Miten johdamme lapsia, nuoria ja vanhempia osallistavaa ja erilaisia toimijoita sitouttavaa muutosta?
•
0 likes•278 views
Dosentti Jorma Niemelä, TBC. Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 seminaarin esitys.
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (7)
Similar to Miten johdamme lapsia, nuoria ja vanhempia osallistavaa ja erilaisia toimijoita sitouttavaa muutosta?
Similar to Miten johdamme lapsia, nuoria ja vanhempia osallistavaa ja erilaisia toimijoita sitouttavaa muutosta? (20)
More from THL
More from THL (20)
Miten johdamme lapsia, nuoria ja vanhempia osallistavaa ja erilaisia toimijoita sitouttavaa muutosta?
- 2. Esitykseni rakenne 1. Kysymys on monimutkaisesta ja – tasoisesta mutta välttämättömästä muutoksesta. 2. Hieman hallinnon kehityssuunnista, jossa hallinnosta siirrytään verkostojen hallintaan. 3. Muutoksen johtamisen ydinasioita eli mistä perimmältään saattaisi olla kyse. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 2
- 4. Palvelujärjestelmän haasteet asiakkaiden näkökulmasta (Määttä 2016, Niemelä 2017) • Palvelujärjestelmämme toimii hyvin silloin, kun tuen tarve on selkeä ja koskettaa vain yhtä palvelua. 1. Palvelujärjestelmämme on kuitenkin pirstoutunut kokonaisuus, jossa asioita hoidetaan useamman toimijan kanssa, jotka eivät ole tekemisissä keskenään (Pohjola 1997, 172–173). 2. Palvelujärjestelmän heikkoudet ja epäselvyydet tulevat esille erityisesti tilanteissa, joissa avun ja tuen tarve on monimutkainen ja vaikeasti eriteltävä. • Viranomaisten kokemusten mukaan yhteistyö muuttuu sitä hankalammaksi, mitä useampia toimijoita prosessiin osallistuu (Heinonen ym. 2011, 25–26.) • Erityisen vaikeiksi tulevat niiden asiakkaiden tilanteet, joiden omat kyvyt ovat puutteelliset. • Tätä asiakasnäkökulmaa palveluiden tavoittamiseen ja saamiseen on analysoitu niin kutsuttujen poiskäännyttävien kynnysten avulla (Määttä 2012). (Analyysi valinnanvapauslainsäädännöstä, Niemelä 2017) 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 4
- 5. Maakunta- ja sote- uudistuksen muutosvalmennus (Niemelä, Virtanen ja Saksi 2016) Julkishallinnon muutos Digitalisoituminen Yhteiskunnan taloudellinen liikkumavara Palvelujen monimuotoistuminen Yhteiskunnan mediallistuminen Julkisen johtamisen muutos Monikanavaisen palvelutuotannon johtaminen Toiminnanohjaus ja julkinen talousjohtaminen Palveluekosysteemit, innovaatiot, liiketoiminta- osaaminen Viestinnän johtaminen • Koskee niin koko maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kuin myös soten eri osa-alueita 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 5
- 6. Hallinnosta hallintaan Luovassa johtamisessa käytetään kaikki elementtejä (Möttönen & Niemelä 2005) • Hierarkkisuus • Varmuus Hallinto • Korvaus • Vahvat sopimukset Markkinat • Yhteinen intressi • Luottamus Verkostot 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 6
- 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Mitä… • Palveluiden uudistaminen asiakaslähtöisiksi • Palveluintegraation vertikaalinen ja horisontaalinen toteuttaminen Miten… • Digitalisaation hyödyntäminen • Valinnanvapauden toteuttaminen …ja osin miksi • Palveluiden parantamiseksi • Kustannusten kasvun hillitseminen 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 7
- 8. Mikä (kaikki) saattaa mätätä? Vaikka ongelmien luettelointi ei ole vielä ratkaisu! 1. Asenteet ja roolit 2. Paradigma- ja koulukuntaerot 3. Professiokeskeisyys 4. Organisaatiokeskeisyys 5. Järjestelmien siiloutuneisuus 6. Erilaiset toimintakulttuurit 7. Ristiriitaiset säädökset ja ohjeet 8. Resurssien tuhlaus (!) 9. Rahoituksen osaoptimointi 10. Hajautuneet tietojärjestelmät 11. Ratkaisemattomat tietosuojakysymykset 12. Painopiste liiaksi korjaavassa työssä 13. Vastuun hajautuminen 14. Lähiyhteisöjen sivuuttaminen 15. Kansalaisyhteiskunnan unohtaminen 16. …. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 8 …ja mahdollisesti erilaisten ansaintalogiikkojen kieli ja kulttuuri
