Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.
11.4.2017
Kotihoidon, tavallisen
palveluasumisen ja
ympärivuorokautisen hoidon
toimintatavat 2016
Vanhuspalvelujen seurant...
Sisältö
Esityksessä kuvataan
 tilannetta vuonna 2016
 muutoksen suuntia
vuodesta 2014
 eroja julkisten ja yksityisten
p...
Vanhuspalvelujen seurantatutkimus
 Käynnistyi vuonna 2013 tarpeesta seurata vanhuspalvelulain
voimaantulon vaikutusta van...
Osallistuneista yksiköistä 60 % toimii julkisella
ja 40 % yksityisellä sektorilla.
900 kotihoidon ja tavallisen
palveluasu...
Tutkimus kattaa esimerkiksi
 65 % kotihoidon kaikista
säännöllisistä asiakkaista
 96 % ympärivuorokautisen
hoidon kaikis...
Yhteenveto
11.4.2017 6Vanhuspalvelujen seuranta 2016
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 7
Keskeiset havainnot
1. Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia mutta niissä ei
huomio...
Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia, mutta
niissä ei huomioida riittävästi kuntoutumisen ja
itsemääräämisoikeuden näköku...
 Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa ikäihmisen
kokonaistilanne kartoitetaan jo hyvin palvelutarpeen arvioinni...
 Mitä tuetumpaa asuminen, sitä vähemmän omaiset
osallistuvat hoitoon.
 Yhtenäinen ohje omaisten osallisuuden tukemiseen ...
 Asiakkaan mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen,
harrastamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin huolehditaan
paremmin yks...
 Asiakastyössä teknologiaa hyödynnetään lähinnä asiakkaiden
turvallisuuden lisäämiseen, ei vielä heidän omatoimisuutensa
...
Palvelutarpeen ja toimintakyvyn
arviointi
11.4.2017 13Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Ikäihmisen kokonaistilanne kartoitetaan hyvin
kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa
Kotihoidossa ja tavallisessa ...
Kehitys toimintakyvyn arvioinnissa ja arvioinnin
monipuolisuudessa on heikkoa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 15
...
Toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus jää edelleen
usein huomiotta
 Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa toimint...
Palvelusuunnitelma
11.4.2017 17Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Palvelusuunnitelmat pidetään suhteellisen hyvin
päivitettyinä
 Yhdeksän kymmenestä toimintayksiköstä kertoo, että
asiakka...
Tavoitteellisen kuntoutumissuunnitelman
laatiminen aiempaa harvinaisempaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 19
§ Pa...
Kuntoutumisnäkökulma on palvelusuunnitelmissa
paremmin esillä ympärivuorokautisessa hoidossa
 Vain joka kolmannessa kotih...
Kuntoutumiseen panostaminen kannattaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 21
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Lähes k...
Itsemääräämisoikeus näkyy vielä heikosti
palvelusuunnitelmissa
 Vain neljä kymmenestä toimintayksiköstä huomioi aina tai
...
Lääkehoito
11.4.2017 23Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Lääkehoidon puolivuosittainen tarkistus aiempaa
harvinaisempaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 24
Kotona elää jat...
Apteekin lääkeannosjakelu tulisi ottaa laajemmin
käyttöön
 Apteekin lääkeannosjakelupalvelu on vakiintunut toimintamalli
...
Mahdollisuus osallistua mielekkääseen
toimintaan
11.4.2017 26Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan
kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen...
Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan
ympärivuorokautisessa hoidossa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 2...
Asiakkaan osallistumisen ja tekemisen
mahdollisuuksista huolehditaan paremmin yksityisellä
sektorilla ja ympärivuorokautis...
Omaisten osallisuus
11.4.2017 30Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Mitä tuetumpaa asuminen, sitä vähemmän
omaiset osallistuvat hoitoon
 Yhä useammalla asiakkaalla on omainen, joka osallist...
Omaisten osallistumisen tukemiseen tarvitaan
yhtenäinen ohjeistus ja avointa tiedonkulkua
 Joka toisessa toimintayksiköss...
Palautteen kerääminen
11.4.2017 33Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Palautetta pyydetään aiempaa useammin –
mutta ei riittävästi
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 34
Palautetta tulee ...
Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa
tulisi kuulla omaisia ja henkilöstöä
 Kotihoidossa ja tavallisessa palvelu...
Teknologiset ratkaisut
11.4.2017 36Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Teknologiaa käytetään asiakkaiden turvallisuuden
lisäämiseen, ei vielä omatoimisuuden tukemiseen
Asiakkaan turvallisuutta ...
Etenkin julkinen kotihoito käyttää teknologiaa
henkilöstön työn helpottamiseen
 Kotihoidossa teknologiaa käytetään henkil...
Lisää tietoa
 Tuloksista tarkemmin
 Vanhuspalvelujen
seuranta -tutkimus
 I&O-kärkihanke
Hanna Alastalo
erikoistutkija
...
Nächste SlideShare
Wird geladen in …5
×

Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintatavat 2016

2.549 Aufrufe

Veröffentlicht am

Esityksessä kuvataan kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon

- toimintatapoja vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.

Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.

www.thl.fi/vanhuspalvelujentila

Veröffentlicht in: News & Politik
  • Als Erste(r) kommentieren

Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintatavat 2016

  1. 1. 11.4.2017 Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintatavat 2016 Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimuksen toimintayksikkö- kyselyn tuloksia Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  2. 2. Sisältö Esityksessä kuvataan  tilannetta vuonna 2016  muutoksen suuntia vuodesta 2014  eroja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä. Esitys antaa tietoa julkisen ja yksityisen kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintatavoista. Teemat  Yhteenveto  Palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi  Palvelusuunnitelma  Lääkehoito  Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan  Omaisten osallisuus  Palautteen kerääminen  Teknologiset ratkaisut 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 2 Tekijät: Hanna Alastalo, Suvi Vainio ja Sofia Sarivaara
  3. 3. Vanhuspalvelujen seurantatutkimus  Käynnistyi vuonna 2013 tarpeesta seurata vanhuspalvelulain voimaantulon vaikutusta vanhuspalveluihin.  On osa hallituksen kärkihanketta ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)”.  Sähköiseen kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt sekä kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta- alueet ympäri Suomen.  Kyselyt on toteutettu vuosina 2013, 2014 ja 2016. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 3 Lue lisää tutkimuksesta: www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
  4. 4. Osallistuneista yksiköistä 60 % toimii julkisella ja 40 % yksityisellä sektorilla. 900 kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen yksikköä  yksiköt tarjoavat kotihoitoa, kotipalvelua, kotisairaan- hoitoa ja tavallista palveluasumista 1970 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä  ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhain- kodeissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja sotainvalidien laitoksissa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 4 Yhteensä 2870 toimintayksikköä vastasi kyselyyn
  5. 5. Tutkimus kattaa esimerkiksi  65 % kotihoidon kaikista säännöllisistä asiakkaista  96 % ympärivuorokautisen hoidon kaikista pitkä- aikaisista asiakkaista Toimintayksiköiden koko vaihtelee huomattavasti  tutkimuksessa esimerkiksi kahden työntekijän yritys ja pienen kunnan koko kotihoito voi kumpikin esiintyä yhtenä yksikkönä  kyselylomakkeen vastaus- vaihtoehto vähintään 2/3 asiakkaista voi viitata muutamaan kymmeneen tai useaan sataan ikäihmiseen 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 5 Tutkimus kattaa valtaosan vanhuspalvelujen asiakaspaikoista Suomessa
  6. 6. Yhteenveto 11.4.2017 6Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  7. 7. 28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 7 Keskeiset havainnot 1. Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia mutta niissä ei huomioida riittävästi kuntoutumista ja itsemääräämisoikeutta 2. Toimintakykyä tulisi arvioida nykyistä monipuolisemmin – myös lääkehoidon toimintatavoissa on kehitettävää 3. Omaisten osallisuutta tukevat toimintamallit tulisi ottaa käyttöön etenkin ympärivuorokautisessa hoidossa 4. Asiakkaan mahdollisuuksia osallistua ja tehdä tulisi parantaa etenkin julkisessa kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa 5. Teknologiaa hyödynnetään aiempaa laajemmin, mutta ei vielä asiakkaan omatoimisuuden tukemiseen
