Hyvinvointiekosysteemi uudenlaisten hyvinvointiongelmien ratkaisijana

1. Hyvinvointiekosysteemi
uudenlaisten hyvinvointiongelmien
ratkaisijana
Timo Hämäläinen, Sitra
Sitran 100 päivän hyvinvointihaasteen infotilaisuus
30.9.2019 Helsinki
#hyvinvointiekosysteemi
@HmlinenTimo

2. Hyvinvointiekosysteemi –hankkeen tausta
• Sitran visiotyö: Hyvinvointi-innovaatiot Suomen mahdollisuus
• Ekosysteemitason innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittäminen
• Hyvinvoinnin muutosta ja uusia haasteita koskeva tutkimus
 
• Uusia hyvinvointiongelmia
• Niistä hyvää tutkimus- ja käytännön tietoa
• Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan osaaminen
• Suomen loistava maine maailmalla

• Ongelmalähtöinen, osallistava innovaatioprosessi
• Korkean lisäarvon ratkaisuja
• Uutta liiketoimintaa sekä parempia hyvinvointipalveluita ja elinympäristöjä
 Suomalainen hyvinvointiekosysteemi!

3. Arjen hallinta ja päätöksenteko
ovat vaikeutuneet
+-
+-
+-
+-
TYÖT
-Tehtävä 1
-Tehtävä 2
-Tehtävä 3
-Jne.
PERHE/
KOTI
YSTÄVÄT/
SUKULAISET
LIIKUNTA
TALOUS-
ASIAT
LIIKKUMINEN
HARRAS-
TUKSET
-Harrastus 1
-Harrastus 2
-Harrastus 3
-Jne.
HARRASTUS 2
Synergiat ja
konfliktit
Kullakin tehtäväalueella
on omat:
- Päämäärät
- Käytännöt
- Kontekstit
- Viitekehykset
- Normit
RAVITSEMUS
Syitä:
1. Kasvanut epävarmuus ja
kompleksiteetti
2. Vaihtoehtojen ja valintojen
ongelma (paradox of choice)
3. Päätöksenteon vinoumat
4. Kumuloituvat sivuvaikutukset

4. Henkiseen koherenssiin
kohdistuu paineita
Epävarmuu-
den kasvu,
monimutkai-
suus
Valintojen
ongelmat
Individualismi,
normittomuus,
kulutusyhteis-
kunta, materia-
lismi & instru-
mentalismi
Ymmärrettävyys
Hallittavuus
Merkityksellisyys
Koherens-
sin tunne
Terveys & koettu
hyvinvointi (QoL)
Lähteet: Aaron Antonovsky (1987);
Monica Ericsson & Bengt Lindström
(2005)

5. Nuorten mielenterveyshäiriöt kasvussa
• 5-12 vuotiaiden lasten ohjautuminen lastenpsykiatrian erikois-
sairaanhoitoon lisääntyi 22 prosenttia vuosien 2012 ja 2015 välillä.
• Kouluikäisistä nuorista 11-13 prosenttia kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta
ahdistuneisuudesta. Pitkittynyt ahdistuneisuus heikentää nuoren
pärjäämistä opiskelussa ja suoriutumista muista arjen haasteista.
• Koulu-uupuneiden määrä on suuri. 8. ja 9. luokan sekä lukiolaistytöistä jo
lähes viidennes on koulu-uupuneita. Koulu-uupumus on vahvasti
yhteydessä ahdistuneisuuteen ja voi pitkittyessään johtaa masennukseen.
• Mielenterveyden ongelmat – masennus, ahdistus ja unihäiriöt – olivat
viime vuonna 20-29 vuotiailla yleisin syy sairauspoissaoloille.
• Mielenterveysongelmat ja käyttäytymishäiriöt aiheuttivat jopa 72% kaikista
alle 35 vuotiaille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä vuonna 2017.
• Noin joka viides suomalainen nuori kärsii erilaisista
mielenterveysongelmista.

