1. EU:n komission suunnitelmat liikenteen
vaihtoehtoisten polttoaineiden
edistämiseksi
Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.4.2013, Maria Rautavirta
2. 25.04.13www.lvm.fi 2
Sisältö
Komission tiedonanto ja sen taustat
Vaihtoehtoiset polttoaineet EU-kehyksessä
Strategian periaatteet
Direktiivin vaatimukset
Kaasuja koskevat minimivelvoitteet
LNG ja CNG tieliikenteessä
Jatkovalmistelu
3. 25.04.13www.lvm.fi 3
Komission tiedonannon ja
direktiiviehdotuksen tausta
Eurooppa on liikkuvuudessaan ja liikenteessään hyvin
riippuvainen tuontiöljystä
– öljyriippuvuuden aiheuttamat talouden vaikutukset ovat liian
suuret (EU-tasolla öljynkulutus n. 300 mrd €/vuosi)
-> korvataan öljy vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja rakennetaan
tarvittava infrastruktuuri
Tuki markkinoiden kehitykselle ja vaihtoehtoisiin
polttoaineisiin tehtäville investoinneille saa aikaan
– öljyn tuontikustannuksiin 4,2 miljardin euron vuotuiset säästöt
vuonna 2020, vuotuiset säästöt voisivat nousta 9,3 miljardiin
euroon vuonna 2030
– lisää kasvua ja tuo työpaikkoja EU:hun (arvio jopa 700 000
työpaikan synnystä)
Öljyn vähähiiliset vaihtoehdot ovat myös välttämättömiä
liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi asteittain
4. 25.04.13www.lvm.fi 4
Liikenne ja uudet käyttövoimat –
tavoitteet EU:ssa (valkoinen kirja)
puolittaa tavanomaisia polttoaineita käyttävien
autojen määrä kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030
mennessä ja poistaa ne kaupungeista asteittain
vuoteen 2050 mennessä; sekä
saada aikaan suurissa kaupunkikeskuksissa
vuoteen 2030 mennessä pohjimmiltaan
hiilidioksidivapaa kaupunkilogistiikka
lisätä ilmailussa käytettävien vähähiilisten
kestävien polttoaineiden osuus vuoteen 2050
mennessä 40 prosenttia
vähentää EU:n meriliikenteessä käytettävien
polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050
mennessä 40 prosenttia (mahdollisuuksien
mukaan 50 prosenttia).
5. 25.04.13www.lvm.fi 5
Uudet käyttövoimat EU-kehyksessä
Vähähiilinen talous
2050: CO2-päästöt
-80-95% (1990-
tasosta)
Liikennesektorilla:
valkoinen kirja
-60 % vähennys
Energiasektorilla:
Energy roadmap -80-
95%
Muut sektorit -80-95 %
polttoaineiden CO2-
päästöt energian- ja
sähköntuotannossa
Polttoaineiden elinkaaren
aikaisten päästöjen
tarkastelut
”liikennepolitiikka”
liikennejärjestelmätason
ratkaisut
kulkumuotojakauma
joukkoliikenne
Kulkuvälineet
Jakeluinfra
Kaluston Polttoaineet
ja käyttövoimat
Polttoaineiden
kestävyyskriteerit
Direktiivi 2009/28/EC
uusiutuvien
polttoaineiden
edistäminen
Taustalla myös
2020 tavoitteet
20-20-20 ja tehdyt päätökset
DG CLIMA
CO2-
koordinaatio
DG MOVE
Liikenteen
Kokonaistarkastelu, TEN-T DG ENTR
Ajoneuvot
DG ENE Energia, TEN-E
DG ENV
Polttoaineiden laatu
6. 25.04.13www.lvm.fi 6
Strategian periaatteet
Pitkän aikavälin politiikkakehys ohjaamaan
kehitystä ja investointeja sekä lisäämään
(kuluttajien) luottamusta
Laaja kokonaisnäkemys ja valmistelu
horisontaalisti eri teollisuudenalojen yli
Ei ole olemassa yhtä ainoaa polttoaineratkaisua
– kaikkia tärkeimpiä vaihtoehtoisia polttoaineita
on pyrittävä kehittämään keskittyen kunkin
liikennemuodon tarpeisiin – kaikilla voitava
liikennöidä koko EU:ssa
– turvaa teknologiariippumattomuuden
8. 25.04.13www.lvm.fi 8
Miksi markkinat eivät kehity
nykyiset jakelupisteet eivät ole
yhdistettävissä liikenneverkoksi pääosin
johtuen epäyhtenäisistä standardeista, mikä
ehkäisee investointien tekijöitä,
ajoneuvovalmistajia ja kuluttajia ratkaisujen
teossa.
