Tarttumattomat taudit uudessa SOTE-maailmassa - seminaari 20.1.2022

1. .fi
TARTTUMATTOMAT TAUDIT UUDESSA SOTE-
MAAILMASSA – MIELENTERVEYS
20.1.2022
MERI LARIVAARA, JOHTAJA (AIKUISET JA TYÖELÄMÄ),
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY
1 MIELI Suomen Mielenterveys ry

2. 2
MIELENTERVEYS PANDEMIAN AIKANA
• Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana
koko maassa, erityisesti työikäisillä.
• Yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt, etenkin yksin asuville ja ikäryhmistä
20–34 ja 80+ -vuotiailla.
• Nuorten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Nuoret
myös kokevat terveytensä aikaisempaa heikommaksi.
• Perusterveydenhuollon palvelunjärjestäjien arvion mukaan pääsy
perustason mielenterveyspalveluihin ja niiden riittävyys on huolestuttavalla
tai vaikeutuneella tasolla noin 10 prosentilla alueista.
• Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pitkään jonottaneita on vuonna 2021
ollut huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän.
• Tietoisuus mielenterveydestä ja sen edistämisestä on lisääntynyt.

3. HAVAINTOJA MIELENTERVEYDESTÄ – ENNEN JA JÄLKEEN
PANDEMIAN
• Väestö voi kaikissa ikäryhmissä pääsääntöisesti hyvin, mutta polarisaatio on ilmeistä ja
mahdollisesti voimistuvaa. Haavoittuvat ovat entistä haavoittuvampia. Tuen tarpeet
moninaistuvat ja ongelmat monimutkaistuvat.
• Sosioekonomiset terveyserot näkyvät myös mielenterveydessä. Esimerkiksi ylimmässä
tuloryhmässä merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on vähäisempää kuin alimmassa.
• Nuoret ovat kuormittuneita. Korona on kuormittanut heitä entisestään.
• Työelämässä mieli on yhä useammin keskeinen työkalu. Työnimu on heikentynyt.
• Mielenterveyden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut, ja elämän eri osa-alueilla on
mahdollisuus ja jopa pakko tehdä valintoja. Itseohjautuvuutta ja epävarmuuden sietokykyä
tarvitaan yhä aikaisemmin.
• Monimutkaistuvan elämän ja arjen haasteisiin saatetaan tarvita tukea, vaikka
mielenterveyden oireilu ei ylittäisi diagnostista rajaa.
8.2.2022 mieli.fi
3

4. KANSALLINEN MIELENTERVEYSSTRATEGIA JA
ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA VUOSILLE
2020–2030
Painopisteet
1. Mielenterveys pääomana
2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa
3. Mielenterveysoikeudet
4. Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
5. Hyvä mielenterveysjohtaminen
Joutui välittömästi testiin muuttuvassa tilanteessa keväällä 2020
8.2.2022 mieli.fi
4

5. HAVAINTOJA TOIMEENPANOSTA
• Tulevaisuuden sote-keskusohjelman osana on käynnistynyt lupaava perustason
mielenterveyspalvelujen kehittäminen Terapiatakuun hengessä
• Terapiatakuu jäämässä toteutumatta hoitotakuussa
• Kehitettyjen toimintojen juurtuminen ja pysyvä resursointi on avainkysymys
• Missä määrin kasvaa ymmärrys mielenterveydestä osana kokonaisterveyttä ja missä
määrin vahvistuu kyky edistää ja hoitaa mielenterveyttä yhdessä muun terveyden
kanssa?
• Mielenterveysoikeuksia edistetään Sijoita ja valmenna –mallin avulla
• Mielenterveysosaamisen ja itsemurhien ehkäisyn valtionavustushankkeiden käynnistyminen
viivästyi
• Rahoituksesta on edelleen jakamatta noin puolet (varattu noin 9 M€). Rahoitetuilta
hankkeilta on pyydetty näkemyksiä hankkeiden jatkamisesta ja laajentamisesta.
8.2.2022 mieli.fi
5

6. 6
• Työelämän mielenterveyskysymykset jäivät strategiassa ohuiksi, mutta
Työelämän mielenterveysohjelma on ratkaissut tämän tilanteen kohtuullisen
hyvin. Myös Covid-19 on kasvattanut mielenkiintoa ja ymmärrystä siihen,
kuinka mielenterveyttä voidaan edistää työpaikkojen ja –yhteisöjen arjessa
ja häiriöitä ehkäistä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
• Ikääntyneiden mielenterveys jäi niin ikään strategiassa ohueksi.
Ikäohjelmassa ei muodostunut toimenpiteitä tähän kenttään. Ikäinstituutin
säätiön hanke Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin on
avainasemassa.
• Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen ei ole käynnistynyt
laajamittaisia ja kansallisella tasolla merkittäviä toimia.
TOIMEENPANON HAASTEITA

7. 7
MIELENTERVEYS JA TARTTUMATTOMAT TAUDIT
• Edistävä työ, erityisesti Terveys kaikissa politiikoissa (HiAP)
• SOTE-uudistuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-työn konkretisoituminen
olennaista
• Synergian tunnistaminen ja yhteisen äänen löytäminen ohjelmien valmistelussa
ja toimeenpanossa
• Rakenteelliset kysymykset eriarvoisuuden vähentämiseksi muodostunevat
suurimmaksi haasteeksi
• Palvelujen kehittäminen
• Terveyden edistäminen erityisesti perustason sote-palveluissa osana eri syistä
toteutuvia kohtaamisia potilaiden ja asiakkaiden kanssa sekä monitoimijainen
yhteistyö edistävässä ja ehkäisevässä toiminnassa
• Riittävä osaaminen ja resurssit tukea hyvinvointia ja terveyttä kokonaisuutena
potilaan ja asiakkaan elämässä
• Kysymys myös johtamisesta ja strategisista valinnoista

8. Mielenterveyttä voi vahvistaa – mieli.fi