1.
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen
kehittämishanke SOSKU
1.4.2015-31.3.2018
THL 8.4.2016
Jarno Karjalainen

2.
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen
kehittämishanke SOSKU
• SOSKU kehittää sosiaalista kuntoutusta
• SOSKU-hankkeessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja
asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen
kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä.
• Uusi sosiaalihuoltolaki taustalla
• Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat.
• www.thl.fi/sosku
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä2

3.
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen
kehittämishanke SOSKU: toteuttajat
• Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä
• Jyväskylän kaupunki
• Järvenpään kaupunki
• Kuntoutussäätiö
• Laukaan kunta
• Metropolia-ammattikorkeakoulu
• Mikkelin kaupunki
• Rovaniemen kaupunki
• Seinäjoen kaupunki
• THL
• Vantaan kaupunki
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä3

4.
SOSKU-hankkeen tavoitteet
• 1. Uusien asiakaslähtöisten toimintamallien ja työotteiden yhteiskehittäminen
– Työtapojen kehittäminen
– Uusien palvelumallien ja sisältöjen kehittäminen
– Palvelupolkujen ja verkostoyhteistyön kehittäminen
• 2. Sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja arvioinnin kehittäminen
– Prosessikuvaukset ja mallinnukset, hyvät käytännöt, raportit, oppimismateriaalit
– Tietopaketti sosiaalisesta kuntoutuksesta
– Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta
– Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmien hyödyntäminen (mm. Kykyviisari)
• 3. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen ja valtakunnallinen teematyö
– Diak: valtakunnallinen monimuotokoulutus
– Metropolia: taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen
– Vantaa: Työpaikkakoutsi-koulutus työtoimintapaikkojen ohjaajille
– Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä4

5.
Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa
• Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin
annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi,
syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen
kuuluu:
1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen;
2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen
yhteensovittaminen;
3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan;
4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;
5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.
• Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-,
opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä5

6.
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta
kuntoutuksesta
• THL toteutti helmikuussa 2016 kuntakyselyn sosiaalihuoltolaista ja
sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää
1) kuntajohtajien näkemyksiä sosiaalihuoltolaista ja sen
toimeenpanosta
2) kuntajohtajien näkemyksiä siitä, miten sosiaalihuoltolain
mukainen sosiaalinen kuntoutus käsitteenä ja palveluna
konkretisoituu kunnissa palvelun kohderyhmien, tavoitteiden ja
sisältöjen osalta
• Julkaistaan elo-syyskuussa 2016. Kirjoittajat: Hannamaria Kuusio,
Henna Puromäki, Matti Tuusa, Jarno Karjalainen
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä6

7.
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta
kuntoutuksesta
• Kysely lähetettiin sähköpostitse (218) kaikille Manner-Suomen
kuntien perusturvajohtajille, sosiaalijohtajille tai vastaaville.
• Vastaajia oli 127. Vastanneista palvelunsa itse järjestäviä kuntia oli
106, kuntayhtymiä 14 ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita
seitsemän.
• Kuntayhtymien vastaukset kattavat kaikkiaan 52 kuntaa ja
vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueiden vastaukset 16 kuntaa.
Yhteensä vastaukset kattavat 174 kuntaa, joka on 59 % Manner-
Suomen kunnista (näissä kunnissa asuu 72% Manner-Suomen
väestöstä (Kuntaliiton 31.12.2014 väestötiedot).
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä7

8.
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta
kuntoutuksesta: Vastaajat
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä8
• Vastaatteko kyselyyn…
83 (66 %)
15 (12 %)
8 (6 %)
20 (16 %)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Palvelujohtajan/toimialuejohtajan asemassa
Lähiesimiehen asemassa
Asiakastyötä tekevän asemassa
Sekä lähiesimiehen että asiakastyötä
tekevän asemassa

9.
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä
• Sosiaalinen kuntoutus määriteltiin käytännön näkökulmasta monella eri tavalla.
Yhteistä useille määritelmille oli se, että sosiaalinen kuntoutus nähtiin asiakkaan
tarpeista lähtevänä moniammatillisena ja monimuotoisena konkreettisena palveluna,
asiakkaan vaikeaan elämäntilanteeseen paneutumisena asiakkaan edun mukaisesti.
• Palvelutarpeen arviointi koettiin tärkeäksi menetelmäksi asiakkaan palvelupolun
löytämiseksi.
• Sosiaalinen kuntoutus palveluna kuvattiin:
– Yksilöllisenä tukena
– Ryhmätoimintana
– Vertaistukena
– Erilaisina aktivoinnin toimina esim. arkiliikunnan lisäämisenä tai
harrastustoimintana
– Arjen- ja elämänhallinnan parantaminen sekä sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden
tuki olivat yleisiä teemoja.
– Useissa vastauksissa pidettiin tärkeänä, että sosiaalinen kuntoutus tuo jotakin
uutta olemassa oleviin palveluihin.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä9