6. 0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyteen liittyvistä syistä saavien määrä
(Lähde: Eläketurvakeskus)
Työkyvyttömmyyseläkkeellä mielenterveyteen liittyvistä syistä

8. Henkilöt, joilla on maksuhäiriö (Q1 2010-2019)
Lähde: Jouni Muhonen, Asiakastieto

9. Maksuhäiriölliset henkilöt eri ikäluokissa 31.3.2019
Lähde: Jouni Muhonen, Asiakastieto

10. Henkilömaksuhäiriöiden jakauma
Kuluttajat:
• 5,8 miljoonaa maksuhäiriötä
• 383 500 maksuhäiriöistä henkilöä
(15,2 merkintää/hlö!)
Lisäksi
• 65 000 merkintää
edunvalvonnassa olosta tai omasta
luottokiellosta
Varattomuudet
76,3 %
Pitkäkestoiset
ulosotot
1,4 %
Velkomus-
tuomiot
19,8 %
Kuluttaja-
luottohäiriöt
1,1 %
Muut
1,3 %
Lähde: Jouni Muhonen, Asiakastieto

11. Millaisista saatavista häiriöt tulevat?
Lähde: Jouni Muhonen, Asiakastieto

12. Suuri
Suuri
Pieni
Pieni
Haasteiden ja
ongelmien
vaikeusaste
Henkilön
voimavarat
C
B
A
Arjen haasteiden ja henkilön voimavarojen suhde
Soveltaen: Csikzentmihalyi 1990; Boisot & McKelvey 2011
Tylsistyminen
Hallinnan puute,
stressi ja ahdistus
Elämänhallinta
ja hyvinvointi

13. Lähde: Hämäläinen (2014), kirjassa Well-Being and beyond:
Broadening the public and policy discourse (Edward Elgar ).
Hyvinvoinnin keskeiset tekijät
RESURSSIT JA
TOIMINTAMAH-
DOLLISUUDET
- Tulot & varallisuus
- Osaaminen & taidot
- Fyysinen & henki-
nen terveys
- Sosiaalinen pääoma
- Informaatio
- Aika
- Poliittinen valta
MASLOWIN TARPEET
- Itsensä toteuttaminen
- Itsekunnioitus ja
sosiaalinen arvostus
- Lähimmäisen rakkaus
ja yhteisöllisyys
- Turvallisuus
- Fysiologiset tarpeet
ARJEN AKTI-
VITEETIT JA
ROOLIT
- Työntekijä
- Kuluttaja
- Perheen jäsen
- Sukulainen
- Ystävä
- Harrastaja
- Kansalainen
SUBJEKTIIVINEN
HYVINVOINTI
ELINYMPÄRISTÖ
- Luonto
- Rakennettu ja digi-
ympäristö
- Infrastruktuuri
- Teknologiat
- Organisaatiot
- Kulttuuri (arvot &
normit)
- Instituutiot (lait
& sääntely)
- Politiikka
- Talous
- Työmarkkinat
- Media
KOHERENSSIN TUNNE
- Ymmärrettävyys
- Hallittavuus
- Merkityksellisyys
• Korkeampi päämäärä
• Muiden palveleminen
Arjen valintojen
vaikutukset
Palaute tarpeiden
tyydytyksestä
Palaute
onnelli-
suudesta
Palaute
onnelli-
suudestaPalaute tarpeiden
tyydytyksestä
Arjen valintojen
vaikutukset
AUTONOMIA
- Ajattelun, ilmaisun ja
tekemisen vapaus

14. RESURSSIT JA
TOIMINTAMAH-
DOLLISUUDET
- Tulot & varallisuus
- Osaaminen & taidot
- Fyysinen & henki-
nen terveys
- Sosiaalinen pääoma
- Informaatio
- Aika
- Poliittinen valta
MASLOWIN TARPEET
- Itsensä toteuttaminen
- Itsekunnioitus ja
sosiaalinen arvostus
- Lähimmäisen rakkaus
ja yhteisöllisyys
- Turvallisuus
- Fysiologiset tarpeet
ARJEN AKTI-
VITEETIT JA
ROOLIT
- Työntekijä
- Kuluttaja
- Perheen jäsen
- Sukulainen
- Ystävä
- Harrastaja
- Kansalainen
SUBJEKTIIVINEN
HYVINVOINTI
ELINYMPÄRISTÖ
- Luonto
- Rakennettu ja digi-
ympäristö
- Infrastruktuuri
- Teknologiat
- Organisaatiot
- Kulttuuri (arvot &
normit)
- Instituutiot (lait
& sääntely)
- Politiikka
- Talous
- Työmarkkinat
- Media
KOHERENSSIN TUNNE
- Ymmärrettävyys
- Hallittavuus
- Merkityksellisyys
• Korkeampi päämäärä
• Muiden palveleminen
Arjen valintojen
vaikutukset
Palaute tarpeiden
tyydytyksestä
Palaute
onnelli-
suudesta
Palaute
onnelli-
suudestaPalaute tarpeiden
tyydytyksestä
Arjen valintojen
vaikutukset
Lähde: Hämäläinen (2014), kirjassa Well-Being and beyond:
Broadening the public and policy discourse (Edward Elgar ).
Hyvinvoinnin keskeiset tekijät
AUTONOMIA
- Ajattelun, ilmaisun ja
tekemisen vapaus
Hyvinvointi-
innovaatioiden
mahdollisuudet