  8. 8. Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia, mutta niissä ei huomioida riittävästi kuntoutumisen ja itsemääräämisoikeuden näkökulmia  Palvelusuunnitelmat pidetään suhteellisen hyvin päivitettyinä.  On aiempaa harvinaisempaa, että asiakkaalle laaditaan osana palvelusuunnitelmaa tavoitteellinen kuntoutumissuunnitelma.  Kuitenkin kuntoutuminen on mahdollista: lähes kaikissa toimintayksiköissä kuntoutumista tapahtuu ainakin osalla asiakkaista.  Myös itsemääräämisoikeuden toteutumisen tavoitteet kirjataan heikosti palvelusuunnitelmiin. 11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 8 1
  9. 9.  Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa ikäihmisen kokonaistilanne kartoitetaan jo hyvin palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.  Toimintakyvyn arvioinnin monipuolisuus ei ole juuri parantunut vuodesta 2014. Etenkin toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus jää edelleen usein huomiotta.  Lääkehoidon puolivuosittainen tarkistus on aiempaa harvinaisempaa. Myös apteekin lääkeannosjakelua olisi syytä ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 9 Toimintakykyä tulisi arvioida nykyistä monipuolisemmin – myös lääkehoidon toimintatavoissa on kehitettävää2
  10. 10.  Mitä tuetumpaa asuminen, sitä vähemmän omaiset osallistuvat hoitoon.  Yhtenäinen ohje omaisten osallisuuden tukemiseen on vasta puolessa toimintayksiköistä.  Tietoa hoidosta ja palveluista välitetään omaisille oma- aloitteisesti jo valtaosassa yksiköistä.  Omaisilta samoin kuin henkilöstöltä tulisi pyytää palautetta palvelujen laadusta ja riittävyydestä nykyistä useammin. 11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10 Omaisten osallisuutta tukevat toimintamallit tulisi ottaa käyttöön etenkin ympärivuorokautisessa hoidossa3
  11. 11.  Asiakkaan mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen, harrastamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin huolehditaan paremmin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.  Asiakkaan mahdollisuus osallistua ja tehdä on myös ympärivuorokautisessa hoidossa parempi kuin kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa. 11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11 Asiakkaan mahdollisuuksia osallistua ja tehdä tulisi parantaa etenkin julkisessa kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa4
  12. 12.  Asiakastyössä teknologiaa hyödynnetään lähinnä asiakkaiden turvallisuuden lisäämiseen, ei vielä heidän omatoimisuutensa tukemiseen.  Henkilöstön työtä helpottava teknologia on käytössä aiempaa useammassa toimintayksikössä, etenkin julkisessa kotihoidossa. 11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12 Teknologiaa hyödynnetään aiempaa laajemmin, mutta ei vielä asiakkaan omatoimisuuden tukemiseen5
  13. 13. Palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi 11.4.2017 13Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  14. 14. Ikäihmisen kokonaistilanne kartoitetaan hyvin kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa selvitetään lähes poikkeuksetta asiakkaan tuen ja avun tarpeiden lisäksi  asumisympäristön esteettömyys ja turvallisuus  lähipalvelujen saatavuus  mahdollisuus saada läheisiltä apua. Kokonaistilanne huomioitiin hyvin jo vuonna 2014. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 14 Iäkkään henkilön palvelujen tarve selvitetään kokonais- valtaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa. (Vanhuspalvelulaki 15 §) §
  15. 15. Kehitys toimintakyvyn arvioinnissa ja arvioinnin monipuolisuudessa on heikkoa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 15 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Kognitiivinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Arkitoimista suoriutuminen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Kognitiivinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Arkitoimista suoriutuminen Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito Osuus toimintayksiköistä, joissa toimintakykyä arvioidaan luotettavin arviointivälinein (% kaikista yksiköistä) 2014 2016 Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL %
  16. 16. Toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus jää edelleen usein huomiotta  Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa toimintakyvyn arvioinnissa ei ole tapahtunut juuri muutosta vuodesta 2014.  Ympärivuorokautisessa hoidossa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä arvioidaan hieman aiempaa useammin osana palvelutarpeen arviointia.  Heikoimmissa kantimissa on sosiaalinen toimintakyky, jota arvioidaan vasta joka kolmannessa kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen ja joka toisessa ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 16 Toimintakykyä arvioidaan monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. (Vanhuspalvelulaki 15 §)§
  17. 17. Palvelusuunnitelma 11.4.2017 17Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  18. 18. Palvelusuunnitelmat pidetään suhteellisen hyvin päivitettyinä  Yhdeksän kymmenestä toimintayksiköstä kertoo, että asiakkaiden palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia.  Julkinen kotihoito pitää suunnitelmat yksityistä kotihoitoa paremmin ajan tasalla. Tavallisessa palveluasumisessa vastaavaa eroa ei ole.  Ympärivuorokautisessa hoidossa yksityiset toimijat päivittävät suunnitelmia julkisia toimijoita ahkerammin, ja ne ovatkin lähes poikkeuksetta ajan tasalla. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 18
  19. 19. Tavoitteellisen kuntoutumissuunnitelman laatiminen aiempaa harvinaisempaa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 19 § Palvelusuunnitelmaan tulisi sisältyä tavoitteellinen suunnitelma, miten asiakkaan kuntoutumista ja toimintakykyä edistetään. (Terveydenhuoltolaki 29 §) § 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito Osuus toimintayksiköistä, joissa tavoitteellinen kuntoutumissuunnitelma sisältyy palvelusuunnitelmaan aina tai lähes aina (% kaikista yksiköistä) 2014 2016 Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL %
  20. 20. Kuntoutumisnäkökulma on palvelusuunnitelmissa paremmin esillä ympärivuorokautisessa hoidossa  Vain joka kolmannessa kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen yksikössä ja kahdessa kolmesta ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä palvelusuunnitelmassa on määritelty, miten asiakkaan kuntoutumista edistetään.  Etenkin yksityisistä toimijoista aiempaa harvempi nostaa kuntoutusnäkökulman palvelusuunnitelmaan. Kaikkiaan tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman laatiminen on harvinaisempaa julkisella puolella. Ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä on kuitenkin tasoittumaan päin. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 20 Kotihoidossa kuntoutus ehkäisee tuen ja avun tarpeen kasvua.
  21. 21. Kuntoutumiseen panostaminen kannattaa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 21 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähes kaikilla Useilla Joillakin Ei yhdelläkään tai ei tietoa Osuus toimintayksiköistä, joissa ainakin jokin kuntoutumistavoite saavutetaan aina tai lähes aina (% kaikista yksiköistä) Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL Kaikista toimintayksiköistä yhdeksässä kymmenestä ainakin osalla asiakkaista on tapahtunut kuntoutumista. %
  22. 22. Itsemääräämisoikeus näkyy vielä heikosti palvelusuunnitelmissa  Vain neljä kymmenestä toimintayksiköstä huomioi aina tai lähes aina itsemääräämisoikeuden palvelusuunnitelmissa.  Julkisessa ympärivuorokautisessa hoidossa itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta on suunnitelma vasta joka neljännessä toimintayksikössä.  Julkiset toimijat nostavat itsemääräämisoikeuden palvelusuunnitelmiin yksityisiä toimijoita heikommin. Kuitenkin ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä on kaventunut vuodesta 2014. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 22 Palveluntarjoajalla on velvoite huolehtia asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. (Asiakaslaki 8 §, Potilaslaki 6 §) §
