Tilastokeskuksen Eljas Tuomaalan ja Satu Montosen sekä Suomen Pankin Juha Itkosen esitykset Suomen Pankissa pidetyssä seminaarissa, joka järjestettiin yhdessä Tilastokeskuksen kanssa

1. Onko digitalisaatio rikkonut
bruttokansantuotteen?
Eljas Tuomaala, yliaktuaari
TK / SP –digitalisaatioseminaari 30.6.2017

2. Sisältö
1. Johdanto
2. Tilinpidon tuotantoraja – mitä bkt sisältää ja mitä ei
3. Digitalisaation mittaushaasteet
– Digitaaliset välityspalvelut
– Ilmaiset, mainosrahoitteiset ja muut digitaaliset palvelut
– Alusta-, jakamis- ja keikkatalous
– Investoinnit ja aineeton pääoma
– Luokitukset
4. Johtopäätökset
29.6.2017 Eljas Tuomaala2

3. 1. Johdanto

4. － Käsitteitä on lukuisia
– Digitalisaatio, internet-
talous, jakamistalous,
esineiden internet (IoT),
jne.
－ Koskettaa sekä yrityksiä että
kotitalouksia
– Kulutus verkossa
– Kulutustuotteiden
muuttuminen fyysisistä
digitaalisiksi
– Yritysten sähköiset
myyntikanavat, IoT,
kehittynyt analytiikka
29.6.2017 Eljas Tuomaala4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Internetin käyttö yrityksissä
Laajakaista, % yrityksistä
Vähintään 10 Mbit/s internet yhteys, % yrityksistä
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä –tilasto,
Tilastokeskus

5. Mitä haluttiin selvittää?
－Työryhmän selvityksen taustalla monia kysymyksiä
－Huomioiko kansantalouden tilinpito digitalisaation?
－Mittaako bkt digitalisaatiota ”oikein”?
－Jääkö jotain huomioimatta?
29.6.2017 Eljas Tuomaala5

6. Internet-talouden laajuus – 3 näkökulmaa
Internet-
talous
Suora vaikutus:
toimialat, jotka
liittyvät
läheisesti
internetiin
Dynaaminen
vaikutus:
internetin
vaikutus kaikkiin
toimialoihin Epäsuora
vaikutus:
Kuluttajan hyöty
tai sosiaalinen
hyvinvointi
29.6.2017 Eljas Tuomaala6
BKT

7. Suora vaikutus: ICT-sektorin arvonlisäys,
prosenttia koko taloudesta 2013
29.6.2017 Eljas Tuomaala7
Lähde: OECD Digital Economy Outlook 2015

8. Epäsuora vaikutus: henkilöstön internetin
käyttö yrityksissä 2016
29.6.2017 Eljas Tuomaala8
Lähde:
Tietotekniikan
käyttö yrityksissä
–tilasto,
Tilastokeskus

9. 2. Tilinpidon tuotantoraja – mitä bkt sisältää
ja mitä ei

10. Miksi tuotantoraja on tärkeä?
• Yrityksissä ja kotitalouksissa tehtävän työn raja on hämärtynyt
– Tuotanto kotitalouksista markkinoille -> bkt kasvaa (+)
– Tuotanto markkinoilta kotitalouksille -> bkt supistuu (-)
• Digitalisaatio on muuttanut toimintatapoja merkittävästi
– Kotitaloudet tuottavat itselleen ja muille palveluita
• Omaan käyttöön: Matkanvarauspalvelut, verkkopankki
• Muille: Kuljetus- ja majoituspalvelut
29.6.2017 Eljas Tuomaala10

11. Tuotantorajan soveltamisesta
• Tilinpidon manuaalit määrittävät kehikon
– YK:n kansantalouden tilinpidon suositus (SNA 2008) sekä
Euroopan Unionin säätämä Euroopan kansantalouden
tilinpitojärjestelmä (EKT 2010)
• Kotitalouksien tuotanto - mitä lasketaan bkt:een?
– Markkinatuotanto sisältyy bkt:een
– Rajanveto: Omaan käyttöön tuotetut tavarat ja palvelut
• Mukana: maataloustuotanto ja asuntojen rakentaminen,
omistusasuntojen laskennallinen asumispalvelu sekä
kotitaloushenkilöstön palvelut
• Ei mukana: Palkaton kotitaloustyö
29.6.2017 Eljas Tuomaala11