jakeluinfrastruktuurin puute ja epävarmuus
teknologisesta pohjasta erityisesti sähkön,
maakaasun ja vedyn osalta estää
ajoneuvovalmistajien, viranomaisten,
jakelulaitteiden ja loppukäyttäjien investoinnit,
10. 25.04.13www.lvm.fi 10
Direktiiviehdotuksen keskeinen sisältö
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria
koskevat minimivaatimukset
Teknisten ja turvallisuutta koskevien standardien
määrittäminen
– Sähkölatauspistoke (tyyppi2)
– vedyn, paineistetun maakaasun ja nesteytetyn
maakaasun tankkauspisteille (standardit tulossa 2014);
– biometaanin syötölle maakaasuverkkoon;
– biopolttoaineiden suurille pitoisuuksille
Kuluttajahyväksyntään liittyvät toimet
– Merkintöjä ja yhteensopivuutta koskevat vaatimukset
biopolttoaineille
11. 25.04.13www.lvm.fi 11
Kuluttajalle tarjottava tieto
yhteensopivuudesta
kaikkien markkinoilla olevien polttoaineiden ja
ajoneuvojen yhteensopivuudesta on saatavilla
merkityksellistä, selkeää ja yksinkertaista tietoa
a)jäsenvaltioiden alueella kaikkien tankkauspisteiden
jakelulaitteissa, ajoneuvojen edustusliikkeissä ja
katsastusasemilla;
b)ajoneuvojen ohjekirjoissa;
c) ajoneuvoissa*
* Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella myytäviin uusiin
ajoneuvoihin [päivästä, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista
lainsäädäntöä] ja kaikkiin muihin jäsenvaltioiden alueella rekisteröityihin ajoneuvoihin
päivästä, jona ne katsastetaan ensimmäistä kertaa [päivän, jona tämä direktiivi on
saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] jälkeen.
12. 25.04.13www.lvm.fi 12
Kansalliset toimintakehykset
Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava kansallinen toimintakehys 18
kk:n sisällä sisältäen vähintään seuraavat osa-alueet (+Liite1):
– vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi
– sen arviointi, kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate
jatkuu valtion rajojen yli,
– sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden
infrastruktuurin rakentamista,
– toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen
täytäntöönpanoa,
– laajempaa käyttöä ja tuotantoa tukevat toimenpiteet,
– tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen,
– vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet,
arvio vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen
lukumäärästä vuoden 2020 lopussa,
– sen arviointi, miten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä
tarvitaan sellaisissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T)
runkoverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin
kuljetusliikenteessä oleville aluksille, erityisesti kalastusaluksille,
– soveltuvin osin 2 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt muiden
jäsenvaltioiden kanssa.
13. 25.04.13www.lvm.fi 13
Sitovat minimikattavuudet ja Suomen
määrällinen tavoite 2020
Tavoitteen asettamisperuste Suomen
määrällinen tavoite
Autojen
sähkölataus
2 kpl kutakin arvioitua vuonna
2020 käytössä olevaa
sähköautoa kohden, joista 10 %
yleisesti saatavilla
71 000 latauspistettä,
joista yleisesti saatavilla:
7 000
CNG-verkko 150 km:n välein 60 jakelupistettä
LNG-verkko
meriliikenne
TEN-T-ydinverkon satamat 3 satamaa
(Kotka/Hamina, Helsinki
ja Turku/Naantali)
LNG-verkko
tieliikenne
TEN-T-ydinverkolla 400 km:n
välein
6 jakelupistettä
Vety 150 km:n välein olemassa
olevien jakelupisteiden välille
6 jakelupistettä
15. 25.04.13www.lvm.fi 15
LNG-tieliikenteessä
LNG-rekkoja arvioitu otettavan käyttöön 50 000
vuosittain 2020 (jos infra kattava)
Lisähinnan 21 000€ on arvioitu maksavan itsensä
