Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varjossa, Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 21.11.2022

1. Suomen Pankki
Euroopan ja Suomen talous
sodan ja energiakriisin varjossa
Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen
21.11.2022
Pääjohtaja Olli Rehn

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Taantuman todennäköisyys on kasvanut euroalueella
22.11.2022 2
80
85
90
95
100
105
110
115
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Euroalueen BKT EKP:n maaliskuun 2020 ennuste
EKP:n syyskuun 2022 ennuste EKP:n alasuuntainen skenaario
2019Q4 = 100
Käyrän vieressä olevat luvut ovat vuosikasvuja, %.
Lähde: EKP:n laskelmat ja Suomen Pankki. 35781@MMS(2007-)_LV
0,4
3,0
-4,5 2,1
1,7
-0,9 -0,2
1,4
2,0
1,9 2,6
1,9
1,3
-6,2
5,2
2,8
0,9
3,1
-0,9
1,9
1,9

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen inflaatio on kiihtynyt: lokakuussa
10,7 % – pohjainflaatio 5,0 %
22.11.2022
2,3
8,1
5,5
2,3
3,9 3,4
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@YKHIkontrib(2)

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaation ajuri ja ankkuri euroalueella
• Ajuri: kiihtynyt energiainflaatio
• Ankkuri: toistaiseksi maltillinen palkkainflaatio – mutta nopeutunut
viime kuukausina
• Rahapolitiikka ei juurikaan pure energianhintoihin
• Inflaatio-odotukset ja kansanpsykologia
 pitääkö ankkuri yhä?
22.11.2022

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Sota ja energiakriisi pudottaneet euron vaihtosuhteen
historiallisen alas – elinkustannukset nousseet 7 %
22.11.2022

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Palkkainflaatio on ollut pitkään maltillista, mutta
nopeutunut tänä vuonna
80
82
84
86
88
90
92
60
65
70
75
80
85
90
2011 2013 2015 2017 2019 2021
Teollisuus Palvelut (oikea asteikko)
% %
Lähteet: Eurostat ja DG ECFIN. 32425@Capacity_EA
Euroalue, kapasiteetin käyttöaste
22.11.2022
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Saksa, pl. neuvotellut bonukset Ranska Italia Espanja Alankomaat
%, muutos vuoden takaisesta
Lähteet: Bundesbank, CBS, EKP, INSEE, ISTAT, Spanish Ministry of Economy
and Business. 32426@Negowage_kk (2)

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mikä on hintavakauden kannalta olennaista
nykytilanteessa?
• Rahapolitiikka voi vaikuttaa vain rajallisesti suoraan
energiahintoihin. Rahapolitiikan on kuitenkin reagoitava yleisen
hintatason nousun (tavarat ja palvelut) kiihtymiseen.
• Rahapolitiikkaa kiristämällä pienennetään oleellisesti haitallisen
hinta-palkkakierteen riskiä. Hinta-palkkakierteen syntyminen olisi
merkki inflaatio-odotusten irtoamisesta ankkurista.
• Jos ankkuri ei pidä, inflaatiotavoitteen saavuttaminen
keskipitkällä aikavälillä tulee reaalitalouden kannalta
kalliimmaksi, koska se johtaisi kireämpään rahapolitiikkaan ja
hitaampaan talouden kasvuun.
22.11.2022 7

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Luottamus rahapolitiikkaan säilynyt –
inflaatio-odotukset yhä 2 % tuntumassa
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
2019 2020 2021 2022
1 vuosi 2 vuoden jälkeen* 5 vuotta 5 vuoden jälkeen*
SPF-ennuste 2 vuoden päähän SPF-ennuste, pidempi aikaväli
Inflaatio-odotus, %
Lähteet: EKP, Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat.
* Laskettu inflaatioswapeista. 32426@odotusSPF
22.11.2022