12. Markkinat
tuottavat
Kotitalous
tuottaaSisältyyBKT:een
EisisällyBKT:een
- palkattu
lastenhoitaja
- matkatoimiston
tuottama
matkanvarauspalvelu
- palkaton
kotitaloustyö
- itse tuotettu
matkanvarauspalvelu
29.6.2017 Eljas Tuomaala12
Esimerkki tuotantorajasta
Paul Samuelson: “GDP falls when a man marries his maid”

13. 3. Digitalisaation mittaushaasteet

14. Digitaaliset välityspalvelut
• Verkossa tapahtuva kaupankäynti
– Sisältyy bkt:een, mutta tapahtuu siirtymä perinteisestä
palvelusta web-pohjaiseen palveluun
– Matkatoimistot, verkkokaupat, joukkorahoitus ym.
– Ansaintamallit ovat moninaisia
• Jälleenmyynti, välityspalkkio, mainostulot
• Verkkokaupan mittaamisen haasteet
– Myyjä voi olla kotimainen tai ulkomainen
– Aineistoista vaikea erottaa verkkokaupan osuutta
• Etenkin yksityishenkilöiden ostot ulkomaisilta
talousyksiköiltä
29.6.2017 Eljas Tuomaala14

15. Ilmaiset, mainosrahoitteiset ja tilauspalvelut
1. Vapaaehtoistyönä tuotettavat ilmaishyödykkeet (Linux ja
Wikipedia)
• Ei lasketa bkt:een, koska tuottaminen tapahtuu ilmaiseksi
2. Mainostuloilla rahoitettavat käyttäjille ilmaiset digitaaliset
palvelut (Facebook, Youtube, jne.)
• Ei ole uusi ilmiö: mainosrahoitteiset televisiokanavat
• Mainostettavien tuotteiden kulutus näkyy välillisesti bkt:ssa
(tuotteiden ostot)
• Ilmaispalvelun tarjoavan yrityksen saamat mainostulot
näkyvät suoraan yrityksen kotimaan bkt:ssa
3. Tilauspalvelut (Netflix, jne.)
• Suora vaikutus yrityksen kotimaan bkt:een
29.6.2017 Eljas Tuomaala15

16. Mainosrahoitteisten palvelujen näkyminen
tilinpidossa
Kuluttaja
Mainostava yritysIlmaispalveluyritys
29.6.2017 Eljas Tuomaala16
Ostaa tuotteen:
Kotitalouksien
kulutusta
Käyttää
ilmaispalvelua:
ei ole kulutusta
Mainostilan osto ja myynti:
yritysten välistä
tuotantotoimintaa

17. Alusta-, jakamis- ja keikkatalous
－ Useita erilaisia toimintoja
– Airbnb, Uber, aikapankit,
käytettyjen tavaroiden
kauppa, jne.
– Osa maksullisia, osa
vastavuoroisuuteen
perustuvia
－ TEM:n selvityksen mukaan
jakamistalouden yksittäisten
ostotapahtumien arvo hieman
yli 100 miljoonaa euroa
vuonna 2016
29.6.2017 Eljas Tuomaala17

18. Alusta-, jakamis- ja keikkatalous
• Hämärtää rajaa kuluttajan ja tuottajan välillä
－ Vaikutus tilinpitoon tapauskohtaista
– Airbnb ja Uber kuuluvat bkt:een
• Mittaushaasteet, harmaa talous
– Käytettyjen tavaroiden myynnistä vain
välityspalkkiot/alustamaksut bkt:ssa
– Näihin kohdistuu myös kuluja
• Vaikutus bkt:een lienee vielä hyvin pieni, mutta tilannetta
seurataan
• Jossain määrin haastaa tiedonkeruuta
29.6.2017 Eljas Tuomaala18

