1. 9.2.2016 1
Osallisuus ja sote-integraatio
hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio, Reformit
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa 9.2.2016 THL
Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit

2. Sote-integraatio sote-uudistuksessa
• Sote-uudistuksen tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja
terveydenhuolto
järjestämistasolla (yhteinen hallinto, budjetti ja päätöksenteko)
niin vertikaalisesti (perus- ja erityistasojen yhdistäminen)
kuin horisontaalisesti (sosiaali- ja terveyssektorien yhdistäminen)
jotta tuotannon tasolla tuottajat toimisivat integroidusti
jolloin asiakastasolla asiakas saisi eri tarpeisiinsa vastaavan
palvelukokonaisuuden
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 2

3. Hyvinvoinnin rakentuminen
• Hyvinvointi on paitsi fyysistä terveyttä, myös mielenterveyttä,
sosiaalisia suhteita ja kognitiivisia taitoja.
• sidoksissa toisiinsa toisiaan tukien, puutteita paikaten mutta myös
ongelmia kumuloiden
• Hyvinvointi edellyttää riittävää terveyttä ja elämänhallintaa (Len
Doyal & Ian Gough)
• Elämänhallinta edellyttää riittävästi voimavaroja kuormituksen
käsittelyyn (Aaron Antonovsky)
• Voimavarat ovat sekä yksilön (sisäiset) että yhteisön (ulkoiset)
ominaisuuksia. Hyvinvointipalvelut ovat osa ulkoisia voimavaroja.
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 3

4. Osallisuus hyvinvoinnin seuraus ja edellytys
Seuraus
• Doyalin & Goughin (1991) mukaan hyvinvointi on kykyä osallistua
sen yhteisön toimintaan, jossa ihminen haluaa elää
• Kyky osallistua edellyttää terveyttä ja elämänhallintaa, jotka
puolestaan rakentuvat päivittäin suhteessa toisiin ihmisiin
• Palvelut rakentavat toimintakyvyn perustaa ja paikkaavat vajeita
Edellytys
• Osallisuus palveluissa välttämätöntä, jotta asiakas
• saa tarpeitaan vastaavaa palvelua
• hyötyy palvelusta (Aaltio 2013)
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 4

5. Tavoite: Integraatiolla kokonaisvaltaista hyvinvointia,
vaikuttavuutta ja säästöjä
Sote-integraatio on hyvä ratkaisu moniin nykyisen palvelujärjestelmän ongelmiin
• Siiloutumisen sijaan yksilön tilannetta tarkasteltaisiin kokonaisuutena eikä vain esim.
terveyden tai toimeentulon kannalta.
• Osaoptimoinnin, luukuttamisen ja väliinputoamisten sijaan palvelun hakija saisi palvelua
yhdestä paikasta sen sijaan, ettei kukaan ota vastuuta.
• Päällekkäisyyden sijaan asiakkaan tilannetta tarkasteltaisiin kokonaisuutena
moniammatillisissa tiimeissä, jolloin asiakkaan ei tarvitse selostaa samoja asioita
useaan otteeseen esim. lääkärille, psykologille ja sosiaalityöntekijälle.
• Palvelutarpeet esiin aiempaa nopeammin, jolloin voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmien
kasautuminen, syveneminen ja kroonistuminen.
• Hoitoketjut olisivat yhtenäisiä ja siirtymät palveluista toiseen hallittuja, esim. ei kotiuteta
potilasta sairaalasta kotiin ilman rahaa lääkkeisiin tai kadulle, huomioidaan
jälkihoidossa mahdollisen sosiaalisen, psyykkisen tai elämänhallinnallisen tuen tarve.
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 5

6. Yleismaailmallisia haasteita
Muiden maiden kokemuksista tiedetään, ettei rakenteellinen integraatio automaattisesti
johda toiminnalliseen integraatioon ja toivottuihin vaikutuksiin. Haasteena mm.
• Miten uudistus toteutetaan tasapuolisesti niin sosiaali- kuin terveydenhuollon näkökulmat
huomioiden ja molempien osaamista kunnioittaen?
• Miten eri ammattikuntien ja organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit saadaan sovitettua yhteen?
• Miten siiloajattelusta ja kielteisistä stereotypioista päästään eroon? Miten työntekijät saadaan
motivoitua yhteistyöhön ja -ymmärrykseen?
• Miten luodaan ja juurrutetaan yhteisiä käsitteitä ja toimintamalleja eri alojen välille?
• Miten varmistetaan riittävät resurssit? Integraatio aiheuttaa aluksi menoja, sillä
• yhteistyön ja uusien toimintatapojen rakentaminen ja harjoittelu vievät aikaa.
• kokonaisvaltainen työote tuo esiin piiloon jääneitä palvelutarpeita.
• siirtymävaiheessa tehdään päällekkäin vanhalla ja uudella tavalla.
• Miten valinnanvapaus, integraatio ja kilpailuun perustuva monituottajamalli saadaan sovitettua
yhteen siten, että lopputuloksena on väestön yhdenvertainen hyvinvointi?
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 6

