1. Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet
järjestelyt sote-uudistuksessa
12.4.2016 Helsinki
Kehittämispäällikkö Erja Lindberg

2. Kuntien omaehtoisesti tuottamia palveluja
• Järjestetään erilaisia yksilö- ja ryhmävalmennuksia (mm. työpajoissa)
• Työnantajille tarjotaan rekrytointiin liittyviä palveluja: mm. neuvontaa,
potentiaalisten työntekijöiden esittelyä, avustetaan työsopimusten ja
palkkatukihakemusten laadinnassa
• Järjestetään itse rekrytointitapahtumia tai osallistutaan niihin
• Tarjotaan työvalmentajia tuella palkattujen tueksi
• Etsitään piilotyöpaikkoja
• Tarjotaan työkokeilupaikkoja ja mahdollisuuksia palkkatuettuun työhön
• Järjestetään jatkomahdollisuuksia palkkatuetussa työssä,
työkokeilussa ja kuntouttavassa työssä oleville
• Ohjataan työttömiä koulutukseen ja tarjotaan lyhytkestoista
koulutusta
• Avustetaan eläke-edellytysten selvittämisessä
• Järjestetään kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
• Maksetaan kesätyökorvauksia
12.4.2016
Erja
Lindberg

3. Työllisyyden kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
12.4.2016
Erja
Lindberg
• Hallitusohjelman mukaan pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä
määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden
työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään
kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän
työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan
aktiivisesti. Kokeilu toteutetaan erilaisissa kunnissa
• Kokeilun tulokset arvioidaan ja sen pohjalta tehdään päätökset
kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä
• Selvitetään erikseen, millä tavalla pääkaupunkiseudun kunnat
voivat osallistua tällaiseen toimintamalliin

4. Työllisyyden kuntakokeilu kokosi parhaista työllisyyden hoidon
resepteistä ”keittokirjan” yhteistyön ja palveluiden kehittämiseksi
12.4.2016
Erja
Lindberg

5. 12.4.2016
Erja
Lindberg

6. Seurantatutkimuksen arviointiulottuvuudet
1) Kokonaisvoimavarojen kehitys työllisyyden edistämisessä
2) Kuntastrategioiden kehitys työllisyyden edistämisessä
3) Työllisyyden edistämisen johtaminen ja koordinointi
4) Työllisyyden edistämisen prosessit ja palvelut
5) Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuntakokeilu
6) Opinnollistaminen ja ohjaus kuntakokeilussa
7) Yritykset ja kuntakokeilu
8) Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja kuntakokeilu
9) Asiakkaat ja kuntakokeilu
10) Henkilöstön osaaminen, oppiminen ja jaksaminen
11) Vaikutukset työttömyyteen
12) Kokonaiskuva
12.4.2016
Erja
Lindberg

7. Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa
Kehitys
kokeilukunnissa ja
”kärki-kunnissa”
YLEISEN TRENDIN
VASTAINEN ->
selittääkö tätä
työllisyydenhoidon
muutos?
12.4.2016 Erja Lindberg

8. ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO
Kokonaiskuva Vaikka näin komplisoidusta asiakokonaisuudesta on vaikea tehdä
täsmällisiä tuloksellisuuspäätelmiä, on kokonaiskuva kuitenkin kaikilla
tärkeillä ulottuvuuksilla ainakin jossain määrin positiivinen, mikä
vahvistaisi päätelmää siitä, että kuntakokeilulla on ollut aktivointiin ja
työllisyyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Kuntakokeilu on ollut uusi
vaihe aiempaa laajemman paikallisen työllisyyden hoidon
kokonaisuuden mobilisoimiseksi Suomessa.
+
Jatkon suositukset Vaikka kukon toteutusta voi pitää positiivisena, on työllisyyden
uudelleenasemointi kunta-valtio ja niiden kumppanit kokonaisuudessa
kesken ja asiaan vaikuttavat tärkeät muut uudistukset selvästi kesken.
Tarvitaan kuntakokeilun jatkamista ja syventämistä
tarkoituksenmukaisella tavalla, joka lähtee siitä että kuntien vastuu ja
toimivalta työmarkkina-asioissa kasvaa kunta-valtio yhteistyöasetelman
puitteissa. Jatkokehittelyn tulisi olla yhdistelmä pilotoinnin jatkamista ja
koko kuntakentän ja kumppaneiden kehittelyä.
Jatkon kehittelyä tarvitaan kolmella tasolla (a) asiakaspalvelun, (b)
alueellis-paikallisen verkoston ja kehittämisalustojen sekä (c) laajasti
ymmärretyn, integroivan työvoima- ja työmarkkinapolitiikan tasolla.
12.4.2016 Erja Lindberg