19. Investoinnit ja aineeton pääoma
• Investoinnit:
– Rajanveto investointien ja välituotekäytön/kulutuksen välillä
• Kuluttajat tuottajina (esim. Uber. Airbnb)
• Aineeton pääoma:
– Digitalisoituvassa taloudessa ns. henkisten
omaisuustuotteiden (Intellectual Property Products) merkitys
kasvaa
• Tutkimus ja kehittämistoiminta, mineraalien etsintä,
ohjelmistot ja tietokannat, viihteen, kirjallisuuden ja taiteen
alkuperäisteokset sekä muut henkiset omaisuustuotteet
– Liikkuu myös globaalisti – tapaus Irlanti vuodelta 2015
29.6.2017 Eljas Tuomaala19

20. Luokitukset
－ Nykyiset toimiala- ja
tuoteluokitukset kuvaavat
digitaloutta varsin rajallisesti
－ Voitaneen verrata
sähköistymiseen
(yleiskäyttöinen teknologia)
－ Niin läpitunkeva teknologia,
että vaikutusta on vaikea
erottaa
29.6.2017 Eljas Tuomaala20

21. 4. Johtopäätökset

22. Digitalisaatio haastaa tuotantorajaa ja
tilinpidon kattavuutta
• Palvelut muuttuvat markkinapalvelusta kuluttajan itse tekemiksi
tai päinvastoin
– Kotitalouksien itse tekemien digitaalisten palvelujen vaikutusta
vaikea arvioida
• Lienee vähäinen yksittäisenä vuonna
• Kansantalouden tilinpidon käsikirjat muuttuvat hitaasti
– Digitaalinen talous tutkimusagendalla kv-organisaatioissa
– ’Ydintilinpidon’ ulkopuoliset satelliittitarkastelut joustavampi
tapa
• Mutta mitä niillä halutaan kuvata?
• Mikä olisi Suomen tapauksessa tärkeää?
29.6.2017 Eljas Tuomaala22

23. Käypähintainen bkt huomioi digitalouden
• Selvityksessä ei tullut esille tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin
olettaa, että käypähintainen bkt olisi digitalisaation takia tilastoitu
”väärin”
– Kansantalouden tulo- ja veropohjan arvioinnissa bkt on
edelleen käypä mittari
– Kotimainen tuotanto saadaan hyvin tilastoitua: kattavat tiedot
tuloista ja kuluista
• Ongelmallisempi on rajat ylittävä tuotanto, etenkin
palvelujen ulkomaankauppa tai konsernin sisäinen kauppa
• Globaalia tuotantoa ja palvelujen ulkomaankauppaa
koskevien tiedonkeruiden kehittäminen tärkeää
29.6.2017 Eljas Tuomaala23

24. Bkt:n volyymimenetelmiä kehitettävä
• Volyyminmuutos mittaa bkt:n kasvua
– Volyymin tulisi mitata sekä määrän että laadun muutosta
– Keskiössä tuottajahintaindeksit, erityisesti palvelut
• Volyyminmuutokseen liittyy kysymyksiä
– Miten laadunmuutokset huomioidaan tai tulisi huomioida?
– Päteekö enää oletus siitä, että halvempi on laadultaan
huonompi?
• Digitaaliset tuotteet usein fyysistä edullisempia
• Voidaan käyttää paikasta riippumatta
• Laajempi tarjonta
• Tarvitaan tilinpidon ja hintatilastojen yhteistä
menetelmien kehittämistä sekä kansallisesti että
kansainvälisesti
29.6.2017 Eljas Tuomaala24

25. Kiitos
Eljas Tuomaala eljas.tuomaala@tilastokeskus.fi
TK / SP –digitalisaatioseminaari 30.6.2017

26. Digitalisaation haasteet hintaindekseille
Satu Montonen, Tilastokeskus
Digitaalisen talouden mittaamisen haasteet –seminaari 30.6.2017

