Päivi Berg: Nuori ja kohtaamisen kommervenkit
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•401 views
Terve-SOS 2016, Seinäjoki Päivi Berg Nuori ja kohtaamisen kommervenkit
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Similar to Päivi Berg: Nuori ja kohtaamisen kommervenkit
Similar to Päivi Berg: Nuori ja kohtaamisen kommervenkit (20)
More from THL
More from THL (20)
Päivi Berg: Nuori ja kohtaamisen kommervenkit
- 1. Nuori ja kohtaamisen kommervenkit Päivi Berg, dosentti, erikoistutkija Nuorisotutkimusverkosto TERVE-SOS 2016 18.5.2016
- 2. 2 Nuoret luukulla (2015) • Miten palvelujärjestelmä ja siinä asioivat 18–29 -vuotiaat nuoret kohtaavat toisensa? • Nuorten kuulemisen tavat sekä syrjäytymisen ehkäisytoimien kustannukset ja vaikuttavuus • Nuorten kokemusten hyödyntäminen syrjäytymistä koskevan tiedon tuottamisessa hyvinvointipalvelujen tarjoajien näkökulmasta (NTS) • Nuorten näkökulma interventioihin, niiden vaikuttavuuteen ja heidän kokemuksellisen asiantuntemuksensa hyödyntämiseen (NTS) • Peruspalvelujen arviointi nuoriin kohdistuvien palvelujen näkökulmasta, syrjäytymisen ehkäisyn kustannukset vuosina 2006-2011 (THL)
- 3. 3 Aineisto o Espoo ja Kouvola (THL: Helsinki, rekisteriaineisto) o Peruspalvelut • Sosiaalitoimi, TE-palvelut, nuorten neuvontapalvelu, Vamos, etsivä työ • Työntekijöiden haastattelut (N=10, 9 naista) • 18-29 vuotiaiden nuorten haastattelut (N=19, 10 naista) • Kadonneet nuoret (Myrskylä 2012) Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
- 4. 4 NEET-nuoret (Not in Education, Employment or Training) • Yleinen työttömyysaste Suomessa 9,4 prosenttia (miehet 10,4 %, naiset 8,4 %) • 15–24-vuotiaiden työttömyysaste 24,1 % -> sukupuolittain heistä n. 57 % miehiä, 43 % naisia • 25-34-vuotiaiden työttömyysaste 8,7 % -> 57 % miehiä, 43 % naisia Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helmikuu 2016, Liitetaulukko 16. Työttömyysasteet sukupuolen ja iän mukaan 2015/02 - 2016/02 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2016]. + oma laskelma liitetaulukosta
- 5. 5 Koulutuksen keskeyttäminen • Peruskoulun keskeyttäneitä lukuvuonna 2014/2015 noin 0,5 %. Heistä poikia 59 %, tyttöjä 41 %. • Tutkintoon johtavassa koulutuksessa 5,4 % keskeytti opinnot lukuvuoden 2013/2014 aikana Lukio 1,6 % (miehistä 1,9 %, naisista 1,4 %) Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus 6,9 % (miehistä 7 %, naisista 6,7 %) Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 % (miehistä 8,2 %, naisista 4,8 %) Yliopistokoulutus 5,8 % (miehistä 6,5 %, naisista 5,1 %) • Vuonna 2014 neljän kuukauden koeajalla oppisopimuskoulutuksen keskeytti 1,7 %. Koeajan jälkeen keskeytti 6,8 %. Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-9280. 2014, Liitetaulukko 2. Peruskoulun koulupudokkaat lukuvuosina 1999/2000–2014/2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2016]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-9280. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2016]
- 6. 6 Nuorten kuulemisen ja kohtaamisen erilaiset kontekstit “Elämän kolhimat” Ei valmiutta koulutus- /työmarkkinoille Ei koulutusta Ei töitä “Taantuman uhrit” Ei koulutusta vastaavaa työtä “Puolivalmiit” Opintoja, mutta ei tutkintoa Ei töitä Hyvinvoinnin edistäminen (Mielen)terveyspalvelut Sosiaalitoimi Työpajat Työn saaminen TE-toimisto Tutkinnon hankkiminen Sosiaalitoimi TE -toimisto
- 7. 7 “Elämän kolhimat” ”Mä en oikeen tykänny [terapeutista] mut sitten kun mä en oikein pystyny sanomaan ja mulle sanottiin et se pitäs sanoo sille et vois niinku sanoo että mä en oikeen tykkää tästä, niin en mä oikein pysty sanoo ihmiselle suoraan että ei mulla vaan synkkaa vaan sun kans, niin se on vähän hankala” “Taantuman uhrit” ”No must ainakin nää koulutukset on tuntunu vähän sellaset et kerrataan, kerrataan, kerrataan, et senkii ajan vois olla vaikka jossakin töissä tekemässä jo sit töitä.” “Puolivalmiit” ”Mä oon oikeesti mä oon jo lopettanu niin mont kouluu jo silleen kun mulla on niin vaikee olla koulus ni sit kun ne jankuttaa että pitää hakee yhteishaussa ja sillei, pitää mennä sinne pääsykokeisiin jos tulee kutsu ja vähän ahistaa et mitä mä teen.”
- 8. 8 Kohtaamisen mahdollisuuksia ja rajoituksia • Palvelujärjestelmä laaja ja monimuotoinen, silti nuorella rajalliset mahdollisuudet tulla kuulluksi siinä, - mihin palvelupoluilla edetään - milloin pääsee palveluun - kuinka paljon aikaa on tulla kuulluksi - mitkä valinnat ovat hyväksyttäviä • Tieto nuoren taustasta ja muista asiakkuuksista tulee monissa palveluissa nuorelta itseltään - Aloittaminen puhtaalta pöydältä ilman ennakkolokerointia? - Vaatimus kertoa yhä uudelleen ikävistä kokemuksista, epäonnistumisista? • Asiakkuudesta puhuminen ja järjestelmän kritisoiminen ei välttämättä helppoa nuorelle - Vaatii nuorilta resursseja, kokemusta, ymmärrystä vaihtoehdoista - Tärkeää kuulla nuoria, mutta heidän vastuullaan ei ole keksiä, miten parantaa palveluja - Viranomaiskulttuuri suosii niitä, jotka pystyvät puhumaan – lisää toiminnallisuutta?
- 9. 9 Sukupuolen merkityksellistyminen työntekijöiden ja nuorten haastatteluissa Berg, Päivi & Aaltonen, Sanna (ilmestyy) Wendy, Peter and the Lost Boys – The gendered discourses of welfare service practitioners and their young clients. YOUNG. ”Sosiaalitoimistojen työntekijöistä vain kourallinen miehiä – HS kysyy, syrjitäänkö miehiä” http://www.hs.fi/kaupunki/a1452831647513
- 10. 10 Viranomaiskulttuurin ”puhevaltaisuus” ”Suositaan niitä, jotka pystyy puhumaan ja osaa puhua, sama hoitojutut ja terapiat niin nehän on aika puhevaltasii. Jos me aatellaan meijän nuorii miehii, monet ei oo mitään sellasii puhujatyyppejä, monet on, mutta ei kaikki. Tulee sellanen tunne, et saa kiskoo sen sanan, yhenkin sanan, suusta, niin että olisko tää ainoo vaihtoehto. Tietysti etsivällä [työllä] on se hyvä puoli, et on toiminnallista, lähetään johonki, on liikuntaretkii ja tehään tällasta, mut että mikä ois tällanen liikuntaterapia tai veliterapia (naurahdus) tai puutyöterapia […] et se ois hoitavaa, mut se ei ois vaan puhuvaa. En tiiä, onks sellast ikinä olemassa, mut uskon, että tietyt ihmistyypit hyötys enemmän siitä tekemisestä ku puhumisesta, tai kaikki. Et se ois mukana jollain tavalla se tekeminenkin.” (Työntekijän haastattelu)
- 11. 11 Työntekijät nuorista asiakkaista • ”Kotiin jääneet” (=kadonneet) nuoret miehet: pelaaminen (tietokoneella), ”hiljaisia”, ”yksinäisiä”, ”saamattomia”, ”peräkammarin poikia” • Tyyppitapaus: ”nuori mies jolla monta keskeytynyttä yritystä ammattikoulussa, keskeytyny armeija, paljon velkaa ja sitten voi olla jo häätö päällä asunnosta ja sitten ehkä jonkinlaista rötöstelyäkin jo, päihteet, hyvin tää on yleinen juttu”. ”Tytöt on jotenkin ehkä jouhevampia tekemään tällaisia kompromissiratkaisuja ja lähtemään tekemään jotakin ja pojat on vähän jäyhempiä siinä”. -> aktivointitoimenpiteiden vastustaminen
- 12. 12 • Työntekijöiden puheessa ”hankalina” näyttäytyvät sellaiset nuoret miehet, jotka eivät kiinnostuneita koulutuksesta/työstä tai valinneet elää yhteiskunnan oravanpyörän ulkopuolella. ”Mul oli just tämmönen kaveri, jota tapasin useemman kerran ja oltiin yhteyksissä. Just mikään ei kiinnostanut, mitään ei haluu tehä ja missään ei pysy ja kaks päivää siviilipalveluksessa ja taas ja yhteiskunta haisee ja ei mitään. Nyt meillä oli aktivointi […] sosiaalitoimessa, ni sisään kävelee ihan eri kaveri, fyysisisestikin ihan erinäkönen: siistit vaatteet, trendikkäät silmälasit. Hän olikin päässyt työvoimakoulutukseen […], ihan muuttunu kaveri, ihan eri ääni kellossa. Hän oli niin ylpee, 130 hakijaa ja 18 pääsi […] et se oli semmonen tosi ihana juttu kyllä.”
