Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Nächste SlideShare
Kisakallio 16.1.2018
Kisakallio 16.1.2018
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 20 Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (20)

Ähnlich wie Timo hamalainen paneeli (20)

Anzeige

Weitere von Sitra the Finnish Innovation Fund (20)

Anzeige

Timo hamalainen paneeli

  1. 1. Nuorten elämänhallintaa ja mielen- terveyttä tukevan palvelujärjestelmän kehittämismahollisuudet Timo Hämäläinen Hyvinvointiekosysteemi & nuorten henkinen hyvinvointi Sitra-Itla 10.12.2019 1
  2. 2. Esiselvitysvaiheen sidosryhmäkeskustelut: • ”Vuonna 1997 nousukaudella syntyneillä suomalaisnuorilla on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin kymmenen vuotta vanhemmilla… Perusterveydenhoito ei palvele ennalta- ehkäisevästi.” • ”Monella nuorella arki on hallitsematonta, merkityksetöntä ja massiivisen näköalatonta… Palvelujärjestelmä ei tavoita nuoria ja heidän mielenmaisemaansa. Lapsiperheet tarvitsisivat tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita”. • ”Hankkeita on paljon, mutta ne ovat hajallaan eivätkä innovaatiot skaalaudu vaikuttaviksi.”
  3. 3. Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys: juurisyyanalyysi Tärkein lähde: Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille, Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7
  4. 4. x Osaamiset ja resurssit Elämänhaasteet ja ongelmat + + - - Nuorten haasteiden ja voimavarojen muotoutuminen Hallinnan puute, stressi ja ahdistus Elämänhallin ta ja hyvinvointi Tylsistyminen Lähteet: Ashby 1956; Boisot & McKelvey 2011; Antonovsky 1987; Csikzentmihalyi 1990; Bakker & Demerouti 2007 1. Lapsuuden perheen olosuhteet 2. Arjen ennakoitavuus ja pirstaloituneisuus 1. Sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys 2. Kiusaaminen 3. Opiskelupaineet 4. Elämän siirtymävaiheet 1. Lapsuuden kodin ja varhaiskasvatuksen merkitys 2. Suhde opettajiin ja kouluyhteisöön 3. Oppimisvaikeudet 4. Heikko koulumenestys 5. Kaverien vaikutus 6. Kasvuympäristöt 7. Elämänkokemus
  5. 5. • Palveluiden sektorirajat ja erilaiset toimintakulttuurit estävät tai vaikeuttavat lapsen ja nuoren kannalta tarvittavaa saumatonta moniammatillista yhteistyötä, koordinointia ja palvelukokonaisuuden räätälöintiä yksilöllisiin tarpeisiin. • Palveluhenkilöstön suuri vaihtuvuus tekee palvelujärjestemästä lapsen ja nuoren näkökulmasta pirstaleisen. Lapsen tilannetta aletaan usein selvittää ammattilaisten vaihtuessa aina uudelleen. • Palveluiden koordinointi- ja räätälöintiongelmia pahentaa myös lapsia koskevan tietopohjan hajanaisuus. Tämä koskee erityisesti niitä lapsia, joiden ongelmat ovat moniulotteisia ja pitkäkestoisia. Lastensuojelun kentällä vallitsee vakava tiedon vajaus ja tiedon koordinaation puute. Juurisyyanalyysi: pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävästi tukea moniongelmaisille nuorille
  6. 6. 6
  7. 7. Miten koko palvelujärjestelmää voitaisiin kehittää niin, että se nykyistä paremmin vastaisi ongelmien juurisyihin? 7
  8. 8. 1. Portfolioanalyysi auttaa rakentamaan yhteistä kokonaiskuvaa ja ymmärrystä ongelman juurisyistä, organisaatioista ja toimintatavoista 1.0 2.0 Anticipatory Innovation Governance
  9. 9. • Organisoidutaan yhteistyöhön kompleksien ongelmien ratkaisemiseksi ja uusien toimintamallien kokeilemiseksi. • Otetaan mukaan kaikki relevantit sidosryhmät heti alusta alkaen (yritykset, julkishallinto, 3. sektori ja kansalaiset). • Yhdistellään ja syntetisoidaan erilaisia tiedon tyyppejä: tutkimustietoa sekä kontekstisidonnaista ja kokemusperäistä tietoa. • Käytetään dialogisia ja reflektiivisiä toimintamalleja. • Levitetään opit ja innovaatiot tehokkaasti. 2. Portfolioanalyysi tukee yhteistä oppimis- ja ongelmaratkaisuprosessia
  10. 10. Yhteisen oppimis- ja ongelman- ratkaisuprosessin eteneminen Toimintaympäristön muutos Mitä ongelmia ratkaisemme? Kunkin rooli ongelmien ratkaisemisessa? Onko yhteinen toimintaportfolio vaikuttava?Mihin suuntaan haluamme sitä kehittää? Minkälaisia kehityshankkeita ja uudistuksia tehdään? Mitä olemme oppineet? Mitä johtopäätöksiä teemme? Trendit, heikot signaalit Juurisyy- analyysi Eri toimintojen ja hankkeiden vaikutus? Teemmekö oikeita asioita? Täydennämmekö toisiamme? Toimiiko koordinaatio ja yhteistyö? Mitä puuttuu?Yhteinen tahtotila ja suunta Yhteinen visio ja strateginen agenda