  23. 23. Lääkehoito 11.4.2017 23Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  24. 24. Lääkehoidon puolivuosittainen tarkistus aiempaa harvinaisempaa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 24 Kotona elää jatkossa aiempaa enemmän huonokuntoisia asiakkaita, joiden lääkehoidon tulee olla erityisen hyvissä kantimissa. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito Osuus toimintayksiköistä, joissa lääkehoito tarkistetaan yksityiskohtaisesti aina tai lähes aina vähintään puolivuosittain (% kaikista yksiköistä) 2014 2016 Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL %
  25. 25. Apteekin lääkeannosjakelu tulisi ottaa laajemmin käyttöön  Apteekin lääkeannosjakelupalvelu on vakiintunut toimintamalli vasta joka kolmannessa toimintayksikössä.  Palvelu on otettu laajemmin käyttöön julkisella kuin yksityisellä puolella. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 25 Apteekin annosjakelupalvelun avulla asiakas saa lääkkeet valmiisiin kerta-annoksiin pakattuina. Se lisää lääkkeiden käytön turvallisuutta.
  26. 26. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan 11.4.2017 26Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  27. 27. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Päivittäinen ulkoilu Viikoittainen ulkoilu Sisäliikunta Mielekäs tekeminen ja harrastuksia Sosiaalinen vuorovaikutus Osuus kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen toimintayksiköistä, joissa asiakkaalla on aina tai lähes aina mahdollisuus mielekkääseen toimintaan (% kaikista yksiköistä) Julkinen Yksityinen Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL Kotihoidon työntekijät eivät voi välttämättä huolehtia itse esimerkiksi ulkoilusta. Kotihoidon tehtävä onkin tunnistaa asiakkaan erilaiset tarpeet ja toiveet ja järjestää palvelu. %
  28. 28. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan ympärivuorokautisessa hoidossa 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Päivittäinen ulkoilu Viikoittainen ulkoilu Sisäliikunta Mielekäs tekeminen ja harrastuksia Sosiaalinen vuorovaikutus Osuus ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä, joissa asiakkaalla on aina tai lähes aina mahdollisuus mielekkääseen toimintaan (% kaikista yksiköistä) Julkinen Yksityinen Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL %
  29. 29. Asiakkaan osallistumisen ja tekemisen mahdollisuuksista huolehditaan paremmin yksityisellä sektorilla ja ympärivuorokautisessa hoidossa  Yksityiset toimijat huolehtivat kautta linjan paremmin asiakkaidensa mahdollisuudesta liikkua, ulkoilla ja ylläpitää sosiaalista elämää.  Julkiset kotihoitoa ja tavallista palveluasumista tarjoavat toimijat kiinnittävät vielä heikosti huomiota asiakkaiden mielekkään tekemisen, harrastamisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen.  Tilanteessa ei ole juuri muutosta vuodesta 2014. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 29 Osallistumisen ja tekemisen mahdollisuudet tukevat toimintakykyä ja vaalivat elämänlaatua.
  30. 30. Omaisten osallisuus 11.4.2017 30Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  31. 31. Mitä tuetumpaa asuminen, sitä vähemmän omaiset osallistuvat hoitoon  Yhä useammalla asiakkaalla on omainen, joka osallistuu asiakkaan hoitamiseen ja auttamiseen.  Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa joka seitsemännessä yksikössä lähes kaikilla asiakkailla on osallistuva omainen. Ympärivuorokautisessa hoidossa on kaksi kertaa harvinaisempaa, että omaisten rooli on yhtä vahva.  Kahdessa kolmesta ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä omaisten osallisuutta ei ole onnistuttu tukemaan ja hoito on pitkälti hoitohenkilökunnan varassa. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 31