takaisin alle vuodessa
Diesel-LNG rekalla takaisinmaksuaika 30 000 €
lisäinvestoinnille olisi alle kaksi vuotta
Kaupunki- ja jakeluliikenteessä CNG ajoneuvojen
markkinaosuus kasvaisi 2020 mennessä jopa 5
%:iin (EU-tasolla 15 milj. kappaletta)
EU arvio tankkauspisteen
hinnaksi 200-400 000
18. 25.04.13www.lvm.fi 18
Vaikutukset - taloudelliset
Yleisesti vaikutukset öljyriippuvuuden ja CO2-päästöjen
vähentämiseksi on arvioitu liikenteen valkoisen kirjan
yhteydessä
– Taloudelliset vaikutukset Suomessa komission arvio h/k=2.1
verrattuna öljyriippuvuuden aikaansaamiseen muilla keinoin
(kaikki EU-maat >1.5) (ei sisällä öljyn tuontikustannussäästöjä)
Direktiiviehdotuksen mukaiset investointimenot
infrastruktuuriin 140 milj. Eur (koko EU 10.6 mrd. euroa)
– kaluston uusiutuminen luonnollisen poistuman kautta
Koko EU:ssa tuontiöljyn kustannuksista 4,2-9,3 mrd euron
vuotuinen nettosäästö (+1 mrd hinnan nousupaineen
pienentymisestä)
EU:ssa arvioitu 700 000 lisätyöpaikkaa – Suomessa tukee
energia- ja teknologiateollisuuden vientinäkymiä, cleantechin
ja vihreän kasvun yrityksiä ja palvelutuotantoa
Öljyriippuvuuden/-tuonnin vähentäminen pienentää
vaihtotaseen alijäämää
19. 25.04.13www.lvm.fi 19
Ympäristövaikutukset – CO2
Tavoite vähentää CO2-päästöjä koko EU:n
tasolla 60 %
– Kaikissa vaihtoehdoissa ilmastovaikutuksia
voidaan tehostaa siirtymällä vaiheittain
kestävämmin tuotettuihin vaihtoehtoihin
LNG, CNG -> biometaaniin
Sähkö –> uusiutuvaan, varastointi akkujen
sijaan uusiutuvaan vetyyn (polttokennoautot)
Biopolttoaineet –> 2.+ sukupolven
biopolttoaineisiin
– Käyttövoimista sähkö (vety) pienentää
merkittävästi myös liikenteen energiantarvetta
20. 25.04.13www.lvm.fi 20
Muita ympäristövaikutuksia
Typenoksidipäästöjen väheneminen lisävaikutus
2,8 % (perusurassa 20 %:n vähenemä 2020) ja 6
% 2050
Hiukkasten väheneminen lisävaikutus 2,1 %
(perusura: 37 %:n vähenemä 2020) ja 8 % 2050
Melun väheneminen
– Vaikutuksia voidaan tehostaa paikallisilla
valinnoilla
22. 25.04.13www.lvm.fi 22
Direktiivin käsittely
Valtioneuvosto tukee vahvasti komission ehdotusta
– EU-laajuinen ratkaisu on edellytys kansallisen 80 %:n CO2-päästöjen
vähennystavoitteen saavuttamiseksi
– Edellyttää kytkentää laaja-alaisempaan kestävän kaupunkiliikenteen ja
kulkumuotojakauman kehittämiseen
Komission ehdotuksessa erityisen hyvää
– Minimikattavuus ja teknologianeutraalius
– Joustavuus LNG-bunkrauksen järjestämisessä
– Kytkentä strategian kautta T&K-rahoitukseen, teollisuuden
standardisointitoimintaan, insentiivien ohjeistamiseen, LNG:n
laajamittaisempaan käyttöönottoon ja hyödyntämiseen
Huomioitavaa
– Toimintavarmuus ja saatavuus myös kylmissä oloissa
– Tosiasiallinen jakeluinfran kattavuus on määrällisiä tavoitteita
tärkeämpää Paikalliset ratkaisut
– Kytkentä naapurimaihin
– Delegointivaltuuksien tarkkarajaisuus
– Kansallisessa toteutuksen pohjana tulevaisuuden käyttövoimat
liikenteessä -työryhmän tulokset ml. LNG-toimintaohjelma
23. 25.04.13www.lvm.fi 23
Direktiiviehdotuksen valmistelun
eteneminen
Neuvoston työryhmässä esillä 15.2.
Ministereille esitelty 11.3.
Käsittely neuvostossa alkaa toukokuussa?
Eduskunnan näkemys valtioneuvoston kantaan
huhtikuussa (U-kirje 9/2013)
– talousvaliokunta lausunnossaan pitää CNG-verkon
vaatimuksia liian yleispätevinä
Asia esillä todennäköisesti myös kesäkuun
liikenneministerineuvostossa
Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä –
työryhmän toimikausi päättyy 30.4. – luovutus
8.5.
– Tuloksia hyödynnetään direktiivin jatkotoimien ja
täytäntöönpanon valmistelussa 23