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n neuvosto on nostanut ohjauskorkoja inflaation
vakauttamiseksi 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä
1. EKP:n ohjauskorkoja on nostettu nyt kolme kertaa heinä-lokakuun
kokouksissa: 0,5 prosenttiyksikköä heinäkuussa ja kahdesti 0,75
prosenttiyksikköä, sekä syys- että lokakuussa.
2. Inflaatiovauhti on edelleen aivan liian nopea ja se pysyy tavoitetta
nopeampana vielä pidemmän aikaa. Korkoja nostetaan
todennäköisesti vielä lisää, jotta inflaatio palautuisi keskipitkällä
aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.
3. Tuleva korkokehitys perustuu aina tuoreimpiin inflaatio- ja
talousnäkymiin ja korkopäätökset tehdään kokous kerrallaan.
22.11.2022

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vastavoima stagflaatiolle: euroalueen työttömyysaste
hyvin alhainen – yritysten huolena työvoiman saatavuus
5
6
7
8
9
10
11
12
13
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024
Työttömyysaste EKP:n ennuste
%
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32424@Työttömyys_ea(2)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022
Teollisuus Palvelut
% vastanneista
Lähde: ECFIN yrityskysely. 32425@Rajoitteet_työvoima
Euroalueen työvoimapula
22.11.2022

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
SP:n syyskuun ennuste: Suomen talous
ajautuu lievään taantumaan vuonna 2023
22.11.2022 11
Syyskuu
2022
Kesäkuu
2022
Joulukuu
2021
2021 3,5 % 3,5 %
2022 2,2 % 1,7 % 2,6 %
2023 -0,3 % 0,5 % 1,5 %
2024 1,1 % 1,5 % 1,3 %

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Työllisyyden myönteinen kehitys Suomessa
päättymässä
22.11.2022 12

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky
korjaantui viime vuosikymmenellä
• Suomalaisen työn ja yritysten
kilpailukyky heikkeni
finanssikriisin jälkeen
• Seurasi vuosikymmen hidasta
kasvua ja heikkoa työllisyyttä
• Kilpailukykyä korjattiin 2016
lähtien – samanaikaisesti
työllisyysaste noussut 67 %:sta
74 %:iin
• Kilpailukyky ei heikentynyt
koronakriisissä
• Tulevat palkkasopimukset – sekä
meillä että muualla – määrittävät
kilpailukyvyn kehitystä
22.11.2022 13

14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Energiatalouden vihreä siirtymä toteutuu nyt
tavalla, jota ei ennakoitu eikä toivottu
• Energiahinnat alkoivat nousta jo viime vuonna maailmantalouden toipuessa
koronataantumasta
• Kysynnän ja tarjonnan voimakas epäsuhta leimaa tulevaa talvea
• Kaikki kysynnän joustot ja energiansäästön mahdollisuudet pyrittävä
hyödyntämään, tukitoimet pyrittävä kohdistamaan tarkasti
• Tulevan talven lisäksi haasteena myös lähivuodet
• Euroalue on liian riippuvainen fossiilisen energian tuonnista ja Euroopan
energiapolitiikan suunta pitkällä aikavälillä on ratkaisematta
• Suomessa tilanne ei ole yhtä vaikea kuin suurissa euromaissa
22.11.2022 14

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotitaloudet velkaantuneempia kuin
koskaan aiemmin
22.11.2022 15
0
5
10
15
0
50
100
150
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Kotitalouksien velat, % suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon (vasen asteikko)
Kotitalouksien korkomenot, % suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon (oikea asteikko)
%
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus
%

16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Talouden välilliset riskit voivat olla suurempia
kuin pankkien suorat luottoriskit asuntolainoista
22.11.2022 16
Laukaiseva tekijä Vakausuhka Järjestelmäriski
Haavoittuvuus
Kotitalouksien suuri
ja/tai pitkään ja
nopeasti kasvanut
velkaantuneisuus JA