7. Suomalaista palvelujärjestelmää koskevia haasteita
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi hyvinvointia rakennetaan monissa
sellaisissa palveluissa, jotka ovat jäämässä kuntiin tai valtiolle. Esim.
• Vaikeasti työllistyvien palvelut
Näillä asiakkailla tyypillisesti useita sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita. Miten kunta (mikäli työllisyyspalvelut
jätetään kunnille) ja sote-alue saadaan yhdistämään palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi?
• Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu
Lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä, sosiaalisten suhteiden muotoutumisessa ja hyvinvoinnissa
varhaiskasvatuksella, perusopetuksella ja toisella asteella suuri rooli. Miten lapsiperheiden palveluissa ja
lastensuojelussa saadaan yhteistyö kasvatus- ja opetustoimen kanssa toimivaksi, kun siinä nykyiselläänkin on
paikoittain puutteita?
• Terveyttä ja hyvinvointia edistetään myös mm. kulttuuri- ja
liikuntapalveluilla, toimivalla kaupunkisuunnittelulla ja joukkoliikenteellä
Palveluverkkoa, toimipisteiden sijaintia, liikennejärjestelyjä ja joukkoliikennettä olisi hyvä tarkastella
kokonaisuutena – haasteita jo nyt, entä tulevaisuudessa?
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 7

8. Onnistuneen integraation edellytyksiä
kv. kirjallisuuden pohjalta
• Asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus sekä suunnittelu- että
toimeenpanovaiheessa
• Professioiden väliset näkemyserot tavoitteista ja keinoista käsitellään
• Yhteinen prosessointi ja muutokseen motivoituminen
• Yhteisten työkalujen (mm. palvelutarpeen arviointi, suunnitelmat) kehittäminen
• Työntekijöiden tukeminen ja hyvä johtaminen kohti muutosta
• Työntekijöiden kouluttaminen
• Integroitavien toimintojen fyysinen läheisyys
• Yhteensopivat asiakastietojärjestelmät, luokitukset, asiakirjarakenteet ja yhteiset
rekisterit sujuvan tiedonkulun mahdollistamiseksi palvelujen välillä
• Riittävät taloudelliset resurssit em. tekijöiden toteuttamiseksi
• Selkeät kansalliset ohjeet ja kriteerit ja hyvä tiedottaminen
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 8

9. Kirjallisuutta
Aaltio, Elina (2013) Hyvinvoinnin uusi järjestys. Helsinki: Gaudeamus.
Antonovsky, Aaron (1985) Health, Stress and Coping. San Francisco, London: Jossey-Bass Publishers.
Cameron, Ailsa; Lart, Rachel; Bostock, Lisa & Coomber, Caroline (2012) Factors that promote and hinder joint and
integrated working between health and social care services. Social Care Institute for Excellence. Research Briefing 41.
Doyal, Len & Gough, Ian (1991) A Theory of Human Need. Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London: The
Macmillan Press Ltd.
Nies, Hen (2004) Integrated care: concepts and background. In Henk Nies & Philp C. Berman (eds.) Integrating
Services for Older People.
Ham, Chris & Curry, Natasha (2011) Integrated care. What is it? Does it work? What does it mean for the NHS? The
King’s Fund.
Leutz, Walter N. (1999) Five Laws of Integrating Medical and Social Services: Lessons from the United states and the
United Kingdom. The Milbank Quarterly, 77 (1).
Munday, Brian (2007) Integrated social services in Europe. Council of Europe Publishing.
Williams, Paul & Sullivan, Helen (2009) Faces of integration. International Journal of Integrated Care 9(2).
9.2.2016 Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa / Elina Aaltio, THL, Reformit 9