä
korkosuorituksia.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
105. Veromallit II
1053.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%)
siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli):
Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan.
Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.
5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan.
Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai
tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi
viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-
oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.
7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus
säilyisi nykyisellään.
8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.
106. Teknologiateollisuuden yritykset toivovat
merkittävää yritysverotuksen uudistamista -
mieluisin yritysveromalli
1063.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
2
35
34
13
2
7
4
1
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ACE-malli
CBIT-malli
Yhteisövero osingonjakohetkellä
Viron yritysveromalli
Varausmalli
Vapaat poisto-oikeudet
Yhteisöveron alentaminen
Nykymalli
Muu
Eos
%Vastaajat = 331
107. Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa
kaiken kokoisia yrityksiä
Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)
1073.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisövero-
malli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4
10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1
50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1
250 - 499 hlö 47 37 5 5 5
500- hlö 7 27 20 7 20 13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331
108. Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös
pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton
verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64
% pörssiyhtiöistä
1083.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisö-
veromalli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
Listattu yhtiö 32 27 5 23 9
Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331
110. Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan
kolmen vuoden aikana?
1103.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
29
28
35
30
11
44
38
48
39
61
31
27
35
16
30
28
69
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 292
*pieni vastaajamäärä, n<20
111. Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen
Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?
1113.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
21
19
26
16
24
9
49
47
50
53
41
36
30
33
24
31
35
55
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 284
112. Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan
keskeinen tavoite lähivuosina?
1123.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
8
16
3
7
24
23
22
18
25
20
18
31
17
18
15
18
35
8
22
11
23
26
18
15
23
32
27
20
6
8
7
5
7
8
15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksesta
pyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisena
pyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkoja
pyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja
Vastaajat = 298
*pieni vastaajamäärä, n<20
113. Yritysten arvio veromallien
investointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtä
suuriksi koko elinkeinoelämässä
Investointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa
1133.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
Toteutunut kehitys, ml. Etlan
ennuste vuodelle 2016
(+4,3%)
Viron yritysveromalli
Yhteisövero
osingonjakohetkellä
Investointivarausmalli
+ 21%
+ 20%
+ 11%
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Veromallien
investointivaikutuksista on
vähennetty 9 %-yksikköä, mikä
vastaa odotettua normaalia
investointien kasvua vuosina
2017-2019
114. Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma
Suomessa vuonna 2015
Verotuloja oli yhteensä 92,1 miljardia euroa
1143.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Kotitalouksien ansio- ja
pääomatuloverot
27.7 mrd.€, 30,1 %
Pakolliset sosiaaliturvamaksut
26.7 mrd.€, 29%,
Arvonlisäverot
19.0 mrd.€, 20,6 %
Yhteisöverot
4.4 mrd.€, 4,8 %
Energiaverot
4,1 mrd.€, 4,4 %
Omaisuusverot
3.0 mrd.€, 3,3 %
Muut verot
7.2 mrd.€, 7,8 %
115. 1153.1.2017 Teknologiateollisuus
Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja
työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
Yritysveromalli Välitön vaikutus
yhteisö- ja
osinkovero-
kertymään
Työpaikkojen
lisääntyminen 2-
3 vuodessa
Työpaikkojen
lisääntyminen kasvattaa
verotuloja ja vähentää
sosiaalimenoja 2-3
vuodessa
Yhteisövero osingonjakohetkellä
(verokanta 20 %)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• Jos osingonjako vähenee 30 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 750
- 1 240
(- 1 730)
+ 20 500 + 730
Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• Jos osingonjako vähenee 30 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 40
- 620
(- 1 200)
+ 21 000 + 750
Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390
116. Suomen jäykkä palkkamalli
ja työlainsäädäntö
heikentävät jatkuvasti
kustannuskilpailukykyä
1163.1.2017 Teknologiateollisuus
117. 1173.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista
120. 1203.1.2017 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38
tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan
Suhteessa Espanjaan Suhteessa Suomeen Suhteessa Italiaan
Suhteessa Alankomaihin
