1. Mitä Sote lupaa
iäkkäiden palvelulle?
Arja Peiponen VTL, THM, eMBA
Vs. osastopäällikkö
Sairaala, kuntoutus ja hoivapalvelut
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
2. Mitä SOTE lupaa ikäihmisille
• Lähtökohta SOTE –uudistukselle = sosiaali- ja
terveyspalvelujen integraatio = hyvä asia (mutta onko tämä
uhattuna valinnanvapauslakiluonnoksen takia?)
• Valinnan vapaus, palvelusetelit, henkilökohtainen budjetti,
keskitetty palveluohjaus, neuvonta ja arviointi = hyviä asioita
• Painotus aikaisempaa paremmassa tiedonsaannissa (KAAPO)
• Uhat
– Valinnanvapauslakiluonnoksen keskeiset ongelmat
– Sote –keskukset (pirstooko palvelukokonaisuudet?)
– Kustannukset, rahanjako
– Innovatiivisuus? (onko lähtökohtana vanhanaikaiset ratkaisut?)
3. Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat
• Monituottajamalli aiheuttaa haasteen eri palveluiden
yhteensovittamiselle. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille
järjestelmä saattaa osoittautua monimutkaisemmaksi, ja
edellyttää siksi huomattavasti nykyistä vahvempaa palveluneuvontaa
ja -ohjausta.
• Olennaista on, että asiakkaan tarpeita voidaan arvioida
kokonaisuutena ja eri palveluja ja eri ammattilaisten
osaamista voidaan joustavasti yhdistää. Tämä edellyttää sekä
hoito- ja palvelukokonaisuuksien että tiedon integraatiota
• Lakiluonnoksen perusteella sote-keskus voisi suppeimmillaan olla
hyvinkin pieni, jopa virtuaalinen toimija, joka voisi hankkia
käytännössä kaikki palvelut muilta tuottajilta. Lakiesityksestä ei käy
ilmi, kuinka paljon sote-keskuksella itsellään täytyy vähintään olla
omaa palvelutuotantoa.
4. Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat
• Asiakkaat tarvitsevat monipuolista ja luotettavaa tietoa valintojensa
tueksi. Luotettavan tiedon puuttuessa valintaa ohjaavat
pääosin mielikuvat ja markkinointi. (Palveluvaaka, RAI
vertailutiedot ym. tärkeitä)
• Valinnanvapaus kohdistuu asiakassetelitoiminnassa vain
yhtiömuotoisiin palveluntuottajiin. Jos maakunnan liikelaitos ei
perusta asiakassetelivalinnan piiriin kuuluvia palveluita tuottavaa
yhtiöitä, ei asiakas voi saada asiakassetelipalveluita julkiselta
tuottajalta, sillä 23 §:n mukaan asiakassetelillä ei voi saada
palveluja maakunnan liikelaitokselta.
• Palvelujen järjestäjän ja tuottajan sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattihenkilöillä on velvollisuus ohjaukseen ja neuvontaan. On
erittäin epätodennäköistä, että maallikolla olisi ammattilaista
paremmat valmiudet saada asiakas ymmärtämään palvelujen
valitsemiseen liittyvät seikat.
5. Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat
• Kuinka varmistetaan, että maakunnan yhtiö kykenee toimimaan
markkinoilla, jos se joutuu esimerkiksi ylläpitämään muita toimijoita
laajempaa palveluvalikoimaa?
• Jos maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelut yhtiöitetään
myöhemmin (pisimmillään kaksi vuotta sen jälkeen) kuin suora
valinta on tehty mahdolliseksi, on markkina jo muodostunut. Näin
ollen markkinoilla jo olemassa olevat yhtiöt saisivat merkittävän
kilpailuedun. Tämä heikentäisi merkittävästi maakunnan yhtiöiden
asemaa kilpailussa.
• Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala sekä Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat maan suurimmat sosiaali- ja
terveydenhuollon toimijat. On ilmeistä, että kaikki tuotannon
ohjaukseen ja tuotannon muutoksiin liittyvät haasteet ovat
moninkertaisia pääkaupunkiseudulla muuhun maahan
verrattuna.
6. Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat
• Vanhuspalveluihin on sisällytettävä myös sosiaalihuoltoa ja
muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus sosiaalisten ja
terveydellisten ongelmien tunnistamisen lisäksi. Laki on
rakenteeltaan varsin monimutkainen, ja nykyisellään se on
suunnattu sote-lukutaitoisille, hyvin toimeen tuleville ja hyvin
koulutetuille ihmisille, joilla suuria palvelujen tarpeita ei useinkaan
ole.
• Tärkein potilaan, asiakkaan ja perheen kärsimystä helpottava
ja samalla kustannuksia alentava tekijä on osapuolten kiinteä,
saumaton ja ajantasainen yhteistyö sekä kaikkien toimintojen
ja toimijoiden integraatio ja työnjako. Kun toimintoja on voitu
integroida perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa,
lähemmäksi ihmisen omaa toimintaympäristöä, potilas keskiössä, on
parannettu potilastyytyväisyyttä, hoidon laatua, ja laskettu
yhteiskunnan kustannuksia. Nyt lausunnolla olevassa
lakiluonnoksessa ei löydy edellytyksiä tällaiseen toimintaan.
7. Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat
• On näyttöä siitä, että mitä matalammat tulot ja mitä
alhaisempi koulutus asiakkaalla on, sitä useammin
palvelutarpeet jäävät täyttämättä. Palveluiden viidakossa
tarvitaan huomattavan kehittynyttä sote-lukutaitoa ja neuvontaa
• Asiakas/potilas ei välttämättä pysty sote-keskusta valitessaan
arvioimaan, mitä palveluita hän sieltä saa, ja mitä saa hankintoina
eri palveluntarjoajilta. Tällainen järjestelmä on myös asiakas- ja
potilasturvallisuuden kannalta vaikeasti valvottavissa ja ohjattavissa.
• Valinnanvapauden tulisi vahvistaa potilaan ja asiakkaan
itsemääräämisoikeutta. Lakiluonnos on kuitenkin kirjoitettu
pääsääntöisesti palveluntarjoajien näkökulmasta. Asiakkaan ja
potilaan näkökulmasta avautuu pirstaleinen näkymä, jossa
kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.
8. Olennaista
• Sote –palvelujen integraatiosta huolehtiminen
• Monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden
palvelukokonaisuuden turvaaminen
• Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja
kuntoutusmahdollisuudet
• Eri toimijoiden verkostomainen yhteistyö
• Ikääntyneiden palvelujen kattava neuvonta ja ohjaus (KAAPO)
• Asiakkaille/potilaille eri toiminnot kattava yhteinen hoito- ja
palvelusuunnitelma
• Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen rekisterinpito
• Yhtenäiset toiminnan mittarit (Quadrule Aim, RAI ym.)
9. Ehdotus kansallisiksi mittareiksi VM
• Keskeisintä on painopisteen siirtyminen kustannuksiltaan edullisempiin,
mutta vaikuttavuudeltaan tehokkaampiin palveluihin. Ehkäisevien ja
avopalvelujen osuus vahvistuu ja monipuolisten, kuntouttavien
toimintamallien käyttö lisääntyy.
• Valmiita kansainvälisesti standardoituja ja validoituja mittareita on
olemassa runsaasti useimmille eri osa-alueille.
• Suomessa on hyvä valmius saada kansallisen tason aineistoa tuotettua.
• Tämänhetkisellä tietopohjalla saadaan olennaista tietoa kustannuksista,
saatavuudesta ja rekisteripohjaisesta vaikuttavuudesta.
• Potilaan näkökulman kerääminen: sekä asiakaskokemusta että asiakkaan
raportoimaa toimintakykyä ja terveydentilaa on kerättävä jatkossa
systemaattisesti.
