Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista

1.195 Aufrufe

Veröffentlicht am

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen.

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista, kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL.

Veröffentlicht in: Gesundheit & Medizin
  • Als Erste(r) kommentieren

  • Gehören Sie zu den Ersten, denen das gefällt!

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista

  1. 1. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista Kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL
  2. 2. Integroidut erityispalvelut ja toimintamallit • Systeeminen kehittäminen • yhtenäinen päämäärä, jota rakenteet, prosessit ja toiminnot palvelevat • toiminnot vaikuttavat toisiinsa ja asiakkaisiin • joustava, toimintaansa korjaava, oppiva • Erityispalveluiden yhteisen osaamisen ja resurssien hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi • Kokonaisvaltainen tuki, jossa erityistason tukimuodot nivelletään osaksi perheen arkea ja perustasolla toteutuvaa tukea
  3. 3. Erityispalveluiden uusi toimintakulttuuri • Kokonaisvaltaisuus: lapsen, vanhempien ja koko perheen tukeminen • Asiakaslähtöisyys: yhteinen tuki rakentuu lapsen ja perheen tarpeen mukaan • Suhdeperustaisuus: suhteen luominen, kohtaaminen ja jatkumollisuus • Systeeminen ajattelu: pois ongelmakeskeisyydestä, perhe ja monialainen auttaminen yhteisenä systeeminä
  4. 4. Miksi lastensuojelu tarvitsee uudistamista? • suuret asiakasmäärät • työntekijöiden uupuminen, kuormittuminen, vaihtuvuus • kustannusten kasvu • ammattilaisten välisen yhteistyön vaikeudet • yksin tekemisen kulttuuri • työskentelyn alhainen intensiteetti ja ongelmakeskeisyys • työntekijöiden kannalta riittämätön tuki ja ohjaus • ajautuminen tulipalojen sammutteluun, reagointi liian myöhään
  5. 5. Systeeminen ajattelu • On tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, unohtamatta yksilöä • Systeemisyys korostaa järjestelmän osien välisiä vuorovaikutussuhteita • Yhden osion muutos -> koko systeemissä tapahtuu muutos • Systeemisen lastensuojelun sukulaiskäsitteitä: ihmissuhdeperustainen sosiaalityö, dialoginen lähestymistapa, psykososiaalinen ja yksilökohtainen työ
  6. 6. Systeeminen ajattelu palveluissa • Kaikki lapsi- ja perhepalvelut ovat osa samaa systeemiä • Lastensuojelu osasysteemi organisaatiossa • Asioita lähestytään aina jostain positiosta käsin -> lastensuojelu on osa lapsi- ja perhepalveluiden systeemiä • Tuen painopiste siirtyy perus- ja matalan kynnyksen palveluihin • Varhainen ja intensiivinen tuki lastensuojelun avohuollossa ennaltaehkäisevää • Lapsi, perhe ja arkiympäristö muodostavat oman systeeminsä • Perhe ja palvelut liittyvät yhteiseksi systeemiksi
  7. 7. Systeeminen lastensuojelu • Lapsi ja perhe systeemin keskiössä • tilanteen tarkastelu sosiaalisena systeeminä • asiakaskeskeisyys • Uusi ajattelutapa ja uusia taitoja -> perheterapeuttisia, dialogisia, narratiivisia ja ratkaisukeskeisiä oppeja lastensuojelukontekstissa • Lastensuojelu on viranomaistyötä joka vaatii myös aktiivista väliintuloja ja vallankäyttöä – ei terapiaa • Terapeuttinen ja reflektiivinen työskentely ei poista virka-vastuuta • Organisaation kaikki systeemit tukevat asiakastyötä ja johto mahdollistaa systeemisen työskentelyn