10.
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä
• Yleisimmin vastaajat katsoivat sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvan sosiaalityötä,
sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita.
• Yhteistä näkemyksille oli se, että sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa
ihmisen työelämävalmiuksia joko välillisesti tai välittömästi.
• Joissain vastauksissa painotettiin, että kyseessä ei ole pelkkä sosiaalityö, vaan
sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tapaamisista erillinen prosessi.
• Työllistymistä edistävistä palveluista erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja
päivätoimintaa pidettiin osana sosiaalista kuntoutusta, mutta työllistymiseen liittyviä
ja työelämävalmiuksia parantavia palveluita mainittiin runsaasti palkkatukityöhön
saakka.
• Vastaukset erosivat näkemyksissä siitä missä palveluprosessin vaiheessa asiakas
hyötyisi eniten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toiset vastaajat ajattelivat sosiaalisen
kuntoutuksen ennaltaehkäisevänä toimintana, jonka avulla ehkäistään mm.
syrjäytymistä. Osalle vastaajista painotus oli kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa, kun
ongelmia jo oli.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä10

11.
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä
• Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään erityisesti puuttumaan arjen- ja elämänhallinnan
ongelmiin, edistämään osallisuutta ja vähentämään syrjäytymistä, auttamaan
sosiaalisissa suhteissa ja –tilanteissa selviämistä sekä tukemaan asiakkaan
voimaantumista ja itseen liittyviä asioita.
• Useimmissa kunnissa (85 %) sosiaalisen kuntoutuksen palveluita on järjestetty jo
ennen nykyisen lain voimaantuloa.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä11

12.
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä
• ”Se on sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, kotiin ja arkeen annettavaa tukea, vertaisryhmätoimintaa, harrastuksia. Se
on yhteisöllisyyttä ja omaan lähiympäristöön kuulumista, omien voimavarojen löytämistä ja vahvistumista, itsensä
näkemistä osana lähiympäristöä ja yhteiskuntaa. Se on oman paikan löytymistä, hyväksytyksi tulemista, avun
saamista, yhteiskunnallisten valmiuksien kehittämistä. Se on työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaista edistämistä ja
ihmisen näkeminen omana itsenään.”
• ”Siinä otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne eikä vain ns. puutteita. Otetaan huomioon asiakkaan
vahvuudet ja huomioidaan voimassa oleva toimintakyky.”
• ”Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan ohjausta erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, opiskelupaikkojen
etsimistä yhdessä asiakkaan kanssa, terveyspalveluihin ja kuntoutukseen ohjausta, etuuksien hakemisen
opettelua, arjen hallinnan opettelua ym. yhteistyötä moniammatillisesti.”
• ”Sosiaalinen kuntoutus voi olla kotikäyntejä, arjen asioissa auttamista (rinnalla kulkemista), vertaistuen
järjestämistä, vapaaehtoistoimintaan kannustamista tai osallistumista tai esim. asiakkaan voimavaroihin räätälöityä
kuntouttavaa työtoimintaa.”
• ” Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaalle tarjottavia monipuolisia toimintakykyä vahvistavia toimintoja. Ohjattua
ryhmätoimintaa, toiminnalliset ryhmät, asumisen harjoittelu, liikuntaa ja erilaisia luovien toimintojen ryhmiä,
vertaistukea, ohjattua vertaistukea, tuettua asumista, päihdehuollon yksilö- ja ryhmämuotoiset tukitoiminnot,
mielekästä tekemistä, vuorovaikutustaitojen vahvistamista”
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä12

13.
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä
• Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen välinen suhde ei ole selkeä ja
vaihtelee kunnittain. Pääsääntöisesti kuntouttavan työtoiminnan katsottiin olevan osa
sosiaalista kuntoutusta.
• Kuntouttava työtoiminta sosiaalisena kuntoutuksena jakoi vastaajien mielipiteitä. Osa
vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalinen kuntoutus voi käytännössä olla myös
kuntouttavaa työtoimintaa. Toiset vastaajat näkivät sosiaalisen kuntoutuksen
ennemminkin arjen ja elämänhallinnan kuntoutuksena, joka on ensimmäinen askel
kohti työelämävalmiuksia.
• Väitteen ”Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava
työtoiminta” kanssa oli eri mieltä 38 % vastaajista ja samaa mieltä 42 % vastaajista.
Joka viides ei ollut samaa eikä eri mieltä.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä13