• Asiakasepisodit kattavien tavoitteellisten hoito- ja palvelusuunnitelmien
käyttö ja yksilöinti tietojärjestelmiin auttavat merkittävästi toimintaa sekä
laadun ja vaikuttavuuden seurantaa.
11. Idea syntyi vuosituhannen alussa,
kun sosiaali- ja lähityönpäällikkö Tarja Kivekäs ja Harriet Finne-Soveri keskustelivat, että
RAI versiot sopisivat myös sosiaalityöhön, kunhan sosiaalisen osuutta saataisiin näkyviin.
Erityisesti palvelutarpeen arvioinnin voimistuminen ja tulo lakisääteiseksi loi painetta
kehittää siinä käytettäviä arviointimenetelmiä. Tärkeäksi he kokivat, että yleistä
mitattavuuden ja arvioinnin trendiä saataisiin myös sosiaalityöhön. SOSIAALIPORRASRAI -
HANKE 19.3.2007-2009
,
”Kehitetään
RAI
(Residental
Assessment
Instrument)
arvioimaan
myös
vanhuksen
sosiaalista
toimintakykyä
”
”Arvioidaan
ikäihmisen
toimintakykyä
tarpeen
mukaan –
portaittaisesti
”
11
12. Arviointiväline kehitetty Helsingin kaupungin ja THL:n
yhteistyönä, taustat
• Vuosina 2007 – 2009 ”Gerontologisen sosiaalityön porrastettu palvelutarpeen arviointi
avohuollossa” –hankkeessa tavoitteena oli kehittää vanhusten avohuollon palvelutarpeen
arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen portaittainen ”SosiaaliporrasRAI” -
arviointiväline, joka vastaisi myös sosiaalialan vanhustyön tarpeisiin. Kts. tarkemmin:
SosiaaliporrasRAI -hanke 2007-2009 : gerontologisen sosiaalityön porrastettu palvelutarpeen
arviointi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto: tutkimuksia 2010:1.
• SosiaaliporrasRAIn perustana oli interRAI-CA arviointilomake, joka pohjautui kotihoidon
arviointilomakkeeseen. Tähän lisättiin kehittämistyönä sosiaalisen tilanteen arvioinnin kysymyksiä.
Tämä tehtiin yhteistyönä Helsingin Kaupungin ja THLn kanssa.
• Vuosina 2013-2017 toteutettiin SosiaaliporrasRAI -arviointivälineen jatkokehittämistyö.
Monitoimijaisen valmistelutyön tuloksena 12/2015 - 09/2016 arviointivälinettä käyttivät
eri ammattiryhmät web-pohjaisella ohjelmalla palvelutarpeen arviointityössä eri
asiakasryhmissä. Käyttökokemusten perusteella arviointivälineen kehittämistä jatkettiin Helsingin
kaupungin ja THL:n yhteistyönä, tuloksena interRAI-CA+ HELSA (aikaisemmin SosiaaliporrasRAI)
15. SUIKVÄTU Uusimaa (=Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi)
Vuoden 2018 loppuun mennessä työskentelyn
tuloksena on kirjallinen ja alueen toimijoiden
hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden
elämisen ja palveluiden yhdistämisestä
maakunnassa sisältäen toimintasuunnitelman
toteutumisen seurannan (vrt. VaPL 980/2012,
5§)
Soili Partanen & Seija Meripaasi
Erittäin tärkeää tässä yhteisessä valmistelutyössä huomioida, että
kunnissa on tähän työskentelyyn olevat valmiit verkostot, jossa on sekä
osallistaminen että poikkihallinnollisuus huomioituna jo aiemminkin.
