1. Sosiaalinen kuntoutus voimavaraistamisena
Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu
Syysseminaari 7.9.2018, Tampere
Helka Raivio/THL

2. Sosiaalisen kuntoutuksen ja hanketyöskentelyn
lähtökohdista
• SOSKU –hankkeen ylätavoitteena selkeyttää ja yhtenäistää
sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää ymmärrystä sekä
valtakunnallista toimeenpanoa
– Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 § laaja-alainen sekä yleisluontoinen;
kohderyhmät, tavoitteet ja sisältö vaihdelleet kunnittain
• 53 prosenttia THL:n keväällä 2016 toteuttamaan kuntakyselyyn vastanneista
piti sosiaalisen kuntoutuksen keskeisenä toteuttamismuotona kuntouttavaa
työtoimintaa
• Soveltamisopas: Edistetään kaikkien yhteiskunnan jäsenten
yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä niihin vuorovaikutussuhteisiin,
toimintoihin ja rakenteisiin, jotka muodostavat jokapäiväisen elämän
perustan
– Periaatteena yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja
suoriutumistaan vastaavalla tavalla
10.9.2018Helka Raivio2

3. Sosiaalisen kuntoutuksen ja hanketyöskentelyn
lähtökohdista
• STM: Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden
henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen
– Vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen
vuorovaikutuksen edellytyksiä
• THL:n toteuttaman kuntakyselyn (2016) sekä SOSKU-
osahankkeissa tehtyjen omien rajausten mukaan ensisijaisesti
työikäisille sosiaalihuollon asiakkaille
– Poikkeuksena Essote:n sekä Rovaniemen kuntaosahankkeet, joissa
painotus ollut nuorissa
10.9.2018Helka Raivio3

4. Sosiaalisen kuntoutuksen keskeisistä tavoitteista ja
niihin liittyvistä käsitteistä
• Sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteiden ja palveluiden yleisinä
tavoitteina asiakkaan
– Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen
– Syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen
• Syrjäytyminen yleisesti ymmärretty prosessina, jossa osa
yhteiskunnan jäsenistä ajautuu tahtomattaan sivuun
yhteiskunnallisista asemista ja työelämästä (Järvikoski, 2013)
– Osallisuuskin hahmotettavissa prosessina; ei pysyvä ominaisuutemme tai
staattinen tila joka voidaan saavuttaa, vaan vaihtelee jo elämänvaiheittain (Raivio
& Karjalainen, 2013)
• Osallisuus edellyttää, että ihmisellä on:
– Käytössään riittävät aineelliset resurssit (HAVING)
– Toimijuutta omaa elämää koskevassa päätöksenteossa (ACTING)
– Sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä
(BELONGING) (Raivio & Karjalainen, 2013)
10.9.2018Helka Raivio4

5. Osallisuuden ulottuvuudet

6. Osallisuudesta
• Osallisuuden ja osallistumisen esteinä myös esimerkiksi
– Lannistavat kategorisaatiot:
• Riskiryhmä, syrjäytynyt, pitkäaikaistyötön, toimeentulotukiasiakas,
mielenterveyskuntoutuja, asunnoton…
– Ahdistavat tuntemukset:
• Sosiaalisten tilanteiden pelko…
– Alistavat kokemukset:
• Torjunta, välinpitämättömyys, poiskäännyttäminen…
10.9.2018Etunimi Sukunimi6

7. Sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisen
toimintakyvyn suhteesta
• Rehabilitation International Finnish National Committee
neuvottelukokousten työryhmämääritelmä, 1982/83:
– Sosiaalinen kuntoutus on ympäristösidonnainen prosessi, jonka tavoitteena on
sosiaalinen toimintakyky. Prosessin aikana pyritään minimoimaan ne
toimintaesteet, joita esiintyy interaktiossa vammaisen ja hänen ympäristönsä
välillä
• Yksilön kyky ja mahdollisuudet käyttää tai hyödyntää ympäristöä ja sen
palveluja optimoituvat ja yksilö kasvaa integroidusti yhteisönsä
tasavertaiseksi jäseneksi
• HE:164/2014:
– Sosiaalinen toimintakyky voidaan määritellä yksilölliseen ja yhteisölliseen
kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi,
tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan
10.9.2018Helka Raivio7

8. Sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisen
toimintakyvyn suhteesta
• Kuntoutus Järvikosken (2013) mukaan ennen kaikkea oppimis- ja
kehitysprosessi:
– Kasvatukselliset elementit aina läsnä ihmisen pyrkiessä sopeutumaan uuteen
elämäntilanteeseen ja oppimaan sen edellyttämät tiedot, taidot ja valmiudet
• Pyrittäessä ihmisessä itsessään olevien mahdollisuuksien kehittämiseen,
ollaan tekemisissä kasvun ja siten kasvatuksen kanssa
• Kyse on ihmisen voimaannuttamisesta hänen omassa
toimintaympäristössään
– Kasvatuksen/sosiaalisen kuntoutuksen tehtävänä kasvun tukeminen, uusien
tulevaisuushorisonttien näkyviksi ja mahdollisiksi tekeminen
• Toimijuuden vahvistumisen myötä ihmisen voimavarat myös jonkin olemassa
olevan tilanteen tai olosuhteiden muuttamiseksi kasvavat (Paulo Freire)
10.9.2018Helka Raivio8

9. Kasvuun tukemisesta
• Jo ennen Freireä suomalainen kasvatustieteilijä J.A. Hollo (1885–1967)
kuvasi kasvattamista ”luontoperäisen” kasvun auttamisena, kasvamaan
saattamisena
– Kasvatus aina vuorovaikutuksellista, ainutkertaista, pakotonta, kasvatettavaan
kunnioittavasti suhtautuvaa ja hänen yksilöllisiä kasvumahdollisuuksiaan
edistävää elämänlaajuista toimintaa (Taneli 2012,13)
• Periaatteina edelliset edustavat myös ihanteellisen sosiaalisen kuntoutuksen
lähtökohtia
• Kasvatuksen perustuessa yksilön omaehtoiselle kasvamiselle, voi ihmiseksi
kasvaminen kuitenkin tapahtua vain sosiaalisessa yhteisössä, joka säätelee
kasvua monin tavoin
– Siten sama kasvuprosessi, joka yksilön kannalta on omaehtoista kasvamista, on
sosiaalisesta näkökulmasta kasvatusta (Alanen 1987, 19)
10.9.2018Etunimi Sukunimi9

10. Voimavarat ja kasvu toiminnan lähtökohtina
• Voimavaraistamisen, muutoksen ja kasvun viitekehyksessä sosiaalityön ja
siten myös sosiaalisen kuntoutuksen funktioina eivät voi olla
– Olemassa olevan järjestyksen säilyttäminen (CONSERVING)
• Ihmisten niihin sopeuttaminen (CONFORMING)
• Voimavara- ja muutoskeskeisenä ihmistyönä interventioiden tehtäväksi
hahmottuu
– Ihmisten tietoisuuden sekä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen niin, että
sekä yksilöllinen ja persoonallinen, mutta myös sosiaalinen muutos tulevat
mahdollisiksi (TRANSFORMING)
• Yksilötason elämänmuutos; ihmisen oman arjen jäsentymisessä alkaa
vaikuttaa jokin uusi tavoite tai suunta
• Muutos kansalaistumisena; ihmisen omat tavoitteet liittyvinä yhteisölliseen tai
yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen
10.9.2018Helka Raivio10