27. Sisältö
1. Yleistä hintaindekseistä
2. Uudet aineistolähteet
3. Verkkokauppa
4. Digitalisaatio, uudet tuotteet ja palvelut
5. Tuottajahintaindekseistä
6. Johtopäätökset
30.6.2017 Satu Montonen27

28. 1. Yleistä hintaindekseistä

29. Esityksessä käsiteltävät hintaindeksit
－ Kuluttajahintaindeksi mittaa kuluttajien tavaroista ja palveluista
maksamien hintojen kehitystä
－ Teollisuuden tuottajahintaindeksi mittaa kotimaisten tuottajien
myymien tavaroiden (kotimarkkina ja vienti) hintojen kehitystä
－ Palvelujen tuottajahintaindeksi mittaa yritysten toisille yrityksille
ja julkiselle sektorille tuottamien palvelujen hintakehitystä
– Kattaa jatkossa myös yritysten kotitalouksille tuottamat
palvelut (asetus Euroopan yritystilastoista)
30.6.2017 Satu Montonen29

30. Hintaindeksit
－ Hintaindekseissä mitataan puhdasta hinnanmuutosta, ei
hintatasoa
－ Laadunmuutos menee volyymiin
－ Laskenta perustuu parivertailuun eli saman tuotteen hintaa
samassa liikkeessä/yrityksessä verrataan eri kuukausien välillä
30.6.2017 Satu Montonen30

31. Esimerkki
－ Oletetaan, että verkkokaupassa polkupyörän hinta on halvempi
kuin kivijalkakaupassa
－ Halvempi hintataso ei kuitenkaan laske indeksiä:
– Indeksi 04/2017 = 100
– Tapaus 1
>> indeksi 05/2017 = 100
– Tapaus 2
>> indeksi 05/2017 = 100
30.6.2017 Satu Montonen31
Hinta 04/2017 Hinta 05/2017 Muutos-%
Kauppa 1 350 350 0
Kauppa 2 330 330 0
Hinta 04/2017 Hinta 05/2017 Muutos-%
Kauppa 1 350 350 0
Kauppa 2 330 330 0
Verkkokauppa 200 200 0

32. 2. Uudet aineistolähteet

33. Web-scraping ja scanner-aineistot
－ Web-haravoija (web-scraping) poimii hinnat suoraan nettisivuilta
– Testattu lentolipuilla ja rautakaupoilla
– Haasteina ovat myyntimäärien puuttuminen, nopeasti
muuttuvat sivut, vastaavatko hinnat myyntihintoja
－ Scanner- eli kassapääteaineistot
– Sisältävät kuukausittaiset hintahavainnot, ostetut määrät ja
tuotteisiin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot
– Ajantasaiset kulutustiedot kaikista ostetuista tuotteista
>> mahdollistaa substituutioharhan vähentämisen
－ Kuluttajahintaindeksissä on otettu käyttöön (v. 2017 alussa)
ensimmäinen scanner-aineisto liittyen lääkkeisiin
30.6.2017 Satu Montonen33

34. Esimerkki scanner-aineistosta
30.6.2017 Satu Montonen34

35. Uusien aineistolähteiden käyttö EU:ssa 1/2
－ Tällä hetkellä 8 maata käyttää scanner-aineistoa
indeksituotannossaan
– Norja (1995), Hollanti (2002), Sveitsi (2008), Ruotsi (2012),
Belgia ja Tanska (2016), Suomi ja Islanti (2017)
－ Lisäksi noin 10 maata testaa scanner-aineistojen käyttöä
－ Eurostat valmistelee opasta scanner-aineistojen käsittelyyn >>
maiden välisen vertailtavuuden parantaminen
30.6.2017 Satu Montonen35

