1. Soten haasteet kansalaisten
edunvalvonnassa
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja
mielenterveysnäkökulma
THL 9.2.2016
Riikka Perälä, VTT
Päihdeasiamiestoiminta
EHYT ry.
19.2.2016 Riikka Perälä

2. Päihdeasiamiestoiminta on:
• järjestöpohjaista edunvalvontaa; täydentää lakisääteistä potilas- (n 2000)
ja sosiaaliasiamiesjärjestelmää (n 50)
• tehtävänä tukea asiakkaita perusoikeuksien ja muiden lakisääteisten
etuuksien ja oikeuksien toteutumisessa estäen siten palvelujen
väliinputoamistilanteita
• riippumaton kunnista ja palvelujen tuottajista
• toimialueena koko maa
• palvelut maksuttomia asiakkaille
• Raha- automaattiyhdistyksen tuella
29.2.2016 Riikka Perälä

3. Kohderyhmänä:
• vapaaehtoisesti päihdehoitoon ja –kuntoutukseen hakeutuvat, joilla
ollut ongelmia
1) hoitoon pääsyssä omassa kunnassa/sote-alueella; palvelujen
väliinputoajat
2) kohtelussa
3) kuntoutuksen aikaisessa sosiaaliturvassa sekä
4) niihin välittömästi liittyvissä ongelmatilanteissa
• päihdeongelmaisten läheiset
• muut päihdetoimijat, jotka hoitavat asiakkaan asioita kuten kuntien,
päihdehuollon laitosten sekä järjestöjen työntekijät ja vertaistoimijat
39.2.2016 Riikka Perälä

4. Asiakkaiden oikeudet sote-palveluissa tällä
hetkellä
• Merkittävä määrä ihmisiä ei tiedosta oikeuksiaan palveluissa
tai osaa hakeutua niiden piiriin
• Palvelut kirjavia ja niiden valvonnalle ei ole toimivia rakenteita
ja käytäntöjä
• Puutteita asiakas- ja potilaslakien säännösten noudattamisessa
• Mielivaltaisuutta ja epäasialliseksi koettua kohtelua
49.2.2016 Riikka Perälä

5. Miten näkyy päihdeasiamiehelle tulleissa
yhteydenotoissa?
• Tarpeenmukaiseen hoitoon/ kuntoutusta ei ohjata tai ei saa
maksusitoumusta
• Hoitoon on joutunut jonottamaan liian pitkään
• Laitoshoitoon vaikea päästä ja tarjotaan liian usein riittämättömäksi
koettua avohoitoa
• Lyhyet hoito- ja katkaisujaksot ja ongelmia hoitojatkumoiden
toteutumisessa
• Pompottelua ja vastuun siirtämistä taholta toiselle
• Hoitoa/kuntoutusta koskevien päätösten pitkittyminen ja puutteelliset
perustelut
• Huonoja kohtelua tai huonosti perusteltuja menettelytapoja
• Omaiset ja läheiset eivät saa riittävästi apua
59.2.2016 Riikka Perälä

6. ”Hiljaisia signaaleja” kentältä
• Harkinnanvaraisuuden kasvu: hoitoa ”tarvittaessa”,
”tarkoituksenmukaisesti” ja ”oikea-aikaisesti”
• Venynyt hoitoon pääsy etenkin niiden kohdalla, joiden
tilannetta ei katsota ”akuutiksi”
• Erilaisten mittareiden käytön yleistyminen aidon ja välittömän
hoidon tarpeen mittaajana; viitteitä myös hoidon arvion
medikalisoitumisesta
• Epämääräisistä ja vaikeasti diagnosoitavista ongelmista
kärsivät jäävät helposti palveluiden väliin tai kokonaan
ulkopuolelle
• Hoitopessimismiä: ”persoonallisuushäiriöistä ei voi hoitaa”
69.2.2016 Riikka Perälä

7. ”Hiljaisia signaaleja” kentältä….
• Asiakkaan osallisuus kaavamaista – ”sitoutuminen
hoitosopimukseen”, käynnit omahoitajan luona – mutta
tärkeissä asioissa osallisuutta ei asiakkaiden mielestä
kuitenkaan aina ole
• Päihdeongelmaan liittyvät piirteet kääntyvät palvelujen arjessa
ongelmaisia itseään vastaan: ”ei kykene ottamaan vastuuta”,
”yrittävät aina sumplia” yms.
• Onko ongelman luonnetta vieläkään oikeastaan ymmärretty
vai onko ymmärrys katoamassa palvelujärjestelmän
muutoksen myötä?
• Käytännöt ja asenteet kuitenkin vaihtelevat
79.2.2016 Riikka Perälä

8. Johtopäätöksiä
• Lainsäädäntö työvälineeksi palveluiden suunnitteluun -eivät
vain lista pakottavia velvoitteita
• Edelleen tarvetta erityislainsäädäntöön
• Tulevien palveluratkaisujen vaikutukset asiakkaiden oikeuksien
toteutumiseen ja palveluiden saantiin kaiken kaikkiaan
huomioitava tarkkaan; lainsäädäntö ei ole muuttunut tältä
osin
• Hyvien käytäntöjen levittäminen ja niistä oppiminen ja
tasapaino hyvien käytäntöjen ja ns. innovaatioiden välillä
tulevaa palvelujärjestelmää suunniteltaessa
89.2.2016 Riikka Perälä

9. • Kaikki ongelmat eivät näy mittareissa, eikä niiden kuulukaan
näkyä
• Hoitoon päästävä edelleen avun ja tuen ja hoidon tarpeen
perusteella
• Kiitos! J
99.2.2016 Riikka Perälä