Päätyö on tehty jo silloin kun kunnat tekivät lakisääteisen suunnitelman
17. Sote-valmisteluryhmät
Sote-
järjestäminen
Ikääntyneet
Vammaisten
palvelut
Päihde- ja
mielenterveys-
palvelut
Suun terveyden-
huolto
Sote-päivystys
• Sote-tiimi koordinoi ja ohjaa
valmisteluryhmiä
• Valmisteluryhmiin kootaan
hankkeen kannalta välttämätön
osaaminen ja näkemys ja tältä
pohjalta tuotetaan sisältö
• Kaikissa ryhmissä on
perusterveydenhuollon,
sosiaalihuollon ja
erikoissairaanhoidon edustus,
integraatio-näkökulma läpi
leikkaa valmistelutyötä
• Muutosagentit osallistuvat
vastuuryhmänsä toimintaan
• Ryhmissä huomioidaan
terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen ja kuntayhdyspinta
Sote-tiimi +
Sote-muutosjohtaja
&
valmisteluryhmien
pj:t
Valinnanvapaus-
palvelut,
perus -
lähipalvelut
Lapset, nuoret,
perheet
Opetus &tutkimus
& kehitys
Tukipalvelut Kliiniset
tukipalvelut
ICT Työterveyshuolto
18. Pääkaupunkiseudun I&O hanke nyt
• PKS ikääntyneiden johtajat kokoontuvat kerran kuussa I&O
ohjausryhmään. Yhteisen vision ja strategian määrittely on menossa.
• Muutosagentti käynyt jokaisen kaupungin johtoryhmässä tai laajemmassa
esimieskokouksessa kartoittamassa kehittämisen kärkitavoitteita
• Myös sidosryhmiä ja kumppaneita tavattu runsaasti
• Ohjausryhmässä on sovittu kaksi keskeistä kehittämisteemaa tässä
vaiheessa:
1.Kuntoutus kotona; GeroMetro kehittämisverkostossa 21 kehittämis-
tehtävää (kts. Socca GeroMetro)
2.Yhteinen palveluneuvonta ja palveluohjaus, Helsinki vetäjänä
”Helsingin HELppiSeniori”. PKS kunnat ja Uusimaa mukana
verkostossa.
Seija Meripaasi
20. Alueelliset yhteistyöverkostot PKS alueella
Seija Meripaasi
• PKS omaishoidon yhteistyöverkosto on kutsuttu koolle huhtikuussa
• RAI asiantuntijoiden verkosto aloittaa toimintansa maaliskuussa
• Kotihoidon johdon verkosto on toiminnassa
• Ympärivuorokautisen hoidon verkostoa laajennetaan kattamaan sekä
oma toiminta että ostopalvelut
• Opinnäytetyöt
• Jatkossa mietitään miten yhteistyökumppanit saadaan mukaan entistä
tiiviimmin. Nyt on sovittu ohjausryhmässä, että toistaiseksi toimitaan
kunkin kaupungin hyvien käytäntöjen mukaisesti. Muutosagentti on
kartoittamassa keskeisimpiä yhteistyökumppaneita jatkotyöskentelyä
varten
• Apotti yhteistyö ja siellä sovitut prosessit ovat keskeisiä kehittämisen
kannalta
21. Uudenmaan valmistelu I&O
Kärkihankkeessa
1.Alueellinen Kaapo (=Keskitetty asiakas-/palveluohjaus)
– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Porvoo
2.Alueellinen Omais- ja perhehoidon kehittäminen
– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Sipoo
3.Alueellinen kuntoutusmalli
– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Järvenpää
4.Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malli
(painottuen avopalveluiden kehittämiseen)
– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Lohja
Seija Meripaasi
22. Uudenmaan maakuntavalmistelu SOTE -
ikäihmisten ryhmä –Helsingin viesti
Asiakkaan kannalta tärkeää
• Oikeus palveluihin (palvelun saamisen kriteerit)
• Sujuva pääsy
• Helppo asiointi