36. Uusien aineistolähteiden käyttö EU:ssa 2/2
30.6.2017 Satu Montonen36

37. 3. Verkkokauppa

38. Verkkokauppa kuluttajahintaindeksissä
－ Tällä hetkellä kerätään käsin mm. matkojen, elektroniikan ja
tietokoneiden sekä vaatteiden hintoja
－ Haasteet:
– Tarkkoja tietoja ei ole saatavilla
• Mitä tuotteita tai palveluja ostetaan netistä
• Mistä verkkokaupoista ostetaan
• Kuinka paljon ostetaan netistä
– Joidenkin hyödykkeiden osalta verkkokaupat aliedustettuna
– Hintojen kerääminen käsin työlästä
– Ulkomaiset verkkokaupat
30.6.2017 Satu Montonen38

39. Eurostatin suositus verkkokaupoista
－ Verkkokauppaostot (myös ulkomaisista verkkokaupoista) pitää
huomioida sen maan kuluttajahintaindeksissä, mihin tavara tai
palvelu on toimitettu
－ Seurataan tuotteen tai palvelun kokonaishintaa (toimitus- ja
luottokorttimaksut jne.)
－ Toimitusmaksut yms. luokitellaan samaan ryhmään kuin
varsinainen tuote
30.6.2017 Satu Montonen39

40. 4. Digitalisaatio, uudet tuotteet ja palvelut

41. Digitalisaatio, uudet tuotteet ja palvelut
1. Vanhan tuotteen ominaisuudet paranevat
– Esim. tietokoneen ominaisuudet paranevat
2. Fyysinen tuote muuttuu digitaaliseksi
– Esim. paperilehti muuttuu digilehdeksi
3. Kokonaan uudet digitaaliset palvelut
– Esim. sovellukset
30.6.2017 Satu Montonen41

42. Digitalisaation huomioiminen 1/2
－ Digitalisaation tuomia uusia tuotteita ja palveluja otetaan
kuluttajahintaindeksiin sitä mukaa, kun niiden kulutus kasvaa ja
niille saadaan määriteltyä hyödykekohtainen paino
– Esim. sähköinen kirja
－ Jossain tapauksissa fyysinen tuote ja digitaalinen palvelu
luokitellaan eri hyödykeryhmiin (eCOICOP)
– Esim. dvd (09.1.4.1 Valmiiksi tallennetut tallennusvälineet) ja
suoratoistopalvelut (09.4.2.3 Televisio- ja radiolupamaksut, maksulliset
lähetykset)
30.6.2017 Satu Montonen42

43. Digitalisaation huomioiminen 2/2
－ Siirtyminen fyysisestä tuotteesta digitaaliseen näkyy
painorakenteen muuttumisena
－ Ominaisuuksien paraneminen (tietokone) tai sisällön määrän
kasvu (dvd -> suoratoistopalvelu) ei näy indeksissä, koska
indeksilaskennassa nämä tulkitaan eri tuotteiksi (laatu muuttunut)
30.6.2017 Satu Montonen43

44. 5. Tuottajahintaindekseistä

45. Teollisuuden tuottajahintaindeksi
－ Haasteet:
– Yhä enemmän räätälöidyt tuotteet
– One off –tuotteet
• Esim. laivat, paperikoneet, höyrykattilat
– Laadunmuutokset tuotteiden ominaisuuksissa
– Hintoja on vähän saatavilla netissä, osa listahintoja
30.6.2017 Satu Montonen45

46. Palvelujen tuottajahintaindeksi
－ Haasteet:
– Palvelujen tuottajahintaindeksistä puuttuu paljon toimialoja 3-
ja 4-numerotasolla
• Syynä palvelutuotetietojen puute
– Palvelujen tilastoinnissa vielä paljon kehitettävää:
puuttuu kattava tilasto palvelujen tuotannosta
• Palvelujen tuottajahintaindeksistä puuttuu palveluja
– Esim. kaupan marginaalit, vakuutukset, T&K-palvelut
ja hallintopalvelut
– Palvelujen laatuvakioitu hintojen mittaaminen haastavaa
30.6.2017 Satu Montonen46