9. Työllisyyden kuntakokeilu muutoksentekijänä
• Työttömyys jatkaa tasaista kasvuaan ja laaja työttömyys lähentelee jo
puolta miljoonaa. Tilanne, jossa pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy
huolestuttavaa tahtia, kertoo heikon työmarkkinatilanteen lisäksi myös
siitä, ettei nykyinen järjestelmä toimi
• Työllisyyden kuntakokeilussa mukana olevat hankkeet syntyivät halusta
ja rohkeudesta kokeilla ja valita uusia ja erilaisia lähestymistapoja.
Tarkoituksena ei ollut syrjäyttää perinteisiä toimijoita ja strategioita,
vaan toimia niiden rinnalla. Kokeilu on ollut uudenlainen työväline
kehittämistyöhön ja tarjonnut kunnille mahdollisuuden toimia, kehittää
ja suunnitella nopeasti ja riskittömästi
• Valtavien haasteiden purkaminen pieniksi arkisiksi muutoksiksi
toimintatavoissa ja -malleissa osoittautui oikeaksi tavaksi lähteä
liikkeelle. Vaikuttavuutta ja asiantuntemusta on voitu lisätä ylittämällä
perinteiset sektorirajat
12.4.2016
Erja
Lindberg

10. 12.4.2016
Erja
Lindberg
Kuntakokeilun loppuraportti: www.kunnat.net/kuntakokeilu

11. Hallitusohjelman linjaus: Työllisyys ja kilpailukyky
Kärkihanke 5: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi
Toimenpide 2:
Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin
työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain,
Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu
yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille
taloudellisesti houkuttelevaksi
• Tehdään 31.12.2015 mennessä selvitys mm. toimenpiteistä, joita
työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto edellyttäisi ja siirron
vaikutuksista. Selvityksen pohjalta hallitus päättää, ryhdytäänkö
valmistelemaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen
siirtämistä kuntien järjestämisvastuulle
• Jos siirto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, edetään kokeilujen kautta
ja valmistellaan kokeilulaki
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, TEM 25.8.2015
12.4.2016
Erja
Lindberg

12. Työllisyyspalvelujen siirto vaikeimmin työllistyvien osalta
kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain
Johtoryhmä
Puheenjohtaja
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Jäsenet
Osastopäällikkö, ylijohtaja Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö
Osastopäällikkö, ylijohtaja Veli-Matti Niemi, sosiaali- ja terveysministeriö
Osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministeriö
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto
Asiantuntijat/sihteerit
Hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö
Pääsihteeri Erja Lindberg, Suomen Kuntaliitto
Pysyvät asiantuntijat
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Vantaa
Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, Rovaniemi
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulu
Kunnanjohtaja Tanja Matikainen, Janakkala
12.4.2016
Erja
Lindberg

13. Valmisteluryhmä
Puheenjohtaja
Hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö
Jäsenet
Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, sosiaali- ja terveysministeriö
Neuvotteleva virkamies Katja Palonen, valtiovarainministeriö
Pääsihteeri Erja Lindberg, Suomen Kuntaliitto
Apulaisjohtaja Reijo Vuorento, Suomen Kuntaliitto
Pysyvät asiantuntijat
Maahanmuutto-työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela, Helsinki
Aikuissosiaalityön ja työllistymispalveluiden päällikkö Pirjo Oksanen, Kuopio
Projektipäällikkö Marjo Vallius-Hyttinen, Lieksa
Palvelujohtaja Kai Hyttinen, Kainuun TE-toimisto
Palvelujohtaja Kari Kettunen, Varsinais-Suomen TE-toimisto
Palvelujohtaja Päivi Laine, Satakunnan TE-toimisto
Asiantuntijat/sihteerit
Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, työ- ja elinkeinoministeriö
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen, Suomen Kuntaliitto
12.4.2016
Erja
Lindberg

14. VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIEN TYÖVOIMA- JA
YRITYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTO
VALTIOLTA KUNNILLE
14.1.2016
Työryhmän esitys:
Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen
järjestämisvastuun siirtämistä koskeva kokeilu
12.4.2016
Erja
Lindberg

15. Selvityshenkilö Maria Kaisa Aula (TEM)
Selvitystehtävän toimeksianto:
• Tarkoituksena oli kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä
toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata
työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi
• Lähtökohtana oli kysely TEM:n sivuilla kansalaisjärjestöille,
yrittäjille, työmarkkinajärjestöille, oppilaitoksille, alueellisille
toimijoille, kunnille, tutkijoille
• Selvitys julkistetaan 18.4.2016
12.4.2016
Erja
Lindberg

16. Hallituksen linjaus maakunnille siirrettävistä tehtävistä
• Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden
mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä
• ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien
palveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla
• TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä – tuottaja –mallia.
Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa
säädettyjen kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa. Näin halutaan hyödyntää kuntien osaamista ja
potentiaalia alueidensa kasvun ja työllisyyden edistäjinä
• Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen: TE-
palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien
täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle
(kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille.
• Vuosina 2017 ja 2018n toteutetaan työnhakija- ja työnantajalähtöisen
työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja. Kokeilujen sisällöistä linjataan vuoden
2016 aikana
12.4.2016
Erja
Lindberg
5.4.2016

17. Kunnat ja työllisyys
• Työllisyys on yksi kuntien elinvoiman tekijöistä
• Työllisyyden edistämiseen liittyvät palvelut ovat tiettyjen
väestöryhmien palvelutarpeiden osalta lähipalveluita
• Kuntalaisten tarvitsemat työllisyyttä edistävät palvelut,
osaamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla
eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenee ja heikoimmassa
asemassa olevien väestöryhmien osallisuus, hyvinvointi ja
suhteellinen asema paranee
12.4.2016
Erja
Lindberg

18. • Kuntien tehtävänä on varmistaa, että tarjolla on riittävästi niin
julkisia kuin yksityisiä resursseja ja osaamista, jotta tarvittavat
palvelut voidaan tuottaa entistä laadukkaimpina ja
kustannustehokkaampina
• Kysymys ei ole pelkästään kuntien kyvystä järjestää ja tuottaa
työllisyyttä tukevia palveluja, vaan myös kyvystä hyödyntää ja
vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, lähiyhteisöllisyyttä ja paikallista
vastuullisuutta sekä kyvystä integroida eri toimijat (palvelujen
käyttäjät, oppilaitokset, yhteisöt, järjestöt , yritykset ja kunnat)
osallistumaan palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja
kehittämiseen
12.4.2016
Erja
Lindberg

19. • Työvoima- ja yrityspalvelujen siirtyessä maakunnille, palvelut
pysyvät etäällä paikallistason yhteistyöstä ja vaikeammin
työllistyvistä työnhakijoista. Sähköiset työnhakupalvelut
soveltuvat paremmin toteutettavaksi maakuntien tasolla, mutta
vaikeammin työllistyvien henkilöiden työllistymisedellytysten
parantamiseen liittyvä päätöksenteko, työnantajayhteistyö ja
palvelujärjestelmän kehittäminen tulee olla lähempänä
paikallistasoa
• Koska nykyisillä TE-toimiston tarjoamilla palveluilla ei ratkaista
vaikeammin työllistyvien työvoimapalveluihin liittyviä haasteita,
tulee työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto vaikeimmin
työllistyvien osalta kunnille toteuttaa samanaikaisesti kun muut
työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle
vuoden 2019 alussa
• Yhteistyön ja tehtävien uudelleenorganisointia varten tulee
työllisyyskokeilut käynnistää mahdollisimman pian!
12.4.2016
Erja
Lindberg