Pääjohtaja Olli Rehn: Vitostie ja väyläinvestoinnit elinvoiman tukijana Itä-Suomessa, Valtatie-elinvoimaseminaari, Mikkeli 6.9.2021

1. Suomen Pankki
Vitostie ja väyläinvestoinnit
elinvoiman tukijana Itä-Suomessa
Valtatie-elinvoimaseminaari,
Konserttitalo Mikaeli, Mikkeli 6.9.2021
Olli Rehn

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Viitostien esittelyä eilen ja tänään
6.9.2021 2

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Talouden kasvu vahvistunut, mutta pandemia
uhkaa edelleen talouden toipumista
• Maailmantalous toipuu nopeasti, mutta
deltavariantti lisää epävarmuutta
• Suomen talous nopeassa kasvussa:
Edellytykset vahvalle kulutuksen kasvulle
ja investointien lisääntymiselle ovat hyvät
• Pidemmällä aikavälillä on odotettavissa
vain vaimeaa talouskasvua ja julkisen
talouden tilanne on hankala
6.9.2021 3

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Raha- ja finanssipolitiikka tukevat kasvua
Julkinen velka entistä suurempi
6.9.2021 4
EKP:n ohjauskorot matalalla
-1
0
1
2
3
4
5
6
1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
12 kk euribor Perusrahoitusoperaatioiden korko
Talletuskorko Maksuvalmiusluoton korko
%
Lähde: EKP. 32422@ohjauskorot
40
60
80
100
120
140
160
180
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Euroalue Ranska Saksa Italia Espanja
Julkinen velka, % BKT:sta
Lähde: Euroopan komissio. 32424@Julk. velka isot

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen julkinen talous on rakenteellisesti
alijäämäinen ja velkasuhde kasvaa
6.9.2021 5
71,4 71,6
72,8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2005 2010 2015 2020
%, suhteessa BKT:hen
Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki.
25.5.2021
eurojatalous.fi
38284@velka_pitkä
Julkisyhteisöjen velkasuhde kasvaa yli 70 prosenttiin
-5,4
-4,4
-2,5 -2,2
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
2008 2013 2018 2023
Valtionhallinto Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot Julkisyhteisöjen nettoluotonanto
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).
Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä
%, suhteessa BKT:hen
15.6.2021
eurojatalous.fi
38284@JulkinenTalous (E)

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Pitkän aikavälin hidastuva kasvu
Suomen haasteena
• Kasvu syntyy työstä ja
tuottavuudesta
• Työikäinen väestö supistuu
• Tuottavuuskasvun
tukeminen entistä
tärkeämpää
• Osaaminen
• Investoinnit
• Tutkimus- ja
innovaatiotoiminta (TKI)
• Infrastruktuuri
3000000
3100000
3200000
3300000
3400000
3500000
3600000
2007 2017 2027 2037 2047
15-64 vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus (väestöennuste).
Työikäinen väestö Suomessa vähenee
6.9.2021 6

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Liikenneinvestoinnit tukevat tuottavuutta välillisesti
• Liikenneinvestoinnin rakentamisaikaiset vaikutukset
• Valmiin infran käyttäjähyödyt
• Liikkumiskustannukset
• Matkojen määrä
Suorat vaikutukset
• Tuottavuus
• Työmarkkinat
• Tuotemarkkinat
• Maankäyttö
Laajemmat vaikutukset
6.9.2021 7
Mukaillen lähteestä: Seppo Laakso ja Heikki Metsäranta: Liikennehankkeiden laajemmat taloudelliset
vaikutukset. Arviointimenetelmän kehittäminen ja soveltaminen Suomen oloihin. Liikennevirasto,
hankesuunnitteluosasto. Helsinki 2017. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2017.

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kuntien merkitys liikenneinvestointien
rahoittajana kasvanut viime vuosina
• Kuntien investoinnit
liikenteeseen kasvaneet
samalla kun valtion osuus on
pienentynyt
• Infrastruktuuri on välttämätön
muttei riittävä ehto alueen
menestykselle
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
2000 2005 2010 2015
Valtio Kunnat
%
Lähde: Tilastokeskus (Julkiset menot tehtävittäin).
Julkiset liikenneinvestoinnit, % BKT:sta
6.9.2021 8

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisten investointien ajoittaminen on vaikeaa
Liikenneinvestoinnit ovat kallistuneet jälleen
6.9.2021 9
• Julkiset investoinnit ovat
yleensä melko jähmeä
suhdannepolitiikan väline
• Oikea ajoitus on vaikeaa
• Hintojen vaihtelu voi
tuottaa yllätyksiä 80
90
100
110
120
130
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Maanrakennuskustannusindeksi Päällysteiden hintaindeksi
Indeksi 2015=100
Lähde: Tilastokeskus.
39953

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kahta aikaa päätöksenteossa:
korona kuriin, talous nousuun
• Koronavuosina 2020–21 talouspolitiikassa on ollut ratkaisevan
tärkeää estää konkurssiaalto ja massatyöttömyys
• Jatkossa on entistä suurempi tarve vahvistaa julkisen talouden
kestävyyttä ja kohentaa työllisyyttä rakenteellisilla uudistuksilla
• Elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan luoma mahdollisuuksien
ikkuna pitäisi käyttää talouden uudistamiseen, niin Euroopassa
yleisesti kuin myös Suomessa
• Työn tuottavuuden kasvattaminen, digi- ja vihreä siirtymä
• Uudistumiskykyä tarvitaan – sitä Suomesta soisi löytyvän
6.9.2021 10

11. suomenpankki.fi