Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paineissa, Suomen ylioppilaskuntien liiton syysseminaari 16.9.2022

1. Suomen Pankki
Euroopan ja Suomen talous
sodan ja energiakriisin paineissa
Suomen ylioppilaskuntien liiton syysseminaari
16.9.2022
Pääjohtaja Olli Rehn

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Päivän teemat
1. Rahapolitiikan instituutiot ja peruskäsitteet
2. Talouden näkymät ja rahapolitiikka Venäjän
hyökkäyssodan ja energiakriisin paineissa
3. Keskustelua
16.9.2022 2

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
1. Rahapolitiikan instituutiot ja peruskäsitteet
3
16.9.2022

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin toiminta-ajatus
16.9.2022 4

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n neuvosto päättää rahapolitiikasta
16.9.2022 5
5
Pääjohtaja
Christine Lagarde
sihteeri
Edward Scicluna
Fabio Panetta
Constantinos Herodotou
Madis Müller
Philip Lane
Klaas Knot
Boštjan Vasle
Olli Rehn
Pablo Hernandéz de Cos
Peter Kažimír
Frank Elderson
Robert Holzmann
François Villeroy de Galhau
Pierre Wunsch
Yannis Stournaras
Gaston Reinesch
Gediminas Šimkus
Joachim Nagel
Varapääjohtaja
Luis de Guindos
Isabel Schnabel
Ignazio Visco
Mārtiņš Kazāks
Gabriel Makhlouf
Mário Centeno

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan tavoite on
pitää hintakehitys vakaana
• Hintatason vakaus on kestävän talouskasvun perusta.
• Kun hinnat muuttuvat hitaasti
• Yritysten on helppo suunnitella investointejaan.
• Kotitalouksien säästöjen ostovoima säilyy.
• Inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason nousua.
• Deflaatio tarkoittaa hintatason laskua.
16.9.2022 6

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Hintavakauden kansantajuinen määritelmä
Käyttökelpoinen määritelmä hintavakaudelle on minusta
tilanne, jossa odotukset nousevista (tai laskevista) hinnoista
pitkällä aikavälillä eivät vaikuta voimakkaasti ihmisten
taloudelliseen käyttäytymiseen.
- Paul Volcker, 28.12.1983
Hintavakaus on tila, jossa odotetut muutokset yleiseen
hintatasoon eivät muuta yritysten tai kotitalouksien
kulutuspäätöksiä.
- Alan Greenspan, 2.7.1996
16.9.2022 7

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Miksi ei ”puhdas nolla”, vaan noin
kahden prosentin inflaatiotavoite?
• Vrt. Volckerin & Greenspanin verbaalinen määritelmä:
mikä tahansa tavoitetaso 0-3 % välillä voisi täyttää kriteerin?
• Useimmilla keskuspankeilla nykyisin noin 2 prosentin tavoite
• Miksi ei ”puhdas nolla” inflaatiotavoitteeksi?
1. Altistaisi talouden deflaatiolle – jos inflaatio olisi keskimäärin nolla,
puolet ajasta talouden pitäisi olla deflaatiotilassa
2. Rajoittaisi rahapolitiikan tehoa tasoittaa suhdanteita – kun korkoa
pitäisi laskea, törmätään helpommin lattiaan
3. Rahailluusio ja nimellispalkkojen jäykkyys estävät joustavan
sopeutumisen taloutta kohtaaviin negatiivisiin shokkeihin
16.9.2022 8

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n rahapolitiikan välineitä:
- ”tavanomaisia” = ohjauskorko
- ”epätavanomaisia” = arvopaperien osto-ohjelmat,
rahoitusoperaatiot, ennakoiva viestintä
16.9.2022 9
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Pandemia-hätäostot, PEPP
Yrityssektorin arvopaperit, CSPP
Julkisen sektorin arvopaperit, PSPP
Katetut joukkolainat, CBPP
Omaisuusvakuudelliset arvopaperit, ABSPP
Osto-ohjelmien hankinnat, mrd. EUR
Lähde: EKP. 32422@EKP_ostoohjelma
APP
-1
0
1
2
3
4
5
6
1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
3 kk euribor 12 kk euribor
Perusrahoitusoperaatioiden korko Talletuskorko
Maksuvalmiusluoton korko eonia
€STR
%
Lähde: EKP. 32422@ohjauskorot

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
2. Rahapolitiikka ja talouden näkymät
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin paineissa
10
16.9.2022

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Energiakriisi voi suistaa euroalueen talouden
taantumaan
• Kasvunäkymät heikentyneet kesän jälkeen
• Energian hinta sekä saatavuus taakkana
• Kansainvälisen talouden kasvu
hidastumassa
• EKP:n riskiskenaariossa euroalueen kasvu
painuu ensi vuonna negatiiviseksi:
• Energiakriisi voi vaikeutua
• Myös epävarmuus taloustilanteesta
kasvaisi
• Vientimarkkinoiden veto hyytyisi
• JOS  arvio: 1 % sijaan -1 %
16.9.2022 11

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Hintojen nousu on nyt poikkeuksellisen nopeaa –
energian hinnannousu selittää puolet inflaatiosta
• Korkeammat energiahinnat nostavat
nyt muiden tuotteiden ja palveluiden
hintoja
• Rahapolitiikka ei juuri pure
energiahintoihin
• Maltillinen palkkainflaatio on
ankkuroinut hintojen nousun
• Inflaatiokierteen välttämiseksi on
hillittävä inflaatio-odotuksia
• Neuvotellut palkat olleet jonkin verran
nousussa euroalueella
• Mutta eivät kuitenkaan niin kovaa
vauhtia kuin Yhdysvalloissa
• Inflaatio-odotukset ovat nousseet,
mutta ne ovat keskipitkällä aikavälillä
edelleen lähellä 2 prosenttia
16.9.2022 12
Kuluttajahintainflaatio euroalueella
2,3
8,1
5,5
2,3
3,9 3,4
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@YKHIkontrib(2)

