Avun ja tuen tarpeen arviointi osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja seurantaa, yhteenveto edellisen työpajan 31.10.2016 työpajasta, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.

1. Työpaja 31.10.2016
Avun ja tuen tarpeen arviointi osana terveyden
ja hyvinvoinnin edistämistä ja seurantaa
Teema: Avun ja tuen tarpeen lapsi- ja
perhekeskeinen arviointi koulussa ja
oppilaitoksessa
10.11.2016

2. Avun ja tuen tarpeen lapsi- ja perhekeskeinen
arviointi koulussa ja oppilaitoksessa
1. Mitä/miten lapsen/perheen tuen ja avun tarpeen arviointia eri
palveluissa toteutetaan?
- mitä arvioinnilla tarkoitetaan [eri toimijoiden näkökulmasta]?
- miten arviointia toteutetaan?
- mitkä ovat arvioinnin vahvuudet/kehittämistarpeet?
2. Miten lapsen/perheen avun ja tuen tarvetta arvioidaan
palvelujen välisenä yhteistyönä?
- miten yhteistyötä arvioinnissa toteutetaan?
- mitkä periaatteet ohjaavat arviointiyhteistyötä?
- mitkä ovat arviointiyhteistyön vahvuudet/kehittämistarpeet?
10.11.2016

3. Mitä lapsen/perheen tuen ja avun tarpeen
arvioinnilla tarkoitetaan (eri toimijoiden
näkökulmasta)?
- Opiskeluhuoltolaki luo selkeämmän struktuurin avun ja tuen
tarpeen arvioinnille kuin varhaiskasvatuslaki
- Varhaiskasvatuksen vahvuus on päivittäinen yhteistyö
perheen kanssa, mutta uusia toimintamalleja ja tukea
tarvitaan neuvolan kanssa tehtävään yhteistyöhön
- Opettajien näkökulmasta tarvitaan tukea kasvatuksellisen
huolen herätessä monialaisen tiimin kokoamiseksi koulun
sisällä
- Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on kytkettävä yleiseen kunnan
hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja yksilökohtaiseen
psykologi/kuraattorityöhön
- Hyvinvointisuunnitelmat (yksikkö- ja kaupunkikohtaiset)
verkostoitava
10.11.2016

4. Miten lapsen/perheen tuen ja avun tarpeen
arviointia toteutetaan?
• Esimerkki toimivasta mallista koulumaailmassa: Opettajatutor
ottaa vastuun ensimmäisenä kontaktina, tapaa jokaista
opiskelijaa kahden kesken
• Opiskeluhuoltolaki kasaa monia velvollisuuksia ja vastuita
myös lapselle/nuorelle itselleen, mahdollisuus kieltäytyä
kontaktista vanhempiin
• Lapsen tai nuoren ympärille voidaan rakentaa monialainen
tiimi (monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto)
• Se ammattilainen, jolla huoli herää ottaa vastuun tiimin
kokoamisesta lapsen/nuoren tarpeiden mukaan
10.11.2016

5. Mitkä ovat lapsen/perheen tuen ja avun tarpeen
arvioinnin vahvuudet/kehittämistarpeet?
Kunta-maakunta-yhteistyörakenteet ja toimintamallit luotava!
• Ovatko yhteistyörakenteet terveydenhuollon ja oppilaitoksen
kesken riittävän vahvoja vai tarvitaanko vahvistusta?
• Huolen puheeksi oton rakenteet eivät ole riittävän selkeät
• Haasteena perheen muiden jäsenten avun tarpeiden arviointi
samassa yhteydessä – saattavat tarvita omia polkuja -
yhdessä vai erikseen? Vai sekä että.
• Yksi kokoava henkilö tarvitaan, joka pitäisi langat käsissään
• Oppimisvaikeuksien taustalla on usein muutakin, tarvitaan
erityisopettajan arvio muiden ammattilaisten tueksi
10.11.2016

6. Miten palvelujen välistä yhteistyötä
lapsen/perheen avun ja tuen tarpeen
arvioinnissa toteutetaan
• Tärkeää on, että toimijoille on luotu yhteinen aika
keskustelulle, sille tarvitaan rakenteet
• Erityinen tuki on helpommin saatavilla, kun se on samoissa
rakenteissa opiskeluhuollon kanssa
• Yhteistyölomake (perheen kanssa tehtävä), jossa
määritellään huoli, joka etenee monialaiseen tiimiin, jossa
hoitopolut suunnitellaan (esimerkkinä EKSOTE)
• Erityisosaajat (esim. erityislastentarhanopettajat) viettävät
enemmän aikaa ryhmässä, jolloin osaamista tuodaan
ryhmään sisään ja ”pois lähettämisen” tarve vähenee
(Heinolan esimerkki)
10.11.2016

7. Mitkä periaatteet ohjaavat lapsen/perheen avun
ja tuen tarpeen palvelujen välistä
arviointiyhteistyötä?
• Lapsen etu ja oikeus tuttuun ja turvalliseen aikuiseen
• Selvitettävä vastuut ja roolit aikuisille
• Asiakaslähtöisyys: Asiakkaan kuuleminen ja läsnäolo
(mielipiteen kuuleminen tuen tarvetta määriteltäessä). Mistä
asiakas itse on eniten huolissaan?
• Monipuolisuus: Lasten arvioinnissa tärkeää on monialaisten
menetelmien käyttäminen: Formaalit ja ei-formaalit
menetelmät
• Perhelähtöisyys: Miten koko perhe saisi kokemuksen, että
heidän perhettään autetaan?
10.11.2016

8. Mitkä ovat lapsen/perheen avun ja tuen tarpeen
palvelujen välisen arviointiyhteistyön
vahvuudet/kehittämistarpeet?
• Haaste: tietosuojalainsäädäntö ja kirjallinen lupa asiakkaalta
tietojen luovuttamiseen ja tiedonsiirtoon
• Kehittämistarve: Opettajan työtä on kasvatus ja opetus,
hänellä on lupa puuttua huolen perusteella lapsen
tilanteeseen -> tätä tulisi vahvistaa ja rakentaa tiimejä
opettajien ympärille
• Vahvuus: LAPEn monialaisuus tuo jo aikaisemmin
näkemyksen siitä, mikä asiakkaan palvelun tarve on,
vältetään turhia harha-askelia
10.11.2016