15. Hyvinvointiekosysteemi-hankkeen tavoitteet
• Kartoittaa mahdollisuutta kehittää Suomeen hyvinvointiongelmien
ratkaisemiseen erikoistunut innovaatioekosysteemi.
• Pilotoida avointa, ongelmalähtöistä innovaatioprosessia kahdella alueella:
”Oman talouden hallinta ja ylivelkaantuminen” sekä ”Nuorten elämän-
hallinta ja mielenterveys”. ( 100 päivän hyvinvointihaaste kaupungeille)
• Hyödyntää uutta hyvinvointitutkimusta ja käytännön tietoa innovaatio-
prosessissa tuomalla yhteen ongelman kannalta relevanttia osaamista ja
innovaattoreita yli sektorirajojen (asiakkaat, yritykset, tutkijat, palvelu-
tuottajat, järjestöt ja päättäjät).
• Valmistella laajempaa projektia, jossa innovaatiotoiminnan kohteeksi
otetaan uusia hyvinvointiongelmia ja –mahdollisuuksia sekä laajennetaan
ekosysteemin toimintaa uusiin osallistujaryhmiin.
• Jatko riippuu pilottien onnistumisesta. Siitä päätetään keväällä 2020.

16. Hyvinvointiekosysteemin visio pitkällä aikavälillä
• Arjen hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden ja innovaattoreiden yhteistyö
paranee yli sektori- ja -maakuntarajojen.
• Uusiin hyvinvointiongelmiin kehitetään Suomessa hyvin vaikuttavia ja
todennettuja ratkaisuja. Esimerkiksi:
- nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen kääntyvät laskuun
- maksuhäiriöiden ja ylivelkaantuneiden lukumäärä kääntyy laskuun, jne.
• Erillisiä innovaatioita osataan yhdistellä vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi
(PPP-toimintamalli-innovaatiot, esim. SIB).
• Hyvinvointi-innovaatioista syntyy uutta vientikelpoista liiketoimintaa.
• Julkisen sektorin kustannustaakka laskee.
• Suomalainen hyvinvointiosaaminen ja -innovaatiot houkuttelevat maahan
kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja sijoituksia.

17. 8.30 Aamukahvi
9.00 Huomenta ja tervetuloa -
Hyvinvointiekosysteemi uudenlaisten hyvinvointiongelmien ratkaisijana –
Timo Hämäläinen, Sitra
Arjen hyvinvoinnin viheliäiset ongelmat:
9.20 (a) Nuorten elämänhallinta ja henkinen hyvinvointi - Timo Hämäläinen, Sitra
Lapsiperheiden haasteet monimutkaistuvassa maailmassa - Kati Palsanen,
SOS Lapsikylä
10.20 (b) Oman talouden hallinta ja ylivelkaantuminen - Timo Hämäläinen, Sitra
Uuden finanssiteknologian ja vanhan palvelujärjestelmän haasteet
taloudenhallinnassa - Juha Pantzar, Takuusäätiö
11.20 100 päivän hyvinvointihaaste – Saara Rimon, Sitra
12.00 Lounas
Infotilaisuuden ohjelma 30.9.2019
(Sitrassa + striimataan verkkoon)

18. 12.45 Aamupäivän virittämiä ajatuksia? - Saara Rimon, Sitra
Paikallisen innovaatioprosessin suunnittelu
13.00 Eväitä alueelliseen innovaatioprosessiin - Vesa Harmaakorpi, LUT
13.40 Miten tukea ratkaisujen luomista yhteisissä oppimisprosesseissa? - Marika Tammeaid, ITLA
14.20 Kahvitauko
14.40 Miten vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen? - Nelli Hankonen & Ari Haukkala,
Helsingin yliopisto
15.20 Miten suunnitella ihmislähtöinen ratkaisu? - Sanna Apajalahti, Takuusäätiö
16.00 Jatkoaskeleet - Saara & Timo
16.15 Seurustelua ja pikkusuolaisia
17.15 Tilaisuus päättyy
Infotilaisuuden ohjelma
30.9.2019

19. Nuorten elämänhallinta ja
henkinen hyvinvointi
Timo Hämäläinen
#hyvinvointiekosysteemi
@HmlinenTimo

20. Haasteiden ja oppimisen vuorovaikutus
lasten ja nuorten kehityksessä
Henkilön osaamiset
ja resurssit
Elämän haasteet
ja ongelmat
+
+
-
-
Hallinnan puute,
stressi ja ahdistus
Elämänhallinta
ja hyvinvointi
(”flow”)
Tylsistyminen
Lähteet: Piaget (1985); Csikzentmihalyi (2003)

21. Juurisyyanalyysi
Tärkein lähde: Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille,
Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7

22. Elämän haasteet ja ongelmat
1. Lapsuuden perheen olosuhteet
2. Arjen ennakoitavuus ja pirstaloituneisuus
3. Sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys
4. Kiusaaminen
5. Opiskelupaineet
6. Elämän siirtymävaiheet

23. Lapsuuden perheen olosuhteet
• Vanhempien riitely, avioero, päihteiden käyttö, uupuminen,
mielenterveysongelmat ja työttömyys kuormittavat lasta.
• Talousongelmat aiheuttavat vanhemmille stressiä ja ahdistusta sekä vievät
henkistä kapasiteettia, jota tarvittaisiin myös lasten hoitamiseen ja
kasvattamiseen.
• Myös vanhempien kiire syö vanhempien kapasiteettia pitää hyvää huolta
lapsistaan. Kiireen syynä on usein työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus.
Toisaalta kiirettä voi myös aiheuttaa lasten ja vanhempien omat harrastukset.
• Vanhempien yksinäisyyden kokemus on vahvasti yhteydessä vanhempien
masennusoireiluun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
• Vanhempien arvot ja elämäntavat heijastuvat monella tapaa heidän
kasvatustavoissaan sekä lapselle ja nuorelle antamassaan esimerkissä.
• Vanhempien kyky ymmärtää lapsen käytöstä, viestejä ja tunteita
(mentalisaatiokyky) on ratkaisevan tärkeä lapsen ja nuoren kehitykselle sekä
luottamuksellisten ihmissuhteiden kehittymiselle.

24. Arjen ennakoitavuus ja pirstaloituneisuus
• Ympäröivästä maailmasta on tullut kompleksi, epävarma ja
ennakoimaton. Maailman kaoottinen tilanne ja sitä koskeva uutisointi
hämmentävät ja ahdistavat monia nuoria ja lapsia.
• Arkielämän kompleksiteetin ja valinnanmahdollisuuksien kasvu (problem
of choice) haastavat sekä aikuisten että nuorten kyvyn tehdä hyvinvoinnin kannalta
kestäviä valintoja arjessa.
• Uusperheiden arki ja monipaikka-asuminen tekevät lasten ja nuorten arjesta
monimutkaisemman.
• Suomen pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävästi tukea, jos nuoren
ongelmat ovat kumuloituneet monimutkaiseksi vyyhdiksi.
• Vanhempien työn ennakoimattomuus muodostaa myös haasteen
tasapainoiselle arkielämälle.
• Kurssipohjaiset ja luokattomat opiskelumallit sekä oppilaan
itseohjautuvuuden korostaminen ovat kasvattaneet opiskelijoihin kohdistuvia
vaatimuksia ja tehneet heidän arjestaan hajanaisempaa, monimutkaisempaa ja
vaikeammin hallittavaa.
• Digimaailma on tärkeä osa lasten ja nuorten elämää.

25. Sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys
• Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen ovat monelle
lapselle ja nuorelle monimutkainen haaste. Jos siinä ei pärjää, jää
yksin. Sosiaaliset taidot ovatkin keskeisiä elämänhallinnan
resursseja.
• Yksinäisyys ennustaa voimakkaasti myöhempiä tunne- ja
käyttäytymisongelmia, sosiaalista pärjäämistä, psyykkisiä
sairauksia, fyysistä terveyttä, sekä koulutus- ja työuran
häiriöitä.
• Kansainvälisesti tarkastellen suomalaiset oppilaat kokevat kuitenkin
opettajien olevan poikkeuksellisen vähän kiinnostuneita oppilaille tärkeistä
asioista.
• Huolestuttavaa on myös se, että yläkoulussa itsensä ulkopuoliseksi
kokevien oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.

26. Kiusaaminen
• Kiusaaminen heikentää nuorten hyvinvointia, elämään
tyytyväisyyttä ja elämänhallinnan tunnetta.
• Myös koulunkäynnin ongelmat, kuten koulu-uupumus ja luvattomat
poissaolot, ovat koulukiusattujen nuorten keskuudessa huomattavan
yleisiä.
• Kiusaamiselle altistuvat erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähem-
mistöjä edustavat nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset ja
toimintarajoitteiset nuoret.
• Myös käyttäytymiseltään poikkeavat nuoret joutuvat usein
kiusatuksi.
• Viranomaisten toimien koordinointi jää usein huonoksi. Vastuu ongelman
ratkaisusta jää silloin perheelle.

27. Opiskelupaineet
• Kilpailuyhteiskunnan paineet ulottuvat nykyään myös koulumaailmaan ja
aiempaa alemmille luokkatasoille.
• Tieto jatko-opiskelupaikkojen saamiseen liittyvästä kilpailusta
voi aiheuttaa oppilaille stressiä ja suorituspaineita lukiossa tai jopa
yläkoulussa.
• Lukiossa 30 prosenttia kaikista oppilaista on stressaantuneita ja 20
prosenttia tytöistä uupuneita. Uupumus on lisääntynyt lukiossa
voimakkaasti viimeisen neljän vuoden aikana.
• Opiskelustressiä voi lisätä vanhempien taholta koetut
suorituspaineet, varsinkin jos vanhemmat ovat itse pärjänneet hyvin
opiskeluissa.
• Uupumus ennustaa masennusta ja digiaddiktiota sekä lisää myös
koulun keskeyttämisriskiä 4. kertaiseksi.

28. Elämän siirtymävaiheet
• Elämän siirtymävaiheissa lapsi ja nuori joutuu kohtaamaan uusia arjen
ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä haasteita.
• Tällaisia siirtymiä on koulutuspolun sisällä siirtymät alakoulusta
yläasteelle, sieltä ammatilliseen tai lukiokoulutukseen sekä
edelleen korkeakouluihin.
• Tärkeitä siirtymiä ovat myös armeijaan meno, työelämään
siirtyminen sekä lapsuudenkodista pois muuttaminen.
• Suomalaisessa yhteiskunnassa luotetaan ehkä liikaakin nuorten
kykyyn tehdä rationaalisia pitkän aikavälin koulutus- ja
uravalintoja.
• Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että hänellä saa ulkopuolista
tukea elämän siirtymistä selviämiseen.

29. Nuorten osaaminen ja resurssit
1. Lapsuuden kodin ja varhaiskasvatuksen merkitys
2. Suhde opettajiin ja kouluyhteisöön
3. Oppimisvaikeudet
4. Heikko koulumenestys
5. Kaverien vaikutus
6. Kasvuympäristöt
7. Elämänkokemus

30. Lapsuuden kodin ja varhaiskasvatuksen merkitys
• Lapsen ensimmäisten vuosien kehityksellä on keskeinen merkitys
hänen loppuelämänsä kannalta.
• Tämä korostaa lapsuuden kodin, vanhempien kasvatuksen sekä
varhaiskasvatuksen tärkeää roolia lasten, nuorten ja myöhemmin
aikuisten hyvinvoinnissa.
• Varhaiskasvatusta koskeva keskustelu on jakaantunut Suomessa
kahteen leiriin: toinen kannattaa kotikasvatusta ja vanhempien hoivaa,
toinen varhaiskasvatuspalveluihin osallistumista.
• Varhaiskasvatuksen toteutuksessa on alueellisia eroja eikä
hoitohenkilökunnalla aina ole tarpeeksi aikaa lasten kohtaamiseen.

31. Suhde opettajiin ja kouluyhteisöön
• Lapsen ja nuoren suhteilla opettajaan ja muuhun opiskeluyhteisöön on
keskeinen rooli opiskelumotivaation syntymisessä.
• Oppilaiden suhde opettajiin ja kouluyhteisöön on kyllä myönteinen, mutta
samalla etäinen. Suomalaisnuoret kokevat, että opettajat eivät ole
kiinnostuneita heille tärkeistä asioista.
• Lasten kyynisyys koulunkäyntiä kohtaan on yleistynyt ja alkanut
näkyä yhä nuoremmilla oppilailla.
• Oppimismotivaatioon vaikuttavat myös nuoren itsesääntely- ja
opiskelutaidot, jotka kehittyvät jo lapsuudessa. Lapsi tarvitsee aikuisia
(vanhempia ja opettajia) tuekseen näiden taitojen harjoitteluun. Lapsen pitää
oppia ennakoimaan toiminnan ja valintojensa seurauksia.

32. Oppimisvaikeudet
• Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuoret tarvitsevat erityistukea,
jotta näiden vaikeuksien kielteiset seurannaisvaikutukset eivät alkaisi
kasaantua.
• Jos oppilaalla on muita hiekommat taidot, jää hän kouluvuosien edetessä
helposti koko ajan enemmän muista jälkeen.
• Oppimisvaikeuksista johtuva heikko taitotaso alemmilla luokilla ennustaa
lapsen ahdistuksen kasvua myöhempinä kouluvuosina.
• Perustaitojen kehitystä, minäpystyvyyttä, tarkkaavaisuutta ja myönteistä
sosiaalista käyttäytymistä voidaan tukea tehokkaasti osana
varhaiskasvatuksen ja koulun toimintaa.
• Tämä vaatii kuitenkin päiväkotien ja koulujen henkilökunnalta hyvin ripeitä,
koordinoituja, moniammatillisia ja ennaltaehkäiseviä tukitoimia.
• Lapsilla on monenlaista osaamista (multiple intelligencies), jonka
kehittymistä pitäisi arvostaa ja tukea.

33. Heikko koulumenestys
• Peruskoulun päättyessä osaamisen minimitason alapuolelle jäävien
nuorten osuus on kasvanut, aihealueista hieman riippuen, vuosituhannen
alun 4-6 prosentista 12-14 prosenttiin vuonna 2015.
• Heikko osaaminen eri aineissa kasautuu samoille oppilaille ja tietyille
oppilasryhmille.
• Myös ammattikoulutuksen keskeyttäneiden määrä on suuri.
• Pitkittäistutkimukset osoittavat, että ammatillisen koulutuksen
puuttuminen on keskisimpiä riskitekijöitä elämänpolun häiriöille.
• Lasten ja nuorten ongelmien monimutkaistuminen vaatisi
palvelujärjestelmän yhteistyön tiivistämistä ja palveluiden
räätälöintiä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä yksilöllisiin
tarpeisiin.

34. Kaverien vaikutus
• Nuoruusiässä kaverien vaikutus opiskelumotivaatioon korostuu.
• Huonosti motivoituneet kaverit vahvistavat kielteisiä kouluasenteita ja
heikentävät kouluun sitoutumista. Tämä ongelma on pojilla tyttöjä suurempi.
• Ongelmat kaverisuhteissa aiheuttavat stressiä ja ahdistusta, joka
häiritsee koulutyöhön keskittymistä ja motivaatiota.

35. Kasvuympäristöt
• Nuorten kasvuympäristöjen erilaistumisella näyttäisi olevan vaikutusta
nuorten koulumenestykseen.
• Sosioekonominen ja etninen segregaatio ovat lisääntyneet
suomalaisilla kaupunkiseuduilla 1990-luvulta lähtien.
• Huono-osaisuus kumuloituu tietyille asuinalueille ja niiden kouluihin ja
päiväkoteihin. Pienituloisuus, työttömyys, lastensuojelun tarve ja etninen
eriytyminen korreloivat voimakkaasti keskenään.
• Tämä kehitys rapauttaa lasten ja nuorten mahdollisuuksien tasa-
arvoa.

36. Elämänkokemus
• Osaamisen ja elämänhallinnan taitojen kehittymiseen vaikuttaa iän myötä
myös elämänkokemuksen karttuminen.
• Elämän ymmärrettävyys, hallittavuus ja merkityksellisyys
(koherenssin tunne) kasvaa tutkimusten mukaan lineaarisesti iän
myötä.

37. x
Osaamiset ja resurssit
Elämänhaasteet
ja ongelmat
+
+
-
-
Nuorten haasteiden ja voimavarojen muotoutuminen
Hallinnan puute,
stressi ja ahdistus
Elämänhallinta
ja hyvinvointi
Tylsistyminen
Lähteet: Ashby 1956; Boisot & McKelvey 2011;
Antonovsky 1987; Csikzentmihalyi 1990; Bakker & Demerouti 2007
1. Lapsuuden perheen olosuhteet
2. Arjen ennakoitavuus ja
pirstaloituneisuus
1. Sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys
2. Kiusaaminen
3. Opiskelupaineet
4. Elämän siirtymävaiheet
1. Lapsuuden kodin ja varhaiskasvatuksen merkitys
2. Suhde opettajiin ja kouluyhteisöön
3. Oppimisvaikeudet
4. Heikko koulumenestys
5. Kaverien vaikutus
6. Kasvuympäristöt
7. Elämänkokemus