1. Seinäjoen ja Ilmajoen
osaamisen aika
Yhdessä uudistumalla elinvoimaa
#osaamisenaika
16.6.2021

2. Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa?
Chat-kentässä voi pyytää puheenvuoroa tai
jakaa ajatuksiaan.
Pidä mikrofoni pois päältä, kun et käytä itse
puheenvuoroa. Kameran voi pitää halutessaan
mielellään auki. Tallennamme tilaisuuden.

3. Ohjelma
Seinäjoen ja Ilmajoen vuorovaikutteinen tilannekuva
toimitusjohtaja Pertti Kinnunen, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Alueen elinvoima yrityksen näkökulmasta
myyntijohtaja Jussi Eväsoja, Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy
Keskustelua ja kysymyksiä
Siirtyminen takaisin yhteiseen tilaan

4. Pertti Kinnunen
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Seinäjoen ja Ilmajoen
vuorovaikutteinen tilannekuva

5. SWOT
Keskeiset ilmiöt ja johtopäätökset
Keskeisimmät tahtotilat
Vuorovaikutteinen tilannekuva:
Kokonaiskuva
Seinäjoki ja Ilmajoki
1
2
3
4

6. vahvuudet heikkoudet
mahdollisuudet uhat
• Asenne, tekeminen, yrittäjyys
• Verkostot, kumppanuudet
• Joustavat opintopolut
• Digitaidot, yleinen osaamisen taso
• Vähäinen suora vienti ja heikko
jalostusaste
• Työn tuottavuus
• Korkeakoulutuspaikkojen määrä - vastaava
työpaikkojen määrä
• Osaamisen aito arvostus, onko sitä?
• Osaajapulan paheneminen (kaikilla tasoilla,
usealla eri toimialalla), kilpailu työvoimasta
• Vetovoiman heikkeneminen
• Ikärakenne, uhkaako "ulkomuseo" ja
auringonlasku
• "Uusi normaali", digiloikka, etätyö ja –
opiskelu (hybridimallit)
• Vienti, erit. Alihankintaosaaminen
• Työperusteinen maahanmuutto
• Työn merkityksellisyys, hyvät
työyhteisöt
• TKI, käytännön ja tutkimuksen liitto

7. Keskeisiä ilmiöitä
1. Onko Seinäjoen seutu jatkossakin Suomen yritysmyönteisin?
Miten houkuttelevaa / helppoa yrityksen on sijoittua alueelle? Mitkä asiat tukevat sitä?
– Seinäjoen seutu on palkittu viisi kertaa peräkkäin Suomen yritysmyönteisimpänä alueena
– Yritysvaikutuksia arvioidaan kaikessa päätöksenteossa ja yhteistyö on tiivistä yritysten kanssa
– Voitaisiinko julkisten hankintojen osalta tehdä vielä enemmän, esim. tiedottaa yrityksille etukäteen,
jos alle kynnysarvon oleva hankinta / Pilkotaanko julk. hankinnat osiin, jotta pienyrityksetkin voivat
osallistua? Onko kaupungin hankintaosaaminen ja yritysten tarjoustenteko-osaaminen riittävää?
– Ovatko lupaprosessit tarpeeksi sujuvia ja nopeita ja onko tarpeeksi sopivia tontteja tarjolla?
– Onko alueella tarpeeksi sellaista osaavaa työvoimaa, jota yritykset tarvitsevat? Toisaalta
hitsareita, särmääjiä, kokkeja ja lähihoitajia, toisaalta korkeasti koulutettuja asiantuntijoita
– Logistinen sijainti pääradan varrella ja hyvät kulkuyhteydet (huom. myös eurooppalainen
rahtidroneverkoston tukikohta jatkossa)
– Löydetäänkö jatkajat hyvässä kunnossa oleviin yrityksiin eläköityvien yrittäjien tilalle?