- 9. Otsikkomme on: Miten johdamme lapsia, nuoria ja vanhempia osallistavaa ja erilaisia toimijoita sitouttavaa muutosta? • Vastaus on Perälän ym. (2012) perusteellisessa oppaassa • Sopii malliksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 9
- 10. Miten löytää oleellinen liikkeellelähtö? • Perälän ym. opas osoittaa, kuinka monimutkaisesta ja – tasoisesta haasteesta on kyse. • Yritän löytää nyt enemmänkin isoja avaintekijöitä muutoksen edistämiseen: 1. Missio-vetoinen vuorovaikutuksen johtaminen ja yhteensovittava johtaminen 2. Hyvinvointistrategioiden jäsennyksestä nouseva osallistaminen 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 10
- 12. Mitä käytännössä? • Muutoksen johtamisessa oleellista on kyky muotoilla 1. missio, joka kyetään viestimään, 2. ja mission innoittama, vuorovaikutteinen verkosto, johon kyetään ja halutaan sitoutua 3. ja toimintatapa, joka viestii, osallistaa, aktivoi ja voimaannuttaa. • Maakunta muodostaa järkevän kokoisen alueen yhteistyölle. • Tärkeää kohdata kasvokkain avaintoimijoita, jos haluaa muutoksia läpi. • Me johdamme ihmisiä, ei asioita. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 12
- 14. Vastavoimia… ja niitä riittää! • Kohtaamme vihaa, väkivaltaa, hylkäämistä, kaltoinkohtelua, syyllisyyttä ja häpeää – tekisinkö siksi vain hallinnollisen välttämättömyyden? • Elämme somemyrskyjen maailmassa – mitäpä jos tekisin työni vain hissukseen! • Nurkan takana vaanii juridisaatio – eikö kannata keskittyä vain ”oikeisiin” päätöksiin eikä muuhun toimintaan? • Kohtaamme organisaatio- ja toimintakulttuurirajoja – miksi taistella tutkainta vastaan? • Taloudellinen ja ajankäytöllinen liikkumavara pieni – miksi satsata johonkin verkoston rakentamiseen? • Muutos tuntuu riskiltä –miksi riskeerata? 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 14
- 16. Kaikkia tarvitaan – koko sote-, oppilashuolto- ja muu ketju tarkasteluun • Lähtökohta: Työntekijän ammatillinen orientaatio ja roolin muodostuminen moniasiakkaiden kohdalla 1. kopin ottajat, 2. siirtäjät ja 3. torjujat (Määttä ja Keskitalo 2014) • ”Palvelujärjestelmän nykyisen toimintalogiikan mukaisesti monialaista tukea tarvitseva asiakas on riskissä joutua poiskäännytetyksi, mikäli ensimmäiset hänet kohdanneet viranomaiset eivät ymmärrä tuen tarpeen kokonaisuutta ja auta rakentamaan tarpeiden mukaista tukiverkostoa.” (Määttä 2016) – vallankäyttäjät asiakkaasta käsin katsottuna usein ulkoringissä. • Vaikka Lape-palvelut toimisivat vaikka kuinka hyvin, niin ratkaisevaa on kaikkien gatekeepereiden toiminta asiakaskohtaamisessa: Niiden on sekä ymmärrettävä että osattava ottaa koppi. Sisärinki Ulkorinki 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 16
- 17. Yhteensovittava johtaminen (ks. Määttä 2016) Asiakaslähtöinen palveluprosessien ja järjestelmän tarkastelu Verkottuminen, neuvottelu ja sopiminen vastuista, erityisesti prosessin johtamisesta Tehtävien ja toimenkuvien tarkastelu, mutta instituutioista actioniin Tarvittaessa tukirakenteet, vrt. Ohjaamo-toiminta, ja digitaaliset palvelut Kumppanuudet ja osallistumis- mahdollisuudet Toimintakulttuurin ja työkäytäntöjen muutos 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 17 Kyseenalaistava, avoin mieli Tavoitteena (myös) innovaatioekosysteemi Usko siihen että voidaan toimia toisin!