- 13. 13 • Ylipäätään pojista tai nuorista miehistä työntekijät puhuivat enemmän kuin nuorista naisista • Tyttöystävä työntekijöiden puheessa nuorten miesten haaveissa perheen perustamisesta, mutta myös jonkinlaisena ”kaidalla tiellä” pitäjänä -> nuoret naiset moraalin vartijoina/kohottajina • Tytöistä ei ylipäätään puhuttu samalla tavalla ”rassukoina” kuin pojista -> Huoli pojista -diskurssi -> Kulttuurinen sukupuolidiskurssi Suomen historiassa: vahvat naiset ja reppanamiehet, toisaalta ”Suomi tasa-arvon mallimaana”
- 14. 14 Nuorten kerronta • Seurusteleville, avo- tai avioliitossa oleville nuorille kumppani keskeisesti tukena työttömyyteen, ongelmiin jne. liittyvissä asioissa sekä nuorilla naisilla että miehillä • Ero tyttöystävästä oli johtanut huumeiden käyttöön, toisen nuoren miehen ex-tyttöystävä taas tuki häntä edelleen opiskelupaikan etsimisessä. Tyttöystävien perässä oli myös saatettu muuttaa toiselle paikkakunnalle, jonne oli jääty eron jälkeen • Ne nuoret miehet, jotka eivät seurustelleet, haaveilivat tyttöystävästä: ”Tyttöystävä ois ihan jees, se vois vähän ohjata, et ei tarvis mennä tonne pää kolmantena jalkana aina kaikkiin saatanan ojiin.” (Nuori mies)
- 15. 15 • Myös nuorille naisille erot saattoivat olla rankkoja ”Mulla oli täs sellanen miessuhde, mä tykkäsin siit miehest tosi paljon ja näin mut sit tää mies ottiki enemmin jonkun toisen naisen ja mut mä nyt oon aika hyvin siit toipunu […] mä oon sinkkutyttö ja sinkkuus on mulle aika siis aika, must tuntuu, et mä oon viel pitkän aikaan semmonen, et mä en seurustele tai mitään, mulla menee tällei hyvin, mä oon onnellinen yksin ja ilman miestä […] […] mä en ees aattele tällei, et mä tarvisin ittelle hienon kodin joskus tai jotain ja, jonku lapsen tai miestä tai jotain”. (Nuori nainen)
- 16. 16 • Toisella nuorella naisella seurustelu nuorempana itseään vanhemman miehen kanssa oli johtanut huumeiden käyttöön, myöhemmin toisen vanhemman poikaystävän myötä koulutuksen keskeyttämiseen. Tämän jälkeen kolmannen, asunnottoman nuoren miehen ”pelastaminen” johti seurusteluun. • Työntekijöiden sukupuolesta ei puhuttu, ”sossutantta”-nimitykset harvinaisia nuorten aineistossa • Tyytyväisyys omaan työntekijään
- 17. 17 Yhteenveto • Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, tilanteet ja tarpeet erilaisia • Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Mikä-Mikä-Maassa? - > ”Kadonneet nuoret” ”Kadonneet tytöt” eivät ole eri asemassa ”Kadonneiden poikien” kanssa, mutta aineistossa työntekijöiden huoli kohdistuu enemmän poikiin • Pääosin naispuolisten työntekijöiden ja hoivaavien tyttöystävien yhteiseksi tehtäväksi määrittyi kerronnassa syrjäytymisvaarassa olevien poikien ohjaaminen aikuisuuteen • Sukupuolitietoisuus tärkeää nuorille suunnatuissa palveluissa, jotta vältetään sukupuolisteretypioita
Editor's Notes
- Keskeyttäminen väheni ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa, ennallaan lukio- ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa.