8. Keskeisiä ilmiöitä
2. Kaikki keinot osaajapotentiaalin kasvuun
- Alueen työmarkkinatilanne on menossa parempaan suuntaan. Monella toimialalla on
osaajapula. Mistä saamme/löydämme uusia tekijöitä alueelle? Tarvitsemmeko nyt laajaa,
monipuolista alueellista yhteistyötä osaajien houkuttelemiseksi?
- Työelämä on muuttumassa. Vastaavatko koulutusten sisällöt työelämän muuttuvia
tarpeita? Osaajatarpeiden ennakointityön vahvistaminen, koulutusten tuotteistaminen
selkeämmin yritysten tarpeisiin.
- Tarvitsemme käyttöön alueen koko työvoima- ja osaajapotentiaalin, työllisyyden
kuntakokeilu ja uudet käytänteet; toimitaan lähellä kuntia ja niiden elinkeinoja
- Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet tutkittava ja mitä se edellyttää alueelta
ja yrityksiltä
- Jatkuva oppiminen tulisi nähdä työelämässä mahdollisuutena; oppivat organisaatiot ja
yksilöt, osaaminen = laatu

9. Keskeisiä ilmiöitä
3. Ekosysteemimäisen ajattelun vahvistaminen
- E-P:llä yhteistyö toimii kokonaisuudessaan hyvin ja on monenlaisia ekosysteemejä: esim.
”Yrittäjien ystävien” tiivis yhteistyö, yrityspalvelijoiden verkosto, TKI-toiminta ja jatkuva
oppiminen, työelämäfoorumit, hanketoiminta ja pilotit. Seuraava askel?
- Haasteena saada enemmän yrityksiä mukaan verkostoihin eri toimialoilta > miten
verkostotyö kehittyy niin että yritykset saadaan kokonaisvaltaisemmin mukaan? Miten
katalysoidaan yritysten keskinäistä bisnesorientoitunutta yhteistyötä jopa ilman hankkeita ja
julkista sektoria?
- Kuntien yhteistyön kehittäminen: Miten kunnat voisivat tuottaa yhdessä
kuntariippumattomia palveluita yrityksille maakunnan laajuisessa mittakaavassa
paikallislähtöisyyttä unohtamatta?
- Työllisyysasiat kuntien lakisääteiseksi tehtäviksi 2024. Miten työllisyyspalveluiden
siirtymäaika käytetään hyödyksi? Positiivista valtion elinkeinotoimijoiden uusi aktiivinen
yhteistyöhakuisuus. Mitä voimme oppia Yrityspalvelukeskuksen verkostoitumisesta?

10. Keskeisiä ilmiöitä
4. Collaborate and develop, or die!
Yhteistyön metrokartta
- Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä on syytä lisätä. Työkaluksi koostetaan
käytännön yhteistyömahdollisuuksia kuvaava kartta.
Ennakointiedon systemaattinen kartoittaminen ja analyysi
- Alueen osaamistarpeita ja muutostrendejä kuvaavan ennakointitiedon analysointi tiiviimmin
yhteistyössä oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa, jotta osaamistarpeita vastaavaa koulutusta
voidaan tarjota oikea-aikaisesti eri oppilaitosten yhteistyössä (Sedu, SeAMK, UCS)
Parempaa koulutusta yhteistyöllä
- Innovatiiviset ja joustavat koulutuksen toteuttamisen muodot
- Tarpeiden sanoittaminen ja tunnistaminen yhteistyössä
- Jatkuvan oppimisen alusta, tarjonnan näkyväksi tekeminen, markkinoinnin tehostaminen
- TKI-toiminnassa saadun tiedon systemaattisempi hyödyntäminen
- Sedu, SeAMK, UCS yhteistyön tiivistäminen