  8. 8. Systeeminen lastensuojelu • Työskentely organisoidaan uuden tiimimallin mukaisesti • mahdollistaa pysähtyminen ja reflektion • jakamisen ja yhteisen vastuunkannon • yhteisen oppimisen • sekä vapauttaa aikaa kohtaamistyöhön • Tiimi varmistaa lapsen tilanteen tarkastelua ja tulkintaa monesta eri näkökulmasta • Perhekeskeisessä työotteessa lapsen ääni voi unohtua • Reflektiivinen, oppiva työskentely – näkyy asiakastyössä • Suhdeperustaisuuden mahdollistaminen • Hyvä vuorovaikutussuhde työntekijään lisää asiakastyytyväisyyttä • Työyhteisön tuki ja työohjauksellinen toimintatapa vähentää työntekijän stressiä
  9. 9. Miksi systeeminen malli? • Juurisyyt eivät ole yksilöiden ongelmia vaan löytyvät pikemmin suhteista ja vuorovaikutuksesta • Kontekstin merkitys • Ei lineaarista vaan sirkulaarista kausaliteettia • Sosiaalityöntekijöillä tai muilla viranomaisilla ei ole vastauksia ja ratkaisuja kaikkiin ongelmiin • Ratkaisuja etsitään yhdessä
  10. 10. Systeemisyys organisaatiossa • Systeeminen toimintamalli ei ole menetelmä • Toimiakseen malli vaatii muutoksia myös arvoihin, rakenteisiin ja johtamiseen • Organisaatiossa rakennetaan strategiaa, joka perustuu yhteisiin arvoihin • Vanhemmuuden tukeminen niin, että lapset voivat elää turvallisesti omissa perheissään • Yhteiskunnan puuttuminen perheen elämään minimoidaa • Organisaation systeemit on suunniteltu palvelemaan asiakastyötä • Perheille tarjotaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
  11. 11. Organisaatiokulttuurin muutos • Tukea ja kehittymistä, yhteistä oppimista • Virheet ovat sallittuja ja niistä opitaan yhdessä • Kannustetaan asiantuntijuuden hyödyntämiseen, joustavuuteen ja luovuuteen • Luodaan tila harkitsevalle ja tehokkalle sosiaalityölle intensiivistä tukea tarvitseville perheille • Avointa, demokraattista ja yhteensovittavaa johtamista -> tuki työntekijöille • Muutosprosessi kestää 3-5 vuotta
  12. 12. Monitoimijaisuus • Mallin ytimessä systeemisenä yksikkönä toimiva lastensuojelutiimi • Lisäksi tarvitaan joustavia, integroivan työskentelyn monitoimijaisia toimintamalleja • Aito yhteistyö muiden palveluiden kanssa, perheen tarpeiden mukaisesti heidän arkiympäristössään -> hoito ja tuki • Yhteys muihin palveluihin on luotu sujuviksi • Tiimikokouksiin pyydetään mukaan sekä yhteistyökumppaneita että asiakkaita • Lastensuojelun tiimi vahvistaa sosiaalityötä, mutta on osa laajempaa monitoimijaista systeemiä
  13. 13. Mallin toimintaperiaatteet • Systeemisyys – työn kohteena on koko systeemi ei yksittäisen ”ongelman hoitaminen” • Lapsilähtöisyys • Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen • Suhdeperustaisuus ja perheterapeuttinen ymmärrys • Mallin toteutumista tukevat rakenteet ja monitoimijaisuus • Jaetut arvot ja yhteensovittava johtaminen
  14. 14. Toimintamallin kokeilut maakunnissa • Kouluttajakoulutus alkoi 4/2017 • Kaksi koulutusryhmää • Kouluttajaparit: sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti • Prosessinomainen koulutus, päättyy 3/2018 • Mallin implementointi vaatii paikallisten olosuhteiden huomioimista • Arviointitutkimus toimintamallin toimivuudesta
  15. 15. Systeemisen toimintamallin kokeilut lastensuojelun avohuollossa Yhteensä n. 28 kouluttajaparia 14 maakunnasta -> noin 40 pilotoivaa tiimiä valtakunnallisesti Kouluttajaparit kouluttavat koulutuksen aikana 1-4 lastensuojelutiimiä omalla alueellaan Valtakunnallisesti kattava pilotointi eri kokoisissa tiimeissä ja paikkakunnilla