17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahoitusvakaudelliset riskit kasvussa –
Suomessa kriisinkestävyys melko hyvällä tasolla
• Euroopan järjestelmäriskikomitea kehotti syyskuussa varautumaan
rahoitusvakaudellisten riskien kasvuun
• Rakenteellisten makrovakauspuskurien korottaminen aloitettiin Suomessa
kesäkuussa 2022
• Epävarman talousnäkymän vuoksi kiristämispäätökset on tehtävä
varovaisesti ja asteittain myötäsyklisten vaikutusten välttämiseksi
• Eduskunnan käsiteltävänä olevien lakimuutosten odotetaan parantavan
uusien lainanottajien kriisinkestävyyttä
22.11.2022 17

18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Päivittäismaksamisen huoltovarmuutta
vahvistettu
• Kyber- ja hybridihyökkäysten uhka on lisääntynyt myös rahoitusalalla.
• Päivittäismaksamisen kriittiset järjestelmät ja palvelut sijaitsevat pääosin
ulkomailla.
• Viranomaiset perustivat kesällä varajärjestelyn, jolla päivittäismaksaminen
pyritään turvamaan vakavissa häiriötilanteissa.
• Jos pankki kärsisi pitkäaikaisesta ja vakavasta toimintahäiriöstä, sen
asiakkaiden tili- ja korttipalvelut voitaisiin hoitaa uudessa
huoltovarmuustilijärjestelmässä.
22.11.2022

19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Päivittäismaksamisen varajärjestelyn vastuut
• Ylläpitää uutta huoltovarmuustilijärjestelmää, joka kattaa tili- ja korttimaksamisen palvelut vakavissa
häiriötilanteissa.
• Valtioneuvosto päättää järjestelmän käyttöönotosta.
Rahoitusvakausvirasto RVV
• Huolehtii pankkien välisestä maksuliikkeestä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
• Pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä on uusi tehtävä, mutta verrattavissa normaaliaikojen
tehtäviin.
• Suomen Pankki päättää tarvittavan varajärjestelmän käyttöönotosta.
Suomen Pankki
• Raportoivat tiedot säännöllisesti varajärjestelmän käyttöä varten RVV:lle (uusi velvollisuus).
• Ylläpitävät valmiutta käyttää Suomen Pankin varajärjestelmää pankkien välisissä maksuissa.
• Huoltovarmuustilijärjestelmä tuottaa palvelut vakavasta häiriöstä kärsivän pankin puolesta.
Asiakassuhde säilyy alkuperäisessä pankissa.
Pankit
22.11.2022

20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kriisin keskellä pitää työskennellä myös pitkän
aikavälin ongelmien ratkaisemiseksi
• Ikärakenteen ja ilmaston muuttumisen vaikutukset näkyvät jo
• Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii aktiivisia tuloihin ja menoihin
vaikuttavia toimia
• Nousevien korkojen oloissa tasapainon saavuttaminen vaikeutuu
• Tarvitaan sääntöperusteista finanssipolitiikkaa ja julkisten menojen priorisointia:
laaja menokartoitus hallitusneuvotteluihin
• Kestävää talouskasvua tuettava pitkäjänteisesti rakenteellisilla
uudistuksilla
• Panostukset osaamiseen, kannusteet työllistymiseen
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen
• Kilpailulliset markkinat, järkevä sääntely ja vakaa toimintaympäristö
22.11.2022 20

21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto
• Energiakriisin kärjistyminen on kasvattanut taantumariskiä sekä Suomessa
että euroalueella, ja inflaatio on jatkunut ennustettua nopeampana
• Rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa vain rajallisesti suoraan energiahintoihin,
mutta sen on reagoitava yleisen hintatason nousun kiihtymiseen
• Toimilla pyritään pienentämään hinta-palkkakierteen syntymisen riskiä
ja vakauttamaan inflaatio keskipitkällä aikavälillä 2 %:n tavoitteen
mukaiseksi
• Suomen pitkän ajan kasvun haasteet eivät ole väistyneet
• Työikäisen väestön supistuminen ja työn tuottavuuden hidas
kasvuvauhti heikentävät pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia
• Suomella on kuitenkin kaikki edellytykset olla paitsi selviytyjä myös
menestyjä – näivettyminen voidaan pysäyttää
22.11.2022

22. suomenpankki.fi
Kiitos!
22.11.2022
22