11. Voimavarat ja kasvu toiminnan lähtökohtina
• Sosiaalisen kuntoutuksen muutostyössä myös selkeitä rakenteellisen
sosiaalityön elementtejä
– Tavoitteena sosiaalinen esteettömyys, ”paikkojen” ja ympäristöjen saattaminen
avoimiksi ja vastaanottaviksi kaikille
• Sosiaalinen kuntoutus siis sekä yksilön, yhteisöjen että yhteiskunnan
sosiaalista toimintakykyä vahvistavana, kasvua tukevana toimintana
– Työntekijät katalysaattoreita ja dynamisoijia; herkistämässä, yllyttämässä,
rohkaisemassa ja motivoimassa osallistumiseen (Kurki, 2011)
• Kun toiminnassa onnistutaan herättämään tai elvyttämään osallistujien
intohimoja ja unelmia, ”nukkuvia”, unohtuneita tai luovutettuja asioita, on
toivo herätetty ja muutos jo käynnissä!
10.9.2018Helka Raivio11

12. Aikuisen yhteiskunnalliset oppimistehtävät ja niistä
suoriutuminen
• Eri elämänvaiheissa tarvitsemme enemmän tai vähemmän tukea
sosiaalisista rooleista suoriutuaksemme
– Muuttuvat taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset rakenteet asettavat myös
jatkuvasti uusia oppimistehtäviä
• Oppimistarpeemme voidaan luokitella erityisesti kolmelle osa-alueelle:
– Yksityisiin tehtäviin, julkisen elämänpiirin kansalaistehtäviin sekä työelämän
tehtäviin
• Sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa nämä aikuisen elämänpiirittäiset
oppimistehtävät, ja asiakkaiden taitojen kartuttaminen niistä suoriutumiseksi,
ovat sosiaalisen kuntoutuksen ydintä
• Se, miten aikuistuneen yksilön jatkuvan oppimisen valmiudet tosiasiallisesti
ilmenevät, riippuu myös esim. kasvutaustasta ja aikuisvaiheen
elämänolosuhteista (Alanen 1987)
– Sosiaalinen toimintakykymme, ja oppimisvalmiutemme siihen kytkettyinä,
rakentuvat suhteessa ja suhteena siihen toimintaympäristöön, jossa elämme ja
vaikutamme
• Sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmällä ainakin elämänolosuhteiden
voidaan arvella olevan/olleen eri tavoin haasteellisia10.9.2018Helka Raivio12

13. 10.9.2018Helka Raivio13

14. Arkitaidot
• Tavoitteena toimivampi arki
– Kyky huolehtia itsestä ja selvitä arjen toimista, kyky organisoida sekä asioida,
kyky ylläpitää kotia, riippuvuuksien hallinta
• Työotteina yksilötyössä:
– asiakkaiden ohjaaminen ja saattaminen (ensisijaisten) etuuksien piiriin, asunnon
hankkiminen/ylläpitäminen, palvelujen käyttöön opastaminen ja rohkaiseminen,
yhdessä tekeminen arkeen liittyvissä asioissa (siivoamista, ruoan laittamista,
asioiden hoitamista eri virastoissa)
• Työotteina ryhmätoiminnoissa:
– vertaisryhmätoiminta, toiminnallisten taide-, luonto- ja liikuntalähtöisten
menetelmien hyödyntäminen, terveydenedistämisryhmät, vertaisneuvojakoulutus
• Työotteina alue-, yhteisö- tai yhdyskuntatyössä (rakenteellinen sosiaalityö):
– yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa uusien toimintamuotojen kehittämiseksi,
asiakkaiden, ammattilaisten ja viranomaisten osallistaminen ja sitouttaminen
yhteiskehittämiseen
10.9.2018Etunimi Sukunimi14

15. Sosiaaliset taidot
• Tavoitteina vahvistunut itsetunto, itseluottamus, itseilmaisu,
vuorovaikutuskyvyt
– Kyky luoda ihmissuhteita ja liittyä muihin, kyky ylläpitää yhteyksiä, ottaa vastuuta
sekä huomioida muita, kyky toimia (perheen)jäsenenä
• Työotteina yksilötyössä:
– intensiivinen asiakastyö, kotikäynnit, työskentely ihmisten arjessa, rinnalla
kulkeminen
• Työotteina ryhmätoiminnoissa:
– vertaisryhmätoiminta, toiminnallisten taide-, luonto- ja liikuntalähtöisten
menetelmien hyödyntäminen
• Työotteina alue-, yhteisö- tai yhdyskuntatyössä (rakenteellinen sosiaalityö):
– jalkautuminen, työskentely kentällä, sosiaalisesti esteettömien ja osallisuutta
edistävien tilojen luominen ja käyttöönotto
10.9.2018Helka Raivio15