- 18. Edellä olevan lisäksi must-asioita! • Tietojärjestelmät saatava kuntoon! • Viulustakaan ei ole hyötyä, jos sillä ei osaa soittaa. • Tietosuoja on jatkossakin haastava kysymys. • Asia organisaatiota tärkeämmäksi. • Valinnanvapauslainsäädäntö ei saisi pirstoa horisontaalista ja vertikaalista palveluintegraatiota. • Yhteys elinpiiriin ei saa kadota. • Maakuntakeskuksessa voi olla vaikka kuinka upea lauma erityisasiantuntijoita, mutta onko sillä kosketus asiakasperheen elämänpiiriin? • On siis orkestroitava verkostoa. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 18
- 20. Hyvinvoinnin kaksi strategiaa (Hämäläinen 2006) • Hyvinvoinnin edellytykset voi jakaa kahteen toisiinsa kietoutuvaan ryhmään: lainsäädännöllis-institutionaalisiin ja kasvatuksellis-sivistyksellisiin. • Kehittynyt sosiaalipoliittinen järjestelmä tarjoaa sosiaalista turvaa, tulonsiirtoja ja palveluja. • Toisaalta inhimillisten kasvuprosessien kautta syntyy yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuutta, osallistumista ja sisäistä elämänhallintaa. • Poliittinen strategia vaikuttaa lainsäädäntöön, talouteen sekä palvelu- ja muihin instituutioihin. Vastaavasti sivistyksellinen strategia vaikuttaa ihmiseen, myös ihmisten kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja yhteisöihin, joista perhe ja kansalaisyhteiskunta korostuvat. • Hyvinvointiin kasvetaan ja hyvinvointi saavutetaan suurelta osin kasvatuksen kautta. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 20
- 21. Tarvitaan sekä empowermenttiä että emansipaatiota! • Politiikan tehtävä on huolehtia siitä, että ihmisellä on käytössään valtaistamisen eli empowermentin kautta ulkoiset voimaantumisen resurssit, kun taas kasvatuksellis-sivistyksellinen toiminta huolehtii ihmisen sisäisten voimavarojen vapauttamisesta, ihmisen ja ryhmien voimaantumisesta eli emansipoitumisesta. • Potentiaalinsa ja ”omat juttunsa” löytävä ihminen löytää myös kokemuksen arvokkuudestaan ihmisenä ja merkityksellisyyden elämässä. (Niemelä 2009; Niemelä & Niemelä 2011). • ”Ihmiselle on tärkeää, että hän voi tuntea olevansa hyväksytty ihminen vaikka häpeän ja syyllisyyden tunteet ovatkin pinnassa” (ks. Hiltunen 2015). • Tällä ajattelulla on mahdollista löytää luonteva paikka perheelle, lähiyhteisölle ja kansalaisyhteiskunnalle toiminnassa. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 21
- 22. Jos ymmärrämme tämän… • …luomme edellytyksiä sille, että jokainen löytää oman potentiaalinsa. • Kysymys on kasvusta aikuisuuteen, vanhemmuuteen, itsevastuisuuteen, solidaarisuuteen, lähimmäisyyteen… • Me emme osallista siksi, että palveluiden asiakkaita pitää osallistaa, vaan siksi että he osallistumisen ja vuorovaikutuksen yhteydessä tulisivat siksi, mitä he ovat – mikä on heidän potentiaalinsa. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 22 Asiakasseteli on resurssi. Mutta se ei ole vielä muutos.
- 23. Sivistystoimen mukaan ottaminen LAPEen viisas ja välttämätön ratkaisu • Suomessa kahden strategian, käytännössä sosiaalipolitiikan ja sivistyspolitiikan raja on usein ylikäymättömän korkea. Se pitäisi ylittää samaan tapaan kuin sosiaali- ja terveyspolitiikan raja on opittu tekemään. • Sosiaalipolitiikka on kiinnittänyt huomionsa sisäisiin kasvuprosesseihin lähinnä vain kuntoutuksena ja terapeuttisena tai psykososiaalisena toimintana. • Tässä on jäänyt huomiotta sivistys- ja koulutuspolitiikan sekä ennalta ehkäisevät että osin myös korjaavat ja terapeuttiset mahdollisuudet. • Tarkastelun kohteena tulee olla formaalinen koulutus, mutta myös laajempi nonformaalinen kasvatuksellis-sivistyksellinen näkökulma. • Koulutustasolla on tunnetusti dramaattinen vaikutus elämänkulkuun elintasosta terveyteen ja aina aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen pääomaan asti. (Niemelä & Niemelä 2011) • LAPE-kärkihankkeessa toive on toteutumassa vahvasti. • Eräissä kaupungeissa on sovittu, että toinen aste ottaa koulutukseen kaikki koko ikäluokasta – ei aina takaa läpipääsyä ja työllistymistä, mutta on aivan oikeansuuntainen toimenpide. 26.1.2017 Jorma Niemelä - doktriini.fi 23