Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9. Panelistit: Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (THL) Yliopistotutkija Anu Katainen (HY) Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen (THL) Erikoistutkija Anna-Maria Isola (THL) Puheenjohtajat: Erikoistutkija Jonas Sivelä (THL) Erikoistutkija Riikka Lämsä (THL)

1. 5.9.2017 1
”Tuolla tutkimustuloksella ei ole
mitään yhteiskunnallista merkitystä!”
Paneelikeskustelun yhteenveto
Laadullisen tutkimuksen päivä
Laadullisen tutkimuksen päivä

2. Panelistit ja puheenjohtajat
Panelistit:
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (THL)
Yliopistotutkija Anu Katainen (HY)
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen (THL)
Erikoistutkija Anna-Maria Isola (THL)
Puheenjohtajat:
Erikoistutkija Jonas Sivelä (THL)
Erikoistutkija Riikka Lämsä (THL)
5.9.2017 Laadullisen tutkimuksen päivä 2

3. Yhteenveto paneelikeskustelusta
• Menetelmällinen osaaminen on tärkeintä – oli kyseessä laadullinen
tai määrällinen tutkimus
• Laadullinen tutkimus tulee lähelle arkea: ihmisten mielipiteet
mukailevat tai vastustavat tutkimustuloksia
• Määrällinen tutkimus ei välttämättä kerro enemmän väestöstä: sen
ongelmana on erityisesti kato
• Jos laadullisia tutkimustuloksia ei osata sijoittaa oikeaan kontekstiin
ja kertoa, keistä tutkimus kertoo, voi tulla vääriä tulkintoja
vastauksista
• Kaikesta tutkimuksesta, oli se määrällistä tai laadullista, pitäisi
kertoa, mitä hyötyä siitä on
• Laadullinen tutkimus tuottaa jäsennyksiä ja sanoja sekä uusia
näkökulmia tutkimukseen
5.9.2017 Laadullisen tutkimuksen päivä 3

4. • Määrällinen tutkimus tarvitsee laadullista tutkimusta silloin, kun
ollaan ennakoimattomien ja uusien ilmiöiden äärellä (esim.
maahanmuutto)
• Tarvitaan enemmän vuoropuhelua erilaisten tutkimussuuntauksien
välillä
• Tutkimushankkeissa pitäisi yhdessä määrällisten ja laadullisten
tutkijoiden kesken selvittää, mitä pitäisi tutkia
• Mihin oma menetelmäosaaminen loppujen lopuksi riittää, jos ei ole
muiden tutkijoiden laajaa osaamista hyödynnettävissä
• Tutkimushankkeessa voidaan julkaista erikseen määrällisiä ja
laadullisia tutkimustuloksia ja silta saadaan hyvä kokonaiskuva – ei
tarvitse pakottaa kaikkia tutkimustuloksia yhteen (ks. ”yli-integrointi)
5.9.2017 Laadullisen tutkimuksen päivä 4

5. • Laadullisen tutkimuksen hyöty näkyy muun muassa
 kehittämishankkeissa ja toimissa, jotka ovat tukeneet
maahanmuuttajia kotoutumisessa ja
mielenterveysongelmissa
 pyrkimyksessä saada terveyseroja kavennettua huomioimalla
yksilön vastuun ohella yhteiskunnalliset rakenteet
 tutkimustulosten hyödyntämisessä ehkäisevässä
päihdetyössä
5.9.2017 Laadullisen tutkimuksen päivä 5

6. • Kaivataan lisää oppia siitä, miten tutkimustuloksista
puhutaan, ja miten kiteytetään tutkimustulokset (esim.
mediassa ja sosiaalisessa mediassa)
• Tutkimusta esitellään yleensä rahoittajalle, jolle tulee osata
tehtävästä tutkimuksesta: jos arvioija on terveystieteilijä,
laadullinen menetelmä ei välttämättä aukea ja otos ei riitä
• Toisaalta pienten ryhmien tutkimisen kautta (esim. naisten
mielenterveysongelmat jossain etnisessä ryhmässä) voidaan
ymmärtää jotain ilmiötä tai ongelmaa yleisemmin
5.9.2017 Laadullisen tutkimuksen päivä 6

7. • Laadullisen tutkimuksen medianäkyvyys:
 Päättäjät lukeva tiivistelmiä, jos niitäkään. Numeroita on
helpompi siteerata kuin tekstiä.
 Laadullisia tutkimustuloksia kirjoitetaan auki yleistäen: pitäisi
pikemminkin kertoa, keistä ja mistä tutkimus kertoo
 THL:n tavoite on vaikuttaa: tulisi löytää keinoja vaikuttaa
terveyteen ja hyvinvointiin myös laadullisen tutkimuksen
kautta
5.9.2017 Laadullisen tutkimuksen päivä 7