14.
Näkemyksiä sosiaalisesta kuntoutuksesta
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä14
10
0
0
0
16
0
4
48
9
6
2
19
12
3
8
26
108
121
124
108
99
123
115
53
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja on järjestetty kunnassamme jo
ennen nykyisen lain voimaantuloa
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tulee räätälöidä
asiakaskohtaisesti
Sosiaalista kuntoutusta tulee kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä pitää hyödyntää
kokemusasiantuntijoita
Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen
työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia
Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen
osallisuutta yhteiskuntaan
Sosiaalisen kuntoutuksen avulla saadaan aikaan säästöjä
syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kautta
Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava
työtoiminta
Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä

15.
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjät
• Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan useimmiten sosiaalipalveluissa ja
päihde- ja mielenterveyspalveluissa.
• Myös järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat ovat yleisiä
palveluiden tuottajia.
• Muita tahoja kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden lisäksi ovat mm.
työllisyydenhoidon yksiköt. Työllisyyspalvelut voivat olla kunnan omia
työllisyyspalveluita, TYP-toimintaa tai esimerkiksi työpajoja.
• Melko usein mainittiin myös vapaa-aika- ja liikuntatoimi, sekä sivistys- ja nuoriso-
toimi.
• Yleisin ostopalveluna osittain tai kokonaan tuotettava palvelu on kuntouttava
työtoiminta. Muita yleisiä ostettavia palveluita ovat päihde- ja mielenterveyspalvelut ja
eri kohderyhmien työpaja- ja muut työtoiminnat.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä15

16.
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjät: ketkä
tuottavat sosiaalisen kuntoutuksen palveluita
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä16
123 (97 %)
53 (42 %)
18 (14 %)
102 (80 %)
60 (47 %)
49 (39 %)
31 (24 %)
69 (54 %)
40 (31 %)
0 20 40 60 80 100 120 140
Sosiaalityö
Perusterveydenhuollon toimijat
Erikoissairaanhoidon toimijat
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijat
TE-toimisto
Kela
Opetustoimi
Järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat
Muu taho

17.
Sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmät
• Sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettävistä työmenetelmistä yleisimpiä ovat
sosiaalialan ammattilaisten ja tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus, ryhmätoiminta ja
sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen sekä tuki elämänhallintaan ja
suoriutumiseen arkipäivän toiminnoista.
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä17
119 (95 %)
62 (50 %)
99 (79 %)
99 (79 %)
51 (41 %)
0 20 40 60 80 100 120 140
Sosiaalialan ammattilaisten
(sosiaalityöntekijöiden ja
sosiaaliohjaajien) tarjoama…
Kuntoutusneuvonta ja -ohjaus
Elämänhallinta ja suoriutuminen
arkipäivän toiminnoista
Ryhmätoiminta ja sosiaalisten
vuorovaikutussuhteiden edistäminen
Muut sosiaalista kuntoutusta
edistävät toimenpiteet

18.
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden toteutuminen ja
yhteistyö
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä18
• Eri toimijoiden rooleissa ja vastuunjaossa sekä sosiaalisen kuntoutuksen johtamisessa on selkiyttämisen varaa.
• Kunnissa ei myöskään aina ole riittävästi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita.
• Sosiaalinen kuntoutus on useissa kunnissa lisännyt jonkin verran yhteistyötä sekä kunnan eri hallintokuntien välillä
että kunnan ulkopuolisten toimijoiden (mm. TE-toimisto, Kela) suuntaan.
• Sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyötahot:
3
14
11
14
36
45
13
42
22
60
6
28
35
2
3
39
29
24
45
46
14
42
46
37
21
32
26
8
119
69
82
84
36
22
95
29
48
15
97
54
45
4
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Aikuissosiaalityö
Nuorisotyö
TYP-palvelut
TE-toimisto
Kela
Seurakunnat
Työpajatoiminta
Oppilaitokset
Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut
Kolmas sektori
Hankkeet
Muut palvelut
Vähän Jonkin verran Paljon

19.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä19
• Erityisen tärkeänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä (98 % vastaajista).
124
106
104
120
105
115
2
17
16
6
17
9
0
2
5
0
3
1
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Tiivis moniammatillinen yhteistyö
Kulttuurin muutos toiminnassa ja organisaatiossa
Kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan
otto palveluiden suunnitteluun
Henkilökunnan osaamisen kehittäminen
Kunnan rahoituksen selkiyttäminen
Välineet vaikuttavuuden osoittamiseksi
Tärkeä Ei tärkeä mutta ei tarpeetonkaan Vähemmän tärkeä

20.
Kiitos!
14.4.2016Esityksen nimi / Tekijä20