Tilannekatsaus

1. WP2, KUNTIEN SEGREGAATIOPOLITIIKK0JEN
TUTKIMUS: analyysikehykset ja alustavia tuloksia
Jarkko Rasinkangas, Katriina Rosengren, Hannu Ruonavaara
Turun yliopisto

2. MRL 5 §, VAT:it 2017
Asuntopol. kehitt. ohjelma (2021-28)
Marin hallitusohjelma(2019-23)
MAL –sopimukset (2020-31)
Hämeenlinna Salo
Mikkeli
Kotka
Metropolialue Vanhat Uudet Kasvavat kaupungit Kutistuvat kaupungit
Kouvola
Pori
Seinäjoki
Lappeenranta
Rovaniemi
Joensuu
Vaasa
Turku
Tampere
Oulu
Lahti
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki Espoo
Vantaa Hyvinkää
• Hyvä elinympäristö, kestävä kehitys
• VAT-tavoite: riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto
• Väestön tarpeita vastaava asuntotarjonta,
sosiaalisesti kestävät asuinalueet
• Asuntotuotannon monipuolisuus, kaavavaranto,
ARA-tuotanto, Lähiöohjelma
• Alueiden tasapainoinen kehitys
• Monipuoliset asuntoalueet (hallintasuhde, asukasrakenne)
• Saavutettavuus
Kuntaluokitus

3. Tunnistaminen ja tavoitteet
§ Alueellisen eriarvoisuuden tunnistaminen (kaupunginosat tai laajemmat alueet)
ja kehityksen suunta
§ Segregaation ehkäisy agendalla?
§ Alueellisen eriarvoisuuteen vaikuttamisen perustelut (sosiaalinen sekoittaminen)
§ Väestöryhmien sekoittuminen syrjäytymisen ehkäisyn ja sosiaalisen
koheesion edistäjänä – sosialisaatio
§ Tasapainoisen kaupunkirakenteen synnyttäminen – oikeudenmukaisuus
§ Ongelmallisten alueiden uudistaminen – interventiot ja gentrifikaatio
§ Julkisen vuokra-asuntotuotannon mahdollistaminen – kohtuuhintainen
asuminen
§ Markkinaperusteisen tuotannon kontrollointi ja toisaalta mahdollistaminen
– neoliberaalin kehityksen rajoittaminen vs gentrifikaation edistäminen

4. Keinot
§ Asuntokanta
§ Ennaltaehkäisevä sekoittaminen:
§ Kohteena asuntomarkkinoiden heikompiosaiset (ARA-vuokra ja erityisryhmien asuminen)
§ Sekoittamisen mittakaava ei useinkaan selkeää
§ Systemaattisuus – tapauskohtaisuus
§ Korjaava jälkikäteen sekoittaminen:
§ Matalan statuksen alueille (täydennysrakentaminen – ongelmiin reagointi vs gentrfikaatio)
§ Korkean statuksen alueille (ARA-vuokra, erityisryhmät) – tasapainottaminen, mutta harvinaista
§ ARA-tonttien tarjontaan vaikuttaminen (maanhankinta,
tontinluovutus, sopimusneuvottelut)
§ Kohdennetut toimenpiteet
§ Alueisiin kohdistuvat toimenpiteet (mm. lähiöprojektit)
§ Palveluihin kohdistuvat toimenpiteet (PD-käytännöt)
§ Asukkaisiin kohdistuvat toimenpiteet (asumisneuvonta,
asukasvalinta)

5. Alustavia tuloksia
§ Suomen kaupungit lähtökohtaisesti ”sekoittuneita”
§ Asuntopolitiikassa sisäänrakennettu copy-paste -tavoite
§ Vahva pohjoismaisen hyvinvointivaltion eetos
§ Kuntien vuokrataloyhtiöt ja omistusasumisen rooli
§ Ajallinen perspektiivi hahmottumaton - polkuriippuvuudet
§ Yksittäisten virkamiesten vahva rooli linjauksissa
§ Poliittinen ohjaus asettaa ajoittain paineita muutokselle

6. Alustavia tuloksia
§ Suuret kaupungit (MAL)
§ Sekoittaminen enemmän tapauskohtaista sekä sekoitus ennaltaehkäisevää
ja reaktiivista
§ MAL- ohjaa segregaation ennaltaehkäisyyn
§ Yksittäisissä kaupungeissa erillisiä segregaation vastaisia ohjelmia
§ Aluekehittäminen on ollut pitkäaikaista ja aktiivista
§ Asukkaisiin kohdistuvat toimenpiteet verrattain tavallisia
§ Kasvu- ja kutistuvat kaupungit
§ Segregaatio ”pehmeämpää”
§ Segregaation vaikuttaminen on enemmän reaktiivista ja yksittäisiin alueisiin
kohdentuvaa aluekehittämistä
§ Sosiaalinen sekoittaminen harvinaisempaa
§ Ei yhtenäistä ylätasolta tulevaa ohjausta tai resursseja segregaation
ehkäisyyn, eikä siten näy tavoitteissa

7. Kysymyksiä? Kommentteja?