Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi erityis- ja vaativan tason palveluiden näkökulmasta
•
0 likes•729 views
Esitys LAPE-muutosohjelman 13.12.2016 tilaisuudessa "Yhdessä eteenpäin vuosina 2017-2018". Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa lapset ry.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from THL
More from THL (20)
Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi erityis- ja vaativan tason palveluiden näkökulmasta
- 2. TARVE LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMASTA • Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmä (2013) totesi loppuraportissaan, että lastensuojelutarpeen ja lapsen hyvinvointikehityksen arvioinnissa tulee käyttää strukturoituja, dokumentoituja ja tutkimukseen perustuvia lapsen ja perheen tilanteen arviointimenetelmiä sekä lastensuojeluprosessin keskeisiin arviointivaiheisiin (lastensuojeluilmoitusten käsittely, lastensuojelutarpeen arviointi, huostaanotto ja sijaishuoltopaikan valinta, asiakkuuden päättäminen) tulee kehittää yhtenäiset toimintamallit. • Rajapinnoilla -tutkimuksessa (Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen sijaishuoltopaikan valinnasta, 2016) tuli esiin arvioinnin hajanaisuus ja sattumanvaraisuus sekä toive strukturoidusta arvioinnin viitekehyksestä, joka lisäisi arvioinnin yhdenmukaisuutta ja systemaattisuutta sekä kiinnittäisi huomion samoihin asioihin.
- 3. TARVE Luoda strukturoitu, eri palveluja yhteen sovittava ja systemaattinen arviointimalli ja yhteinen viitekehys, joka edistää • Lapsen ja perheen avun ja tuen kokonaisvaltaista kartoittamista perustason lähipalvelujen yhteistyönä tehtävässä tuen, hoidon ja palvelutarpeen arvioinnissa sekä • Lastensuojelun ja erityispalvelujen piirissä olevien lasten ja perheiden avun ja tuen tarpeen selvittämistä yhteistyönä, palvelujen sujuvampaa yhteen sovittamista sekä • Selkiyttää lastensuojelun asiakkuuden aikaista jatkuvaa arviointia (kuten esim. asiakkuuden aikainen tilannearvio, huostaanoton tarpeen arvio, asiakkuuden päättämisen arvio)
- 4. TAUSTALLA • Laajan terveystarkastuksen ohjeistukseen https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90831/ URN_ISBN_978-952-245-708-0.pdf?sequence=1 • THL:n tutkimuskooste 2016 ”Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi” • LasSe -hankkeen loppuraportti (http://pikassos.fi/aineistot/finish/114-lasse-hankkeen- loppuraportti/747-lasse-hankkeen-loppuraportti) sekä kootut käytännöt lastensuojelun tarpeen selvittämiseen (http://www.pikassos.fi/aineistot/finish/115-lasse- hankkeen-kootut-kaytannot/743-lasse-kootut- kaytannot).
- 5. • Luoda monitoimijaisen arvioinnin malli, joka on lapsen ja perheen sekä eri ammattilaisten yhteinen työväline tilanteissa, joissa lasten ja perheen tuen tarve on monialaista ja heidän tilanteen ymmärtäminen ja tarpeisiin vastaaminen edellyttävät lapsen ja hänen läheisten lisäksi useampien eri ammattilaisten osallistumista arviointiin. – Arvioinnin tarkoitus on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen ja perheen elämäntilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista – Ryhmä tuottaa yhteistä arviointia ohjaavan viitekehyksen ja mallin, joka sisältää toimintaperiaatteet, teemat, keskeiset menetelmät ja välineet sekä dokumentoinnin. TAVOITE
- 6. Turvallisuus ja ihmissuhteet Minäkuva Arki, toimijuus ja toimintakyky Vanhempana toimiminen Lapsen terveys, kasvu ja kehitys Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät A L V - Vanhemmuuden vahvuudet - Huolenpito - Turvallisuudesta huolehtiminen - Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa - Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa - Tunnesuhteen laatu - Kyky asettaa asia mukaisia rajoja - Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Lapsen kokemus perheestä, päiväkodista/koulusta, vapaa-ajasta, ystävistä Lapsen käsitys itsestään - Lapsen vahvuudet - Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky - Psyykkinen terveys - Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky - Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys - Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky - Toimeentulo - Asuminen ja asuinympäristö - Perheen historia - Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt - Päihteiden käyttö - Väkivalta
- 9. LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINNIN KOKONAISUUS Lapsen terveys, kasvu ja kehitys Vanhempana toimiminen Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät - Lapsen vahvuudet - Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky - Lapsen psyykkinen terveys ja toimintakyky - Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky - Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys - Vanhemmuuden vahvuudet - Huolenpito - Turvallisuudesta huolehtiminen - Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa - Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa - Tunnesuhteen laatu - Kyky asettaa asia mukaisia rajoja - Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus - Lapsen läheisten terveys - Toimeentulo - Asuminen ja asuinympäristö - Perheen historia - Sosiaalinen ympäristö (ml. verkosto ja yhteisö) - Palvelut ja lapsen kehitysympäristöt - Päihteiden käyttö - Väkivalta
- 10. MITEN? • Peruspalveluissa äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa seurataan ja arvioidaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lapsen perheen tilannetta ja perheen elinoloja säännönmukaisesti osana palvelujen perustoimintaa. Valtaosa arvioinneista tehdään lapsen ja perheen sekä työntekijän kahdenkeskisenä arviointina. Kaikissa arvioinnin kohdissa (esim. peruspalveluissa) ei arviointia ole välttämätöntä tehdä monitoimijaisesti. • Monitoimijuuden tarvetta on arvioitava tilannekohtaisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhteinen arvioinnin viitekehys voi auttaa työntekijöitä sen pohdinnassa, milloin asiakkaan tilanne on sellainen, että monitoimijaista tietoa ja työskentelyä tarvitaan. • Monitoimijuudessa asiakas (lapsi ja aikuiset) on itse keskeisin toimija, jolloin muiden toimijoiden mukaan tulon on myös vahvistettava asiakkaan omaa toimijuutta. • Monitoimijuutta voi toteuttaa monella tapaa: 1) hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa, 2) konsultoinnilla 3) sopimalla ”muista arvioinneista tai tutkimuksista”, 3) yhdessä työparina 4) yhdessä monen toimijan kanssa ”saman pöydän ääressä”
- 11. JATKOSSA • Mitä mallin käyttöönotto edellyttää? – Esim. koulutus, organisointi, resursointi, yhteistyörakenteet ja toimintatavat, johtaminen, seuranta • Suosituksia keskeisistä arvioinnin välineistä? • Dokumentoinnin käytäntöjen ja yhteisen dokumentointialustan kehittäminen • Monipuolista vaikuttavuustietoa?
Editor's Notes
- Nämä julkaisut muun muassa kehittämisen taustalla. Näitä hyödynnetty tai kokoavat jo tehtyä.
- Ryhmässä on keskitytty arvioinnin periaatteisiin sekä sellaisen yhteistä arviointia ohjaavan viitekehyksen kuvaamiseen, jonka avulla syntyy mahdollisimman kattava kuva lapsen ja perheen elämäntilanteesta ja hyvinvoinnista.
- Keskiössä lapsen ja hänen läheisten (usein vanhemmat) kokemustieto, mutta myös ammattilaisen tieto.
- Keskeisiä taustateorioita/periaatteita: Osallisuus ja motivaatio kiintymyssuhde, riski- ja suojaavat tekijät, trauma Lapsen hyvinvoinnin malli, LOS, myönteinen tunnistaminen ja lapsikeskeisyys Systeeminen ajattelu Ongelmien ylisukupolvisuus, pysyvyys (kohortti-tutkimus, Puheesta tekoihin -julkaisu)