Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

1. Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Taru Koivisto, johtaja Yhteisöt ja toimintakyky -osasto 12.11.2020

2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sote-uudistusta Marraskuu 2020

4. 21+1

6. Hyvinvointi- alue

7. • 15 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta) • Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin määritellään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa kuvaavien indikaattoreiden sekä toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella • Lisäosan suuruus n. 100 M€ • 3 § Valtion rahoitus hyvinvointialueille (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta) • Hyvinvointialueille valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien perusteella • Hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen perusteella määräytyvä rahoitusosuus 1% Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahalliset kannusteet

8. Palvelujen kehittäminenSote-uudistuksen aikataulu 2020–2022 2020 2021 2022 2023 HE-luonnos lausunnoilla 15.6.–25.9.2020 HE eduskuntaan 12/2020 Lakien voimaan tulo Väliaikais- hallinto Aluevaalit alkuvuosi 2022 Alue- valtuustojen toimikausi alkaa 3/2022 Hyvinvointi- alueille siirtyvät tehtävät 1.1.2023 HE-valmistelu Lausunto- kierros Eduskunta- käsittely Väliaikaishallinto Aluevaltuusto HUS-yhtymä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämishankkeet 2020–2022 Rakenneuudistusta koskevat kehittämishankkeet 2020–2021 Muut kehittämishankkeet 2020–2022 Sote-100 Avustuspäätökset 6/2020 –

9. • Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma • Kansallinen ikäohjelma • Mielenterveysstrategia • Työkykyohjelma • Kansallinen lapsistrategia Kehittämishankkeita

10. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 - valtioneuvoston periaatepäätös

11. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – valtioneuvoston periaatepäätös • Linjaa toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä • Päämääränä turvata suomalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä • voi toteutua, kun ihmiset voivat mahdollisimman hyvin, heillä on hyvä työ-, opiskelu- ja toimintakyky ja he kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa • Osa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030) toimeenpanoa Suomessa

12. Tavoitteet vuoteen 2030 - edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla 1/2 • Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden eriarvoisuus vähenee • Toiminnan painopiste hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen, työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn tukemiseen sekä ongelmien ehkäisyyn • Työelämän monimuotoisuus lisääntyy, jokaisen työikäisen työpanos on tärkeä ja sen antamiselle luodaan mahdollisuus • Julkishallinto, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja elinkeinoelämä tekevät yhteistyötä • Hyvinvointitalous päätöksenteon ajattelutapana: Ymmärrys ihmisten hyvinvoinnista edellytyksenä kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnan sekä talouden vakaudelle lisääntyy

13. Tavoitteet vuoteen 2030 - edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla 2/2 • Ihmisten käytössä monipuolisia keinoja edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta • Palvelu- ja etuusjärjestelmät edistävät hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti ja niissä turvataan kielellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen • Digitaaliset ratkaisut tukevat kaikkien ihmisten mahdollisuuksia toimia ja käyttää palveluja sekä ovat turvallisia • Eri hallinnonaloilla yhteiset tavoitteet, jotka pohjautuvat yksilöiden ja yhteisöjen parempaan ymmärtämiseen

14. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 - painopisteet 1. Kaikille mahdollisuus osallisuuteen 2. Hyvät arkiympäristöt 3. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut 4. Päätöksenteolla vaikuttavuutta https://stm.fi/-/hallitus-maaratietoiset-toimet-turvaavat-kestavan-hyvinvoinnin-kaikissa- elamanvaiheissa-vuoteen-2030-mennessa

15. Toimeenpano ja seuranta • Toimeenpanosuunnitelmassa määritellään: toimet, seuranta, vastuutahot ja aikataulutus vuoteen 2030 saakka. • Toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2020 • Toimeenpano edellyttää yhteistyötä kaikkien toimeenpanoon osallistuvien kanssa. • Yhteistyö hyödyntää verkostoja ja perustuu kumppanuudelle • Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi toteutusta ja seurantaa • Raportointi valtioneuvostolle ja tiedoksi eduskunnalle

16. Kansanterveyden neuvottelukunta 2020 - 2023 • Tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä yhteiskunnan eri lohkoilla • seuraa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehitystä sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan toteutumista • kehittää kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa • vahvistaa hyvinvointitalousajattelua • tekee yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa • Työ pohjautuu eri hallinnonalojen tietoperustaan väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä • Työskentely on verkostomaista ja osallistavaa • Neuvottelukunnasta säädetään kansanterveyslaissa (67/1997)

17. Toiminnan painopisteet 2020 - 2023 Neuvottelukunta • ohjaa ja seuraa valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa • koordinoi ja seuraa hallitusohjelman hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden toimeenpanoa • toimii asiantuntijana sote-uudistuksessa erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä eriarvoisuuden kaventamisen näkökulmasta • luo pysyvät rakenteet kansallisen tason poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle sekä • tekee ehdotuksen tulevaksi lakisääteisen poikkihallinnollisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyörakenteeksi

18. Hyvinvointitalous

19. Hyvinvointitalous • Laaja-alainen tapa kehittää poliittista päätöksentekoa, jossa hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa käsitellään yhdessä • Tavoitteena pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille • lisää sekä ihmisten hyvinvointia että talouskasvua, jolloin myös yhteiskunnan vakaus paranee • Tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä sosiaalisten oikeuksien vahvistamista • Hyvinvoinnin tukeminen taloudellisesti järkevä investointi myös talouden laskusuhdanteessa https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/economy-wellbeing/

20. Hyvinvointitalous • Vahvistaa taloudellista resilienssiä ja edistää kestävää kasvua • Investoinnit toimintakykyyn, osaamiseen ja työllisyyteen luovat kasvua • Investoimalla hyvinvointiin voidaan myös hillitä julkisen talouden kasvua • Uusien toimintamallien, innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönotto hyvinvointialalla lisää ihmisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän tehokkuutta sekä luo liiketoiminnan mahdollisuuksia ja vientiä • Lisää hyvinvointipolitiikan vaikuttavuutta • Vahvistaa tietopohjaa eri hallinnonalojen toimien oikea-aikaisuudesta ja kohdentamisesta • Luo kansainvälistä vertailtavuutta • Vahvistaa inhimillistä pääomaa • Talouden ja hyvinvoinnin välinen suhde keskeinen haaste kestävässä kehityksessä ympäristötekijöiden ohella. Hyvinvointitalous tuo kestävän kehityksen kokonaisuuteen välineen tarkastella taloutta ja hyvinvointia molemmat politiikka-alat huomioivalla tavalla

21. Jälleenrakennuksessa hyvinvointitalouden rooli on rakentaa kestävä pohja oikeudenmukaiselle, tasa-arvoiselle, ilmastoystävälliselle, korkean osaamisen yhteiskunnalle, joka on nykyistä vahvempi vastaamaan tuleviin kriiseihin ja selviää niistä nykyistä nopeammin.

22. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen rooli koronakriisistä toipumisessa ja jälleenrakennuksessa

23. • Koronaepidemian vaikutukset kohdistuvat ihmisiin ja yhteisöihin eri tavoin • Jälkihoitotoimissa huomioidaan eri väestöryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet • Kohdennetuilla toimilla ehkäistään eriarvoistumista ja vahvistetaan osallisuutta • Samalla huolehditaan universaalien palvelujen toteutumisesta • Päätöksenteossa vahvistetaan hyvinvointitalousajattelua • Näillä toimilla tuetaan myös luottamusta tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseen Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on osa jälleenrakennusvaihetta

24. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kohdentaminen jälleenrakennusvaiheessa • Koko väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn turvaaminen • Muuttuneen arjen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen • Väestön henkisen kriisinkestävyyden, osaamiseen ja osallisuuden vahvistaminen • Toimien suunnittelussa ja arvioinnissa vaikutusten arviointi eri väestöryhmiin ja eriarvoisuuteen • Eriarvoistumisen ja köyhyyden aktiivinen torjunta, sillä kriisi uhkaa lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja eri väestöryhmien välillä • Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden toiminnan vahvistaminen • Nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen varmistaminen sekä koulutustason, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien ja koulutuspaikkojen määrään huomion kiinnittäminen • Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämien ja vahvistaminen • Ikääntyvien toimintakyvyn vahvistaminen • Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden huomioiminen

25. Yhdessä takaisin arkeen • Edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä • Kohdennetaan toimia vaikuttavasti • Tehdään yhdessä verkostojen kanssa ja lisätään osallisuutta • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista • Käytetään toimivia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja • Kehitetään tarvittaessa uusia toimintatapoja yhteistyössä sidosryhmien kanssa • Varmistetaan digiosallisuuden toteutuminen • Vahvistetaan tiedolla johtamista, vaikutusten arviointia ja hyvinvointitalousajattelua  Pidetään huoli, että kaikki pysyvät mukana

26. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – valtioneuvoston periaatepäätös https://stm.fi/-/hallitus-maaratietoiset-toimet-turvaavat-kestavan- hyvinvoinnin-kaikissa-elamanvaiheissa-vuoteen-2030-mennessa Kansanterveyden neuvottelukunta https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/folkhalsodelegationen-tillsattes-i- en-ny-sammansattning-efter-en-lang-paus johtaja Taru Koivisto, etunimi.sukunimi@stm.fi, @taru_koivisto neuvotteleva virkamies Heli Hätönen, etunimi.sukunimi@stm Lisätietoja 12.11.202026

Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Recomendados

Más contenido relacionado

Was ist angesagt?

Was ist angesagt?(18)

Similar a Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Similar a Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä(20)

Más de THL

Más de THL(20)

Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä