Kunnan (Turun kaupungin) ja kolmannen
sektorin yhteistyön kehittäminen
Kristiina Hellstén, hankejohtaja
Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle
Tampere 2.12.2014

Esityksen sisältö
1. Kunta (Turun kaupunki) kumppanina
2. Kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan erityispiirteitä
3. Yhteistyön/kumppanuuden rakentumien
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

TERVEISET TURUSTA!
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Turku – Suomen vanhin kaupunki
• Perustettu vuonna 1229
• Turun kaupungin väkiluku 182 072 (12/2013), joista yli
65-vuotiaita 35 800
• Yli 75-vuotiaita 15 997 (8.9 %), joista yli 85-vuotiaita
4964 (2,7 %) – eniten suurista kaupungeista
• Kaksikielinen kaupunki, ruotsinkielisiä asukkaita 5,4 %
muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus n.8%
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

65 + väestö Turussa 2012-2020
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

TURKU 2029
Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki

Turun kaupungin visio
Suomen Turku on kiinnostava ja
rohkeasti uudistuva eurooppalainen
yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on
hyvä elää ja onnistua yhdessä.

Strateginen ohjelma:
Hyvinvointi ja aktiivisuus

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen
Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilaisten kestävä
hyvinvointi
o Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä
o Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan
kivijalka
o Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia
asiakaskeskeisiä palveluprosesseja

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen
Puitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnille luodaan laaja-alaisella
yhteistyöllä, jossa
•palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia
yhteistyökumppaneita
•kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan
kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita
tukeviksi
•kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia
toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi
kumppanuuteen perustuen
•kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä
yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan
•kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta.

Aktiivinen kaupunkilainen
Aktiivisella harrastamisella on yhteys parempaan koettuun terveyteen
ja hyvän elämän kokemuksiin
o Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle
aktiivisuudelle
o Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa
o Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä
paremmin asiakas- ja asukastietoa
o Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä
o Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja
päätöksentekoa
o Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin
edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen
muotoja
o Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi

Turun Palvelutori-projekti
Tavoitteena on kehittää erityisesti Turun kaupungin
1. palveluverkkoa,
2. asiakas- ja ratkaisulähtöistä toimintamallia,
3. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä
yhteistyötä
4. palvelutiedon hallintaa.
Tuloksilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus
•asiakkaan hyvinvointiin,
•palveluntuottajien mahdollisuuksiin kehittää
toimintaansa ja
•kunnan talouteen.
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Taustaa Palvelutorin kehittämiselle
• Tavoitteet ovat johdettavissa Turun kaupungin strategioista ja
kehittämisen painopisteistä.
• Kaupungin uudistamisohjelma
• Hyvinvointitoimialan toimialan organisaatiomuutos
• Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla palveluohjaus on
yhtenä kehittämisen painopistealueena.
Asiakaspalvelupisteessä tapahtuvan toiminnan on tarkoitus
olla vanhuspalvelulain ja kaupungin strategian mukaista
tehokasta, vaikuttavaa ja asiakaskeskeistä palvelua.
• Osa Sitran Aktiivinen kansalainen – avainaluetta.
• Toteutetaan elokuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä
aikana.
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Palvelutori-projektissa kehittäminen
kohdentuu ennaltaehkäiseviin
vanhuspalv eluihin
Yksityiset
palvelut
UUSI ASIAKAS
Ratkaisukeskeinen palvelunohjaus
1.Asiakkaan toiveiden ja tarpeen kuuleminen
2.Yhteinen tilanteen arvio
3.Toiveiden ja tarpeiden priorisointi
4.Ehdotus ratkaisuksi
5.Palveluista sopiminen / ohjaaminen palveluihin
Kotihoito
Jatkuva hoitoprosessiin kuuluva
tarpeen arviointi
SAS
Ympärivuorokautinen
hoito
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Ohjaus ja
neuvonta
Järjestöt ja
vapaaehtoistyö
Omaiset ja
omaishoito
Ennaltaehkäisy
Palveluseteli
siivous
Jatkuva ja
säännöllinen
kaupungin
kotihoito
Omaishoidontu
ki
Tukipalvelut Jatkuva ja
säännöllinen
kotihoito
palvelusetelillä

3 Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön
kehittäminen (Kristiina Hellstén)
1. Kerätään tarvittava tieto järjestöjen ja muiden kolmannen
sektorin palvelutarjoajien toiminnasta.
2. Muokataan tieto sellaiseen muotoon, että se on
palveluohjaustilanteissa helposti ja tavoitteellisesti
hyödynnettävissä.
3. Tehdään toimintasuunnitelma ja – malli kolmannen sektorin ja
muiden palvelutarjoajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
TURKU 2029 STRATEGIA lähtökotana
Tuloksena KUMPPANUUSMALLI- ja
KUMPPANUUSSOPIMUKSET, joita työstetään ja
arvioidaan KUMPPANUUSFOORUMEISSA v. 2014
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Kolmas sektori
• Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiallisesti
yhdistyksiä, järjestöjä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia liikkeitä,
uusosuuskuntia ja oma-apuryhmiä, joiden nähdään yleensä
toimivan välittävässä roolissa yksityisen (markkinat) ja
julkinen (valtio/kunnat) välillä (Ojala 2009).
• Kolmannen sektorin toimijoilla tarkoitetaan perinteisesti
kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä säätiöitä ja
osuuskuntia, joille on ominaista vapaaehtoistoimintaan
perustuva, voittoa tavoittelematon sekä sosiaalisia ja
yhteiskunnallisia tavoitteita omaava toiminta (Konttinen 2008;
Pyykkönen 2008).
• Kolmannen sektorin toiminta yksityisen ja julkisen sektorin
rinnalla täydentää ja tukee yhteiskunnallista palvelutarjontaa,
mutta vapaaehtoistoiminnalla ei voida tuottaa lakisääteisiä
palveluita
02.12.2014
kristiina.hellstén@turku.fi

Järjestö/yhdistys
Järjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön
vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteenliittymää, jonka perustana
on jokin yhteiseksi ymmärretty intressi (Patentti- ja rekisteri-hallitus,
PRH, 2014).
PRH:n järjestöjen luokittelurunko:
1. Poliittiset järjestöt
2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset
3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
4. Kulttuurialan yhdistykset (sis. kyläyhdistykset)
5. Vapaa-ajan yhdistykset (sis. nuorisoyhdistykset)
6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset
7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset
8. Maanpuolustukseen ja kv-suhteisiin liittyvät yhdistykset
9. Muut yhdistykset (sis. VPK, Martat, eläkeläisyhdistykset)
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Yhdistyskentän laajuus ja merkitys
• Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa yli 139
000; Varsinais-Suomessa noin 9700;
Turussa n. 5000 kpl
• Ikääntyneiden järjestöosallistuminen
Suomessa EU:n huipputasoa: yli puolet 60
vuotta täyttäneistä osallistuu jonkin
järjestön tai seurakunnan toimintaan
• Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen
jäsenmäärä on n. 450 000
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Kumppanuus
= kahden tai useamman autonomisen toimijan välinen
pitkäjänteinen yhteistyö, jonka perustana on keskinäinen
luottamus
-> osapuolet toisiinsa nähden autonomisia eli riippumattomia
-> kumppanit ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä ja ne voivat
milloin tahansa päättää osallistua tai olla osallistumatta
yhteistyöhön
-> kumppanuus on pitkäjänteistä
KOORDINAATIO/YHTEISTYÖ/KUMPPANUUS/VERKOSTO?
-> käytännössä yksikään suhde ei ole samanlainen
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Kumppanuuden rakenteet
• Kumppanuuden toimijajoukko
• Kumppaneiden väliset suhteet, roolitukset
ja työnjako
• Kumppanuuteen liittyvät sopimukset
• Kumppanuuden kehittämisfoorumit ja
dialogiset toimintatavat
• Riittävät resurssit ja kannustimet
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Kumppanuussopimukset
• kirjoitetut tai kirjoittamattomat sopimukset
• sovitaan mitä kumppanuudella tavoitellaan, miten
kumppanuustoimintaa koordinoidaan, mihin ja millä tavoin
osapuolten tulee sitoutua kumppanuuteen ja miten tieto
liikkuu osapuolten välillä
• liian tarkat kirjalliset sopimukset voivat heikentää toimijoiden
autonomisuuden ja osallisuuden tunnetta
• Euroopan unionin sisämarkkinoiden vahvistaminen on
muuttanut järjestöjen, kuntien ja yritysten keskinäisiä
suhteita: palvelujen kilpailuttaminen
• -> KUMPPANUUDESTA TARKEMMIN SÄÄDELLYIKSI
PALVELUIDEN HANKINTASUHTEIKSI
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Kumppanuuden kehittämisprosessi
1. Yhteistyön tarpeen tunnistaminen
2. Tarvittavien kumppanien kartoittaminen ja
rekrytointi
3. Yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen
sopiminen
4. Yhteistyön käynnistäminen ja
juurruttaminen
5. Toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen
arviointi ja seuranta yhdessä
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi

Kiitos!
Yhteystiedot:
Hellsten Kristiina, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön
kehittäminen, puh. 044 907 3330
Lehtonen Antero, palveluverkon ja palveluohjauksen
kehittäminen, puh. 0449072785
Penkkala Päivi, projektipäällikkö, puh. 040 766 1099
Wallin Noora, projektisihteeri, puh. 040 729 1185
etunimi.sukunimi@turku.fi
www.turku.fi/aktiivinenkuntalainen