  32. 32. Omaisten osallistumisen tukemiseen tarvitaan yhtenäinen ohjeistus ja avointa tiedonkulkua  Joka toisessa toimintayksikössä on yhtenäinen ohje, miten omaisten osallistuminen hoitoon tehdään mahdolliseksi.  Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa yhtenäinen ohjeistus on vakiintuneempi käytäntö julkisella sektorilla. Ympärivuorokautisessa hoidossa yksityiset toimijat ovat asiassa edelläkävijöitä.  Ohjeistuksen yleisyydessä ei ole eroa kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon välillä. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 32 Valtaosassa yksiköitä tietoa asiakkaan hoidosta ja palveluista välitetään omaisille oma-aloitteisesti.
  33. 33. Palautteen kerääminen 11.4.2017 33Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  34. 34. Palautetta pyydetään aiempaa useammin – mutta ei riittävästi 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 34 Palautetta tulee kerätä säännöllisesti palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja henkilöstöltä. (Vanhuspalvelulaki 6 §) § 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Asiakkailta Omaisilta Henkilöstöltä Asiakkailta Omaisilta Henkilöstöltä Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito Osuus toimintayksiköistä, joissa palvelujen koetusta laadusta ja riittävyydestä kerättiin palautetta edeltävän vuoden aikana (% kaikista yksiköistä) 2014 2016 Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL %
  35. 35. Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa tulisi kuulla omaisia ja henkilöstöä  Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa palautetta palvelujen laadusta ja riittävyydestä pyydetään omaisilta ja henkilöstöltä vasta joka toisessa toimintayksikössä.  Julkisessa kotihoidossa tilanne on kuitenkin parantunut vuodesta 2014.  Ympärivuorokautisessa hoidossa omaisten ja henkilöstön näkemyksiä kysytään kotihoitoa ja tavallista palveluasumista useammin. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 35 Palautetta keräävistä toimintayksiköistä lähes joka toinen hyödyntää palautteita monipuolisesti.
  36. 36. Teknologiset ratkaisut 11.4.2017 36Vanhuspalvelujen seuranta 2016
  37. 37. Teknologiaa käytetään asiakkaiden turvallisuuden lisäämiseen, ei vielä omatoimisuuden tukemiseen Asiakkaan turvallisuutta lisääviä teknologisia ratkaisuja on otettu käyttöön. Painotus on kuitenkin tutuissa ratkaisuissa.  Yleisimpiä ovat turvaranneke ja kulunvalvonta. Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa turvaranneke on käytössä jo lähes kaikissa yksiköissä. Asiakkaan omatoimisuuta tukevia teknologisia ratkaisuja hyödynnetään vasta heikosti. Parhaiten on havahduttu videopuheluyhteyden tarjoamiin mahdollisuuksiin.  Kotihoidossa videopuhelinyhteys on joka seitsemännessä yksikössä, yksityisistä vanhainkodeista jo joka kolmannessa. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 37
  38. 38. Etenkin julkinen kotihoito käyttää teknologiaa henkilöstön työn helpottamiseen  Kotihoidossa teknologiaa käytetään henkilöstön työn tukena laajemmin kuin vuonna 2014.  Työtä tukevaa teknologiaa hyödynnetään laajemmin julkisessa kuin yksityisessä kotihoidossa.  Julkisessa kotihoidossa työntekijöillä on lähes kaikkialla käytössään esimerkiksi älypuhelin, tabletti tai kannettava tietokone. Myös langaton etäyhteys potilastietojärjestelmään on jo kolmessa neljästä yksiköstä. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 38 Teknologia on pienille toimijoille suhteessa suurempi investointi. Se saattaa selittää kotihoidossa julkisen ja yksityisen sektorin välillä ilmenevää eroa.
  39. 39. Lisää tietoa  Tuloksista tarkemmin  Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimus  I&O-kärkihanke Hanna Alastalo erikoistutkija  vanhuspalvelulaki[at]thl.fi  p. 029 524 7950

×