• Kattava tiedonsaanti (KAAPO)
• Yhdenmukaiset palvelun hinnat ja avustus/tukimäärät
• Samankaltainen palvelurakenne
23. Uudenmaan maakuntavalmistelu SOTE -
ikäihmisten ryhmä –Helsingin viesti
Organisaation näkökulmasta
• Kilpailukykyiset ja vaikuttavat palvelut
• Tehokas toiminta
• Riittävä rahoitus
• Sujuvat prosessit
• Sote –palvelujen yhteinen asiakastietojärjestelmä (Apotti)
• Kevyet rakenteet
• Erilaisen teknologian käyttöönotto
• Innovatiivisuus
24. Uudenmaan maakuntavalmistelu SOTE -
ikäihmisten ryhmä –Helsingin viesti
Henkilöstön näkökulmasta
• Kilpailukyiset palvelusuhteen ehdot
• Osaamisen tukeminen ja kehittymismahdollisuus
• Terve toimintaympäristö
• Riittävä resursointi
• Mahdollisuus vaikuttaa
• Mielekäs ja itsenäinen työ
25. Helsingin erityispiirteitä
• Vanhat vanhukset
• Yksin asuvien suuri määrä
• Maahanmuuttajat
• Laaja palveluvalikoima – muita korkeammat kustannukset
• Kattava tietotuotanto
• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tukeva
kehittämistyö
26. Helsingin erityispiirteitä
• Vanhat vanhukset
• Yksin asuvien suuri määrä
• Maahanmuuttajat
• Laaja palveluvalikoima – muita korkeammat kustannukset
• Kattava tietotuotanto
• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tukeva
kehittämistyö
29. Sähköiset
palvelut:
Stadin seniorisivut
Kotihoidossa sähköinen asiointi
Etähoito
Läsnäolo
arjessa:
Jalkautuvat palvelut
Kotona asumista tukevat ja kotiin
vietävät palvelut
Kotihoito
Sosiaali- ja lähityö
Vapaaehtoistoiminta
Palvelu-
keskukset:
Päivätoiminta
Lyhytaikaishoito
Arviointi- ja kuntoutus
MPK nimet
Tätä tavoittelemme
Asioinnin painopiste muuttuu
30. Mikä on keskeistä palvelujen uudistuksessa?
• Palvelukeskusten toimintamallien kehittäminen
yhdessä henkilöstön kanssa
– Perhekeskus (PK)
– Terveys- ja hyvinvointikeskus (THK)
– Monipuolinen palvelukeskus (MPK)
• Tavoitteena parantaa palvelujen saatavuutta ja
asiakaskokemusta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja
henkilöstökokemusta (Quadruple Aim) prosesseja
uudistamalla
32. Monipuolinen palvelukeskus
Ikääntyneiden palvelut kotona asumisen tueksi
Eri palveluja
eri tarpeisiin
Tuki tuodaan
asiakkaan luokse
Sähköiset
palvelut 24/7
Moniammatillinen
osaaminen
24/7
SAIRAALA
KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT
TERVEYS- JA HYVINVOINTIKESKUS
PALVELUTALO
33. Mitä MPK aluekonsepti on
• Oman alueensa ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeisiin
vastaamista yhdessä
• Alueet muodostuvat asiakkaiden määrän mukaan, missä asiakkaat
elävät ja luontaisesti liikkuvat
• Lähialueella on asiakkaan tarvitsemia palveluja
– Kotona asumista tukevat palvelut
– Kotiin vietävät palvelut (mm. kotihoito, sosiaali- ja lähityö)
– Palveluneuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi (HELppiSeniori)
– Palveluasuminen, joka voi olla myös toisella alueella
– Vapaaehtoistoiminta
– Muut palvelut kuten terveys-, hyvinvointi-, kulttuuri-, liikunta- ym. palvelut
• Integroitujen lähipalvelujen tiimit rakentuvat ydinprosessien
mukaisesti ja johdetaan kokonaisuutena