2005,I =100
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
121. 1213.1.2017 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38
tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki, Valtiovarainministeriön KIKY-laskelmat, Valtioneuvosto
Suomen kustannuskilpailukyky on edelleen 17 %
heikompi kuin muissa euromaissa verrattuna 2005
Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset: työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. valuuttakurssimuutokset
90
95
100
105
110
115
120
125
Suomi suhteessa euromaihin, toteutunut kehitys
KIKY + tulevien vuosien palkkamaltti
Hallitusohjelman tavoite kustannuskilpailukyvyn parantamiselle
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2005,I =100
122. 1223.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös
teollisuuden kustannuskilpailukyky
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta
2005=100
123. 1233.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Yksikkötyökustannusten ongelma koskee
yhtälailla teollisuutta
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005,I=100
126. 1263.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä
13 %-
yksikköä
127. Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
1273.1.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %
128. Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
1283.1.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti
129. 1293.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board
Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Sveitsi
Norja
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Itävalta
Australia
Alankomaat
USA
Luxemburg
Irlanti
Iso-Britannia
Kanada
Italia
Singapore
Espanja
Japani
Uusi Seelanti
Etelä-Korea
Israel
Argentiina
Slovenia
Kreikka
Slovakia
Viro
Portugali
Tšekin tasavalta
Taiwan
Unkari
Puola
Brasilia
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa / tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi
muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja,
Sveitsi)
130. 1303.1.2017 Teknologiateollisuus *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 84 %.
Lähde: Eurostat
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2016*
36
37
38
39
40
41
42
Tuntia
131. 1313.1.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten
osuus jalostusarvosta on keskimäärin 77 %
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2015
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
%
132. Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja
tappiolliset yritykset työllistävät 54 % eli 156 600
koko henkilöstöstä Suomessa
1323.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 2015
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
Kannattava
(24 % yrityksistä, hlöstöä 89 500)
Tyydyttävä (20 %, hlöstöä 42 400)
Heikko (30 %, hlöstöä 99 200)
Tappiollinen (26 %, hlöstöä 57 400)
Tulos / liikevaihto
ennen verotusta
2015, %
138. Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla alueittain
Tiedot vuodelta 2015
1383.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Kiina, 37,869, 15%
Intia, 25,818, 10%
Yhdysvallat, 20,837, 8%
Saksa, 16,919, 7%
Meksiko, 15,639, 6%
Ruotsi, 14,215, 6%
Puola, 12,763, 5%
Brasilia, 8,016, 3%
Iso-Britannia, 6,540, 3%
Ranska, 6,009, 2%
Vietnam, 5,552, 2%
Italia, 5,550, 2%
Venäjä, 4,505, 2%
Muut maat, 71,574, 29%
Kiina Intia Yhdysvallat Saksa Meksiko Ruotsi Puola Brasilia Iso-Britannia Ranska Vietnam Italia Venäjä Muut maat
139. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
1393.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
(30.9)
140. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla
1403.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
141. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
1413.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
(30.9)
142. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla
1423.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
144. Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla
1443.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
145. Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
1453.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
(30.9)
146. Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla
1463.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
149. Teknologiateollisuuden henkilöstön
eläkkeelle siirtyminen
1493.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen
Toimihenkilöt
Työntekijät
Henkilöä / vuosi
150. Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen
1503.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Henkilöä / vuosi
151. Suomi uuteen nousuun!
On aika uudelle ajattelulle
ja toimenpiteille
1513.1.2017 Teknologiateollisuus
152. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2015
1523.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
250–499 henkilön yritykset
71,006
39%
27,628
15%
25,925
14%
57,540
32%
1,438
92 %
77 kpl
5 %
38 kpl
2 % 24 kpl
1 %
Yritysten lukumäärä / 1 577 Henkilöstön määrä / 182 099
1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset
153. Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2015
1533.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
493 kpl
34%
473 kpl
33 %
272 kpl
19%
200 kpl
14%
Yritysten lukumäärä / 1 438 Henkilöstön määrä / 71 006
5,131
7%
15,060
21%
19,069
27%
31,746
45%
1–19 henkilön yritykset
20–49 henkilön yritykset
50–99 henkilön yritykset
100–249 henkilön yritykset