  11. 11. 1. Päästään kapea-alaisista näkökulmista hahmottamaan yhdessä ongelman ja toiminnan kokonaiskuva. 2. Rakennetaan luottamusta eri toimijoiden kesken. 3. Löydetään uusia yhteistyömahdollisuuksia. 4. Tunnistetaan koordinaatiotarpeita. 5. Havaitaan päällekkäisyyksiä. 6. Nähdään uuden toiminnan tarpeita. 7. Löydetään innovaatio- ja rahoitusmahdollisuuksia. 11 Yhteisen portfoliotarkastelun edut
  12. 12. • Mitä pidätte keskeisinä juurisyinä nuorten elämänhallinnan ja mielenterveyden ongelmien kärjistymiselle? Onko Sitran juurisyy- analyysissä ja portfoliokartassa ja jäänyt jotain tärkeää huomaamatta? • Mitä tulee mieleenne, kun pohditte nuorten elämänhallinnan ja mielenterveyden ongelmien parissa tapahtuvan toiminnan kokonaisuutta suhteessa ongelmien juurisyihin? - Kohdistuuko toiminta oikeisiin asioihin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta? - Tehdäänkö päällekkäistä työtä? - Minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia ja koordinaatiotarpeita nousee esiin? - Minkälaista uutta toimintaa tarvittaisiin? Innovaatiomahdollisuuksia? • Lopuksi: Olisiko yhteistä portfolioanalyysiä tarpeen syventää yhdessä kentän toimijoiden kanssa? 12 Kysymyksiä yhteisen portfoliodialogin pohjaksi
  13. 13. 13
  14. 14. Arjen monimutkaisuus on kasvanut • Maailmasta on tullut aiempaa kompleksimpi ja epävarmempi. Maailman kaoottinen tilanne ja sitä koskeva uutisointi hämmentävät ja ahdistavat monia nuoria ja lapsia. • Arkielämän kompleksiteetin ja valinnanmahdollisuuksien kasvu haastavat sekä aikuisten että nuorten kyvyn tehdä hyvinvoinnin kannalta kestäviä valintoja arjessa. Tämä haaste näkyy esimerkiksi oman talouden hallinnan ja terveyskäyttäytymisen ongelmien kasvuna. • Monella lapsella on kuitenkin rinnakkaisia tai peräkkäisiä asuinpaikkoja, mikä on omiaan pirstaloimaan hänen arkeaan, palvelujaan ja elinympäristöjään. Uusperheiden arki ja monipaikka-asuminen tekevät lasten ja nuorten arjesta monimutkaisemman. • Lapsiperheen näkökulmasta Suomen pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävästi tukea moniongelmaiselle lapselle ja nuorelle. • Vanhempien työn ennakoimattomuus muodostaa myös haasteen tasapainoiselle arkielämälle. • Kurssipohjaiset ja luokattomat opiskelumallit sekä oppilaan itseohjautuvuuden korostaminen voivat myös heikentää lapsen ja nuoren arjen koherenssia. • Pirstaloitunut digimaailma on tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. 14
  15. 15. Lapsuuden kodin riskitekijät • Vanhempien talousongelmat • Vanhempien kiire • Vanhempien uupumus ja mielenterveysongelmat • Vanhempien vakavat fyysiset sairaudet • Vanhempien päihteiden käyttö ja riitely • Vanhempien ero • Vanhempien yksinäisyyden kokemus • Vanhempien arvot ja elämäntavat • Vanhempien henkinen väkivalta • Vanhempien kyky ymmärtää lapsen käytöstä, viestejä ja tunteita (mentalisaatiokyky) 16
  16. 16. Sosiaalisten suhteiden ongelmat ja yksinäisyys • Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen ovat monelle lapselle ja nuorelle monimutkainen haaste. Jos siinä ei pärjää, jää yksin. Sosiaaliset taidot ovatkin keskeisiä elämänhallinnan resursseja. • Yksinäisyys ennustaa voimakkaasti myöhempiä tunne- ja käyttäytymis- ongelmia, sosiaalista pärjäämistä, psyykkisiä sairauksia, fyysistä terveyttä, sekä koulutus- ja työuran häiriöitä. • Kansainvälisesti tarkastellen suomalaiset oppilaat kokevat kuitenkin opettajien olevan poikkeuksellisen vähän kiinnostuneita oppilaille tärkeistä asioista. • Huolestuttavaa on myös se, että yläkoulussa itsensä ulkopuoliseksi kokevien oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. 18
  17. 17. Elämän siirtymävaiheiden ongelmat • Elämän siirtymävaiheissa lapsi ja nuori joutuu kohtaamaan uusia arjen ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä haasteita. • Tällaisia siirtymiä on koulutuspolun sisällä siirtymät alakoulusta yläasteelle, sieltä ammatilliseen tai lukiokoulutukseen sekä edelleen korkeakouluihin. • Tärkeitä siirtymiä ovat myös armeijaan meno, työelämään siirtyminen sekä lapsuudenkodista pois muuttaminen. • Suomalaisessa yhteiskunnassa luotetaan ehkä liikaakin nuorten kykyyn tehdä rationaalisia pitkän aikavälin koulutus- ja uravalintoja. • Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että hänellä saa ulkopuolista tukea elämän siirtymistä selviämiseen. 20

×