16. Yhteisötaidot
• Tavoitteina vahvistunut itsen ja ympäristön tiedostaminen, innostuminen ja
liikkeelle lähteminen, opiskelu ja työ
– Kyky osallistua ja harrastaa, kyky tavoitella tulevaa, kyky sopeutua, kyky hankkia
koulutus ja tehdä työtä
• Työotteina yksilötyössä:
– uusien tulevaisuusnäkymien avaaminen, asiakkaiden ohjaaminen ja motivointi eri vapaa-
ajan toimintojen pariin, ohjaus ja tuki muunlaisen kuntoutuksen ja/tai koulutus- sekä TE-
palveluiden piiriin
• Työotteina ryhmätoiminnassa:
– yhteisosallistuminen ja yhteiskehittäminen; uusien ryhmien ja toimintojen luominen,
kuntouttava työtoiminta, työsalitoiminta, avotyötoiminta, työ- ja päivätoiminta
• Työotteina alue-, yhteisö- tai yhdyskuntatyössä (rakenteellinen sosiaalityö):
– paikallisiin rakenteisiin vaikuttaminen niin, että useammat julkiset/yleishyödylliset kulttuurin,
vapaa-ajan ja harrastusmaailman mahdollisuudet kohderyhmälle avoimia (saavutettavuus,
maksuttomuus, esteettömyys, jne…)
– paikallisiin työmarkkinoihin vaikuttaminen niiden muuttamiseksi osallistavammiksi, yhteistyö
työnantajien ja oppilaitosten kanssa
10.9.2018Helka Raivio16

17. Yleisinä karkeina linjoina
• Vapaaehtoisuus – velvoittavuus?
• Sopeuttava funktio?
• Voimaannuttava funktio?
• Yksilö-, ryhmä- vai alue- tai yhdyskuntatyötä?
• Intensiivistä yksilötyöskentelyä sekä toiminnallista ryhmätoimintaa
• Yhdessä! Kokemustieto, asiakasasiantuntijuus ja verkostot mukaan
• Sekä työelämävalmiuksia edistävää että sosiaalista osallisuutta
edistävää toimintaa
• Rohkeus työtavoissa; taide- ja luova toiminta, luontolähtöiset sekä
terveyttä ja hyvinvointia lisäävät menetelmät
• Matalat kynnykset; jalkautuva työskentely, sosiaalisen kuntoutuksen
vieminen sinne, missä ”elämä eletään”
10.9.2018Helka Raivio17

19. KIITOS!
Lisätietoja SOSKU –hankkeesta:
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku
Yhteystiedot:
Helka Raivio
tutkija-kehittäjä
puh. 029 524 7183
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
10.9.2018Helka Raivio19

20. Lähteet:
• Alanen, A. (1987) Johdatus aikuiskasvatukseen
• Freire, P. (2005) Sorrettujen pedagogiikka
• Hallituksen esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi (2014)
• Järvikoski, A. (2013) Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. STM:n raportteja ja
muistioita 2013:43
• Kurki, L. (2011) Sosiokulttuurinen innostaminen yhteisötyönä.
• Puromäki, H. & al. (2016) Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntakyselyn
tulokset
• Raivio, H. & Karjalainen, J. (2013) Osallisuus ei ole keino tai väline – palvelut ovat!
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
• Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, STM 2017:5
• Taneli, M. (2012). Kasvatus on kasvamaan saattamista. Kasvatusfilosofinen tutkimus
J. A. Hollon sivistyskasvatusajattelusta. Väitöskirja, Turun yliopisto
10.9.2018Helka Raivio20