47. 6. Johtopäätökset

48. Scanner-aineistot ovat hintatilastojen
kannalta käyttökelpoisin lähde
－ Scanner-aineistot ovat käyttökelpoisin lähde
– Sisältävät myös ostetut määrät sekä räätälöidyt tuotteet
– Hinnat ovat todellisia myyntihintoja
– Voidaan hyödyntää myös verkkokauppaostoissa
－ Hintatilastoissa jatketaan uusien aineistolähteiden testaamista ja
käyttöönottoa
– Kuluttajahintaindeksissä käynnissä projekti liittyen
päivittäistavaroihin
– Muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti
30.6.2017 Satu Montonen48

49. Verkkokauppaostoista saatava tarkempia
tietoja
－ Verkkokauppaostoista pitäisi saada tarkempia tietoja
– Suomen Pankin maksuliiketilaston tai jonkin tutkimuslaitoksen
tutkimustuloksien hyödyntäminen
• Oston ajankohta, verkkokauppa, ostettu tuote tai palvelu
mahdollisimman tarkalla tasolla
－ Verkkokauppaostojen puuttuminen ei ole ongelma, mikäli
verkkokauppojen hintakehitys on samanlainen kuin
kivijalkakauppojen
30.6.2017 Satu Montonen49

50. Digitalisaatio tuo uudenlaisia haasteita
－ Joidenkin hyödykkeiden kohdalla laadunmuutoksen hallinta
haastavaa
– Vaatteet, autot, elektroniikka, valmismatkat, palvelut jne.
－ Hyödykekohtaisten painojen saaminen uusille tuotteille ja
palveluille vie aikaa
－ Tulisiko hintatilastoissa näkyä siirtyminen fyysisestä tuotteesta
digitaaliseen?
30.6.2017 Satu Montonen50

51. Kiitos!
Satu Montonen, satu.montonen@stat.fi
Digitaalisen talouden mittaamisen haasteet –seminaari 30.6.2017

52. Julkinen
Suomen Pankki
Digitalisaation
mittaushaasteiden vaikutus
kansantalouden
kokonaiskuvaan
5230.6.2017
Juha Itkonen

53. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Digitalisaation laaja ilmiökenttä tuo
monenlaisia haasteita talouden mittaamiseen
30.6.2017 Juha Itkonen 53

54. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Digitalisaatio, mittaushaasteet ja
ekonomistin huolenaiheet
1. Heikkeneekö perinteisten mittarien kyky kuvata
talouden kehitystä?
2. Muuttuuko talousmittarien merkitys
hyvinvoinnin kehityksen arvioinnissa?
3. Tarvitaanko uusia talousmittareita?
4. Muuttuuko käsitys viime vuosien kehityksestä?
5. Miten mittausongelmat tulisi huomioida
talouspolitiikassa?
30.6.2017 Juha Itkonen 54

55. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Millainen on hyvä mittari?
 Mittaaminen liittää mittauskohteen ominaisuuteen
suureen, joka mahdollistaa vertailun.
 Talouden mittareita arvioidessa on tärkeää huomioida:
– Mitä kukin mittari pyrkii kuvaamaan?
– Mikään mittari ei vastaa kaikkiin kysymyksiin kaikissa olosuhteissa
– Tarvitaan useita mittareita kuvaamaan tarkasteltavan ilmiön eri puolia
 Hyvän mittarin ominaisuuksia:
– Tarkoituksenmukaisuus: vastaa kysymyksiin joihin haetaan vastausta
– Osuvuus: kuvaa määritelmänsä mukaista ilmiötä luotettavasti
– Toteutuskelpoisuus: mittaus voidaan toteuttaa myös käytännössä
 Mittausvirhe = havaittu arvo – ”todellinen” arvo
 Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin mittari
– Onko BKT yhä riittävän hyvä taloudellisen tuotannon mittari?
30.6.2017 Juha Itkonen 55

56. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Mittausvirheet keskeisissä
talousmittareissa heijastuvat laajalle
1. Talouden koko
• Elintaso
• Julkinen alijäämä ja
velkasuhde
• Veroaste
• EU:n jäsenmaksut
2. Talouden rakenne
• Toimialarakenne
• Kulutusrakenne
• Kulutus, välituotekäyttö ja
investoinnit
3. Hintaindeksit
• Reaalitulot
• Reaalikorko
• Indeksisidonnaiset
tulonsiirrot
4. Talouskasvu
• Tuottavuuskasvu
• Elintason kasvu
• Kestävyysvaje
• Kilpailukyky
30.6.2017 Juha Itkonen 56

57. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Tilastoista puuttuva tuotanto
 Tuotantoraja määrittää mikä
sisältyy tilinpitoon, mikä ei
– Esim. maksuttomat digitaaliset palvelut,
kotitalouksien itselleen tuottamat palvelut
BKT:n ulkopuolella
 Sopiva tuotantoraja riippuu
tarkasteltavasta kysymyksestä
– Laajennettu BKT, satelliittitilinpito
– Virallinen BKT hyvin julkisen sektorin
tulopohjaa
 BKT-kasvuluku harhainen, jos
1. Havaitsematon BKT kasvaa eri vauhtia
2. Tuotantorajan yli siirtyy tuotantoa
30.6.2017 Juha Itkonen 57
Aika
Tuotanto Laajennettu
BKT
BKT
Tuotanto Tuotos
Työvoima
Pääoma
Välituotteet

58. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talouden rakenne
 Miten tuotanto jakautuu eri toimialoille ja hyödykkeisiin?
– Toimiala- ja hyödykeluokituksen avulla on vaikea analysoida digitalisaation
aikaansaamaa rakennemuutosta
– Digitalisaatio näkyy kaikilla toimialoilla, kuten sähkö aikanaan
 Investoinnit, välituotekäyttö ja kulutus
– Kotitalouksien autojen ja asuntojen
käyttö tulonhankintaan (Airbnb, Uber)
– Yritysten tietomassat:
aineetonta pääomaa vai välituotekäyttöä?
 Kiinteän pääoman varaluokitus
– Olisiko ICT-investointeja mahdollista
eritellä aiempaa tarkemmin?
– Hyödyttäisi tuottavuustutkimusta:
ICT:n merkitys kasvun kannalta?
30.6.2017 Juha Itkonen 58

59. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Elinkustannusindeksi (cost of living index):
Ekonomistin Graalin malja
 Paljonko rahaa tarvitsen tänä vuonna, jotta saan
viime vuoden
a) Hyödykekorin  Kuluttajahintaindeksi (KHI)
b) Hyötytason  Elinkustannusindeksi (EKI)
 KHI – EKI = substituutioharha
– Ero syntyy siitä, että kuluttaja voi muuttaa hyödykekorin sisältöä
– Laspeyres-indeksissä on aina yläsuuntainen substituutioharha
a) EKI ja tulot nousevat 10 %  kuluttaja on yhtä tyytyväinen
b) KHI ja tulot nousevat 10 %  kuluttaja saa ainakin viime vuoden
hyödykekorin, mutta voi mahdollisesti valita paremminkin
30.6.2017 Juha Itkonen 59
Kuluttajan 𝑖 elinkustannusindeksi 𝐸𝐾𝐼𝑡,𝑖 on pienin kulutusmeno hetkellä 𝑡, joka tarvitaan
saavuttamaan sama hyötytaso kuin hetkellä 0, suhteutettuna kulutusmenoon hetkellä 0, eli
𝐸𝐾𝐼𝑡,𝑖 =
𝑒𝑖(𝑢, 𝑝𝑡)
𝑒𝑖(𝑢, 𝑝0)
,
missä 𝑒𝑖 on kuluttajan 𝑖 menofunktio (expenditure function), 𝑢 hyötytaso, 𝑝 hintavektori.

60. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Hintaindeksin harhan lähteitä
1. Hyödykkeiden kulutusosuuksien mittaus
– Hyödykekorin rakenne on arvioitu väärin,
yksittäiset hinnanmuutokset saavat väärän painon
2. Indeksikaavaan liittyvä substituutioharha
– Kuluttajat voivat ”väistää” hinnan nousun
3. Uudet hyödykkeet
– Uudet hyödykkeet parantavat hyvinvointia, vaikka hinnat eivät muutu,
vaikutus jopa 0,8 %-yks. (Broda & Weinstein 2010)
– Uudet maksuttomat digitaaliset palvelut
(Goolsbee & Klenow 2016, Brynjolfson & Oh 2012)
4. Laadunkorjauksiin liittyvä harha
– Vastaavaa hyödykettä ei myydä eri ajankohtina, laadunmuutosta ei havaita
– ICT-hyödykkeiden laadunmuutokset tyypillisesti nopeita
– Digitalisaatio helpottaa valikoiman räätälöimistä ja laajentamista
5. Liikeotoksesta johtuva harha
– Uusien ostopaikkojen tulo markkinoille ei laske KHI:ta
– Verkkokaupat ja halpamarketit
30.6.2017 Juha Itkonen 60

61. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talouskasvu on todennäköisesti ollut
mitattua nopeampaa
 BKT:n ulkopuolisen tuotannon kasvu
– Laajennettu BKT:n on saattanut kasvaa virallista lukua nopeammin
 Hintaindeksin mittausvirheet näkyvät käänteisinä
reaalisessa BKT:ssa
– Nimellisen BKT:n kasvu tiedetään tarkemmin
– Inflaation mittausvirheet heijastuvat moniin muihin reaalisiin mittareihin
 Suhdanteiden seurantaan merkitys on vähäisempi
– Mittausvirhe myös trendissä  suhdannepoikkeama ei muutu
– Uusien hyödykkeiden syntymistahti myötäsyklinen
 vaihtelut saattavat olla mitattua voimakkaampia
 Missä määrin digitalisaatio on tuonut uusia
mittausvirheitä (tai poistanut vanhoja)?
– Missä määrin vaikuttaa viime vuosien kasvulukuihin?
30.6.2017 Juha Itkonen 61

62. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Mittausvirheiden todennäköinen
suunta tiedetään, suuruutta ei
Talouden koko
• Nimellisen BKT:n taso korkeampi
• Julkisen sektorin velkasuhde matalampi
• Julkisen sektorin rahoitusjäämä lähempänä nollaa
Talouden
rakenne
• Kulutus- ja toimialarakenne ”digitaalisempi”
• Enemmän investointeja kuin kulutusta
Hintaindeksit
• Inflaatio hitaampi
• Reaalikorko korkeampi
• Reaalitulojen kasvuvauhti nopeampi
Talouskasvu
• Reaalisen BKT:n kasvuvauhti nopeampi
• Tuottavuuskasvu nopeampi
• Kustannuskilpailukyky ja kestävyysvaje
muuttumaton
30.6.2017 Juha Itkonen 62

63. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Johtopäätökset
 Talouden perinteinen mittaristo on yhä tarkoituksenmukainen
kansantalouden kehityksen kuvaamiseen
– Valtaosa taloudesta kyetään mittaamaan hyvin ja digitalisaatio tarjoaa uusia välineitä
tilastotuotantoon
– Mittariston säilyminen relevanttina edellyttää jatkuvaa kehitystyötä
 Digitalisaatiosta johtuvien mittausvirheiden suuruudesta ei ole
varmuutta, mutta harhan suunta tiedetään paremmin
– Merkittävimpiä mittaushaasteita aiheuttavat uudet hyödykkeet, ilmaispalvelut, laadun
muutokset ja globaali aineeton pääoma
– Talous ja hyvinvointi on todennäköisesti kasvanut mitattua nopeammin
 Mittausvirheet eivät suuresti vaikuta talouspolitiikan mittareihin
– Tuotanto, joka ei näy rahamääräisissä markkinatransaktioissa, ei kasvata veropohjaa
– Julkisen sektorin kestävyydestä, kustannuskilpailukyvystä, suhdannetilanteesta tai
työttömyydestä
 Nopean teknologisen murroksen ymmärtäminen edellyttää
luotettavaa tietoa taloudesta, joten digitalisaation myötä tilastojen
arvo ja merkitys kasvaa
30.6.2017 Juha Itkonen 63