- Palvelurakennehankkeessa haastateltuja nuoria yhdistää se, että kaikki olivat asiakkaita ja suurimman osan saattoi kategorisoida tähän NEET –kategoriaan, joka jälleen yhtenä yleistason määritelmänä on ongelmallinen Tätä NEET –kategoriaa purettu erilaisissa raporteissa, mutta aineistomme nuoret jakaa karkeasti kolmeen osaan Ensin “elämän kolhimat”, joiden elämässä on tekijöitä, jotka hankaloittavat heidän osallistumistaan opiskeluun tai työhön: asunnottomuus, mielenterveysongelmat, terveysongelmat, suuret elämänmuutokset, päihteiden käyttö, oppimisvaikeudet, perheen tuen puute Näitä saattaa olla kaikilla nuorilla ja aina välillä ihan meillä kaikilla, mutta näillä nuorilla joku ongelma tai ongelmakimppu on tavallaan päälimmäisenä ja painavan niin, että sen hoitaminen on ensisijalla Toinen ryhmä ovat ne, jotka ovat olleet matkalla työntekijäkansalaisiksi, jokta ovat aloittaneet yhden tai useita koulutuksia, mutta keskeyttäneet – silti kiinnostusta hankkia tutkinto/koulutus Kolmas ryhmä on “taantuman uhrit” ja tällä viittaamme siihen, heillä on koulutus, motivaatio, mutta ei koulutustaan vastaavaa työtä ainakaan lähialueella – naapurikaupungeissa voi olla työtä, mutta esimerkiksi kaupan alalla palkka voi olla niin pieni, että itsenäinen eläminen ei onnistu. Näiden ryhmien välillä on liikettä – vaikka olisi taantuman uhri siinä mielessä, että koulutus ja motivaatio on, niin silti voi olla joku hyvinvointivaje, joka haastattelussa nousee sellaiseksi, että se on ensin selvitettävä, niin kaikki muu selviää sen jälkeen Hyvinvointipalvelujen tavoitteet voi myös jakaa karkeasti kolmeen: Ensinnäkin sellaiset palvelut kuin mielenterveys tai sosiaalitoimi pyrkivät kohentamaan nuorten hyvinvointia tai poistamaan sellaisia hyvinvointivajeita, jotka estävät heitä kouluttamasta itseään – voi puhua myös kuntouttavina palveluina Toiseksi yritetään etsiä nuorelle koulutuspaikkaa Kolmanneksi yritetään löytää töitä tai auttaa työnhaussa kohentamalla nuorten työllistettävyyttä Jaottelu ei ole kiveen hakattu, mutta se toimi ainakin meillä tutkimuskentän jäsentäjänä
- Kuluttajan velvollisuus vaatia palvelua Vahva paine hakeutua koulutukseen – ahdistus omasta riittämättömyydestä Nuori, joka on toiminut kaikkien odotusten ja sääntöjen mukaan - ei mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksen sisältöön Nuorta kuullaan kaikissa palveluissa, asiakkuuden alussa tehty suunnitelma perustuu siihen -> luottamus vie aikaa -> tarpeet esiin usein vasta myöhemmin Tämä taas edellyttää, että työntekijä pysyy samana ja nuoret olivatkin tyytyväisiä omiin työntekijöihinsä vs. päivystystapauksissa saatu palvelu
- Kipinä-ryhmät Espoossa Oma työntekijä yleensä “kuulee” nuoria -> työntekijöiden puheessa “rivityöntekijän” vaikutusmahdollisuuksien puute ja resurssipuhe Resursseihin liittyen: Mielenterveyspalveluihin pääseminen ongelmallista kummassakin kunnassa! Todettu myös Vantaalla.
- Työntekijöiltä kysyttiin nuorten asiakkaiden sukupuolijakauma Nuorilta ei kysytty erikseen mitään sukupuoleen liittyvää Palveluiden työntekijöiden sukupuolijakauma naisenemmistöinen Asiakkaiden sukupuolijakauma 50 / 50 tilanteesta miehet 80 / naiset 20 tilanteeseen, osin työntekijöiden omaan arvio
- Olisi tärkeää joko kantaa huolta myös tytöistä tai ainakin ei asettaa heille kaksoistaakkaa, jossa on hoidettava itsensä ja omat asiansa ja sen lisäksi vielä seurustelukumppani.