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan normalisointi etenee –
ohjauskorot nousevat asteittain
1. Netto-ostot EKP:n osto-ohjelmissa päättyivät 1.7.2022.
2. EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä
heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa.
3. Syyskuun jälkeenkin edessä vähittäisiä koronnostoja.
Rahapolitiikan muutostahti riippuu talouden kehitystä koskevasta
informaatiosta ja etenkin siitä, miten EKP:n neuvosto arvioi
inflaation kehittyvän keskipitkällä aikavälillä.
4. EKP:n neuvosto on valmis käyttämään kaikkia rahapoliittisia
välineitään niin, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin
tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
13.9.2022

14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Energiakriisi heikentää myös Suomen talouskasvua
– BKT:n arvioidaan supistuvan v. 2023
16.9.2022 14
Syyskuu 2022 Kesäkuu 2022
2021 3.0 3.5
2022 2.2 1.7
2023 -0.3 0.5
2024 1.1 1.5
BKT:n vuosikasvu
190
200
210
220
230
240
250
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Suomen Pankin väliennuste syyskuu 2022
Suomen Pankin ennuste kesäkuu 2022
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
15.9.2022
© Suomen Pankki
40112@BKTtaso_30082022
BKT:n volyymi (mrd. €)

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen talouden valopilkku:
myönteinen työllisyyskehitys – mutta onko päättymässä?
• Työllisyysaste on noussut
odotuksia nopeammin ja on
historiallisen suuri (viimeksi näin
suuri kesällä 1990)
• Ensimerkkejä heikommista ajoista
näkyvissä työmarkkinoillakin
• Työttömyysasteen lasku taittunut
• Osaavan työvoiman puute
edelleen suurin kasvu este, joskin
teollisuudessa helpottanut
viimeisimpien tilastojen mukaan
16.9.2022 15
5
6
7
8
9
10
66
68
70
72
74
76
2010 2015 2020
Työllisyysaste, 15-64-vuotiaat, trendi
Työttömyysaste, 15-74-vuotiaat, trendi (oikea ast.)
% %
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
38252@Tyött.aste&työll.aste trend

16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
90
95
100
105
110
115
120
1995
2000
2005
2010
2015
2020
Suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin
Suhteessa euroalue 12:n keskiarvoon
Indeksi, 1999 = 100
*) 14 perinteistä teollisuusmaata Suomen kauppapainoilla, samassa valuutassa.
**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata.
***) Työkustannukset suhteessa kansantulon määrään, koko talous.
Ennuste: Euroopan komissio.
Lähteet: Euroopan komissio, OECD, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.
Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset koko taloudessa***
10.6.2022
© Suomen Pankki
34093@ULCTOTA ml ennuste
Onko meillä malttia katsoa nopean inflaation
vaiheen yli?
• Suomalaisen työn ja yritysten
kilpailukyky heikkeni finanssikriisin
jälkeen
• Seurasi vuosikymmen hidasta
kasvua ja heikkoa työllisyyttä
• Kilpailukyky korjattiin 2016 lähtien
– työllisyysaste noussut 67 %:sta
74 %:iin
• Nykytiedoilla suomalaisen työn
kilpailukyky näyttäisi pysyvän
ennallaan
• Kilpailukyky on helppo menettää,
tuskallista korjata
16.9.2022 16

17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kohti tasapainoista julkista taloutta
• Julkisen talouden kestävä tasapainottaminen vaatii aktiivisia
tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimia
• Nousevien korkojen oloissa tasapainon saavuttaminen on entistä
haastavampaa
• Tarvitaan sääntöperusteista finanssipolitiikkaa ja julkisten menojen
priorisointia: laaja menokartoitus hallitusneuvotteluihin
• Pidemmän aikavälin talouskasvua tuettava pitkäjänteisesti
rakenteellisilla uudistuksilla
• Panostukset osaamiseen, kannusteet työllistymiseen
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen
• Yritystoiminnan edellytykset: kilpailulliset markkinat, järkevä
sääntely ja vakaa toimintaympäristö
16.9.2022 17

18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU

19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto: sota ja energiakriisi luovat painetta
Suomen talouden ja yritysten uudistumiseen
• Sota hidastaa kasvua, laskee elintasoa ja kiihdyttää inflaatiota Euroopassa
– Suomessakin taantumariski on kasvanut
• Rahapolitiikan normalisointi etenee, korot nousevat
• Kriisi korostaa julkisen talouden kestävyyden merkitystä – toisaalta sota
aiheuttaa ”uusia” menopaineita: kansallinen puolustuskyky, energian
saatavuuden varmistaminen ja vihreä siirtymä
• Jos palkkamaltti säilyy nopean inflaation jakson yli, säilyy myös
suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky
• Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa – työperäinen maahanmuutto on
saatava sujuvammaksi
• Uudistumiskykyä tarvitaan, ja sitä Suomesta soisi löytyvän – muu maailma
kun ei odota edes maailman onnellisinta kansaa
16.9.2022 19

20. suomenpankki.fi
Kiitos