  16. 16. Uusi tiimimalli • Lastensuojelutyö organisoidaan pieniksi tiimeiksi • Sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat • Konsultoiva sosiaalityöntekijä (johtava, tiimivastaava) johtaa tiimiä • Kliinikko, perheterapeutti liittyy tiimiin osa-aikaisesti • Varmistaa että systeeminen työote säilyy yksikössä myös paineiden alla • Miten ylläpidetään keskustelevaa vuorovaikutussuhdetta kaikkiin perheenjäseniin • Yksikkökoordinaattori hoitaa ison osan juoksevista asioista ja paperityöstä • Kaikki tiimin jäsenet saavat systeemisen koulutuksen
  17. 17. Työskentelytapa • Painottaa ihmissuhteita, dialogia ja ratkaisukeskeisyyttä • Lapsen arkiympäristön ja perheen lähipiirin mukaanotto työskentelyyn • Perustuu kunniotukseen ja yhteistoiminnallisuuteen • Työ vaatii kiireetöntä aikaa • Paikka ja tila dialogille ja reflektiolle
  18. 18. Työskentelytapa • Suora, kohtaava vuorovaikutustyö priorisoidaan ykköseksi • Kaikki muu toiminta organisoidaan mahdollistamaan kohtaava työ • Työntekijöiden tärkeä taito on luoda luottamusta ja ylläpitää hyvää työskentelysuhdetta • Tuki ja jakaminen tiimissä • Useampi työntekijä tuntee perheen • Oman toiminnan reflektiivinen tarkastelu • Mikä vaikutus minun toiminnallani on? • Oman työskentelyn muuttaminen palautteen kautta
  19. 19. Asiakkan näkökulmasta • kohtaamisaika lisääntyy • vuorovaikutuksen laatu ja määrä kasvaa • luottamus kasvaa • autetuksi tulemisen tunne lisääntyy • osallisuus vahvistuu • työntekijöiden tavoitettavuus lisääntyy • tyytyväisyys lisääntyy
  20. 20. Työntekijöiden näkökulmasta • Pysyvyys ja viihtyvyys lisääntyy • Uusille työntekijöille varmistetaan tuki • Työ mielekkäämpää • Sosiaalityö palautetaan suhdeperustaiseksi • Enemmän aikaa asiakkaille • Intensiivisempää, vaikuttavampaa ja laadukkaampaa työtä
  21. 21. Mallin odotetut vaikutukset • Sijoitusten ja huostaanottojen vähentyminen • Intensiivisellä työllä asiakkuksia pystytään lopettamaan, perheet tulee autetuksi • Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus vähenee • Vaatii aluksi panostusta, mutta kustannussäästöä pitkällä tähtäimellä • Muutos havaittavissa 3-5 vuoden päästä
  22. 22. • Kohti uutta lastensuojelun kohtaavaa, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa toimintamallia
  23. 23. Lähteet • Katarina Fagerström (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. THL • Pia Lahtinen, Leena Männistö & Marketta Raivio (2017( Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia –keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. THL • Päivi Petrelius (2017) LAPE-hanke tuo systeemiseen työotteen lastensuojelutyöhön. Perheterapia-lehti 1/2017. Mallin arviointituloksia: • Lisa Bostock ym. (2017, tulossa) Scaling and deepening the Reclaiming Social Work model: evaluation report. University of Bedfordshire and University of Cardiff . • David Forrester ym. (2103) Reclaiming Social Work. An Evaluation of Systemic Units as an Approacht o Delivering Children’s Services. University of Bedfordshire. • Steve Cross ym. (2010) Reclaiming Social Work. London Borough of Hackney Children and Young People´s Services. London Schoolo of Economics and Political Science.

×