2. Hyvinvointivaltio ja talouskasvu
• Onko hyvinvointivaltio ja suuri julkinen sektori
haitallinen talouskasvun kannalta?
– Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti verraten suuri
– Korkealla verotuksella ja etuuksilla voi olla haitallisia
kannustinvaikutuksia esim. työntekoon
– Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei kuitenkaan voida
sanoa, mikä on kasvun kannalta paras julkisen sektorin koko
• Esim. julkiset menot/BKT on huono mittari julkisen sektorin
aiheuttamalle rasitteelle
• Sekä menojen että verojen rakenteella on suuri merkitys: tekeekö
julkinen sektori ”oikeita” asioita, ja onko verojärjestelmä tehokas
– Esim. työssäkäyntiä tukevat palvelut keskeisiä Pohjoismaisessa
mallissa
3. Työllisyys ja työssäkäyntiä tukevat julkiset palvelut
Lähde: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
4. Julkiset palvelut: terveydenhuolto
• On selvää että terveydenhuollon on hyvä olla merkittävältä
osin julkisesti rahoitettua
– Yksityisten vakuutusmarkkinoiden epäonnistuminen
– Tämä ei tietenkään kerro vielä mitään rahoituksen oikeasta tasosta
• Entä julkinen vs. yksityinen tuotanto
– Myös tuotannossa puhdas markkinaratkaisu on tehoton
– Hoidon laatua vaikea havaita
• Laatu terveydenhuollossa = oikea hoito kuhunkin vaivaan, sen tietää vain
asiantuntija
– Evidenssi julkisen vs. yksityisen tuotannon paremmuudesta on
hyvin hajanaista ja vaikeasti yleistettävää
• Molemmilla sektoreilla tulos riippuu kannustinjärjestelmistä
• Kilpailun vaikutuksista perusterveydenhuollossa on vähän evidenssiä
• Erikoissairaanhoidossa enemmän – mutta huom. kilpailu ≠ yksityinen
tuotanto
5. Sote-uudistus
• Maakuntien rahoituslaissa julkiset sote-menot
laskevat lähes 3 mrd euroa vuoteen 2029 mennessä
– Tämän kokoluokan säästö olisi hyvin suuri: 12 % soten
kokonaismenoista v. 2029
– Sote-menojen BKT-osuus kääntyy laskuun
• Taustalla luottamus siihen että yksityisen kilpailun
lisääminen tehostaa tuotantoa merkittävästi
– Mutta syntyykö kilpailua ja tuottaako se tehokasta
lopputulosta
• Hallinnon keskittäminen
– Ovatko aiemmat kokemukset säästöistä yleistettävissä
7. Teknologia ja terveysmenot
• Onko teknologian kehityksestä soten pelastajaksi?
– ”digi-sote”
– Toisaalta talouskasvu yleensä kasvattaa sote-menoja ja
niiden BKT-osuutta
• Terveydenhuollon kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa
• Uusia ja kalliita hoitoja tulee markkinoille – valinnanvapauden
myötä niiden saatavuutta on ehkä vaikeampi rajoittaa?
– Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden vaatimat IT-
investoinnit
8. Lopuksi
• Ei ole yhtä oikeaa kokoa hyvinvointivaltiolle ja julkiselle
sektorille
– Kyseessä on poliittinen valinta: voimme valita arvojemme mukaan
kattavat tai suppeammat julkiset palvelut, ja talous voi silti voida hyvin
– Joidenkin palveluiden tarjonnassa ja tuotannossa markkinat eivät tuota
tehokasta lopputulosta
• silloin julkisen sektorin toimille on selkeä perustelu
• Terveydenhuolto keskeinen esimerkki
– Julkisen ja yksityisen sektorin rooli olisi arvioitava huolellisemmin kun
sotea uudistetaan
• Se kuitenkin tiedetään että julkiset menot ja tulot eivät ole
tasapainossa
– Sote-uudistuksen varaan laskettu liikaa tämän ongelman
korjaamisessa
– Kestävyysvaje ei riitä politiikan perusteluksi, koska kestävyysvaje
voidaan kattaa hyvin monella tavalla
9. Lopuksi
• Sote-uudistuksen 3 mrd € säästötavoitteen perustelu
on epäselvä
– Miten uudistuksen säästötavoitteeseen on päädytty?
– Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvan säästötavoitteen
mittaluokka tulisi perustella huolellisemmin
• Entä mitkä ovat ne mekanismit, joiden kautta säästöjä
syntyy?
– Uudistuksessa myös useita kustannuspaineita lisääviä
tekijöitä
– Mitä tapahtuu palveluiden laadulle, jos suunnitelluista
säästöistä pidetään kiinni, mutta tuottavuus ei parane
toivotusti?
• Uudistuksen riskit ovat suuret ja se on monilta osin
peruuttamaton – olisi järkevää edetä varovaisemmin