11. Alueen
yhteinen
tilannekuva
Mahdollisuudet
Heikkoudet
Miten vahvuuksia
voi hyödyntää tunnistetuissa
mahdollisuuksissa?
Miten heikkoudet
on mahdollista voittaa tunnistetuissa
mahdollisuuksissa?
Miten vahvuuksia voi
hyödyntää uhkia vastaan?
1. Joustavat opintopolut ja
jatkuva oppiminen digitaalisen
osaamisen nostossa
2. Monialaiset tiiviit verkostot ja
eri kouluasteiden ja yritysten
yhteistyö (TKI)
3. Tekemisen meiningin ja
asenteen suuntaaminen myös
uuden oppimiseen ja
kehittämiseen.
4. Verkostojen "parviäly" entistä
paremmin kaikkien käyttöön
yhteisillä alustoilla.
5. Luja usko ja panostaminen
alueen menestymiseen ja
elinvoimaan yli kuntarajojen!
Miten varmistetaan, että heikkoudet
eivät realisoidu uhkissa?
Johtopäätökset

12. Yhteinen näkemys: Olemme Suomen
vetovoimaisin ja yritysmyönteisin alue,
jossa otetaan kaikki keinot käyttöön
osaaja- ja työvoimapotentiaalin kasvussa.
Innovatiivisella verkostoyhteistyöllä
kohti osaamisen ekosysteemiä ja
elinvoimaa Etelä-Pohjanmaalla!

13. Keskeisimmät tahtotilat
Käytännössä tämä tarkoittaa, että...
Tahdomme, että...
Yrityksillä on myönteinen asenne digitalisaatioon
ja digiosaamisen kasvattamiseen ja sen
hyödyntäminen liiketoiminnassa
• Ennakoidaan digitalisaation vaikutusta osana strategiaa.
• Kartoitetaan digitaalisia osaamistarpeita ja laaditaan tarpeisiin vastaavaa
joustavaa koulutustarjontaa (myös digikeinoin)
Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan • Ennakoidaan tulevaisuuden "heikkoja signaaleja", ammatteja ja
osaamistarpeita ja kasvatetaan työ- ja osaamisperusteista
maahanmuuttoa.
• Kehitetään monialaista yhteistyötä, tehostetaan kotoutumista ja
sitoutumista hyvillä malleilla (WIISE) (pk)
Työn tuottavuuden kasvu, TKI-panostukset,
jalostusarvo
• TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen yhteistyön tiivistäminen.
Vahvistetaan syötettä TKI-toiminnasta koulutuskentälle ja työllisyyteen.
• Hankkeissa jälkihoito ja yhteydenpito yrityksiin myös hankkeen jälkeen
tulosten jalkautuksen varmistamiseksi.
Yritykset kansainvälistyvät • Vahvistetaan kv-verkostoja ja –osaamista ja kaikkien kielitaitoa (myös
tulijoiden suomen kielen taitoa)
• Huolehditaan sekä maahanmuuttajien että yritysten valmennuksesta ja
• Edistetään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueelle

14. Tahdomme, että... Käytännössä tämä tarkoittaa, että...
...yrityksillä on myönteinen asenne digitalisaatioon ja
digiosaamisen kasvattamiseen ja sen hyödyntäminen
liiketoiminnassa
- Ennakoidaan digitalisaation vaikutusta osana
strategiaa.
- Kartoitetaan digitaalisia osaamistarpeita ja laaditaan
tarpeisiin vastaavaa joustavaa koulutustarjontaa
...osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan -Ennakoidaan tulevaisuuden "heikkoja signaaleja",
ammatteja ja osaamistarpeita ja kasvatetaan työ- ja
osaamisperusteista maahanmuuttoa.
-Kehitetään monialaista yhteistyötä, tehostetaan
kotoutumista ja sitoutumista hyvillä malleilla
...työn tuottavuuden kasvu, TKI-panostukset,
jalostusarvo
- TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen yhteistyön
tiivistäminen. Vahvistetaan syötettä TKI-toiminnasta
koulutuskentälle ja työllisyyteen.
- Hankkeissa jälkihoito ja yhteydenpito yrityksiin myös
hankkeen jälkeen tulosten jalkautuksen
varmistamiseksi.
...yritykset kansainvälistyvät - Vahvistetaan kv-verkostoja ja –osaamista ja kaikkien
kielitaitoa
- Huolehditaan sekä maahanmuuttajien että yritysten
valmennuksesta ja edistetään kansainvälisten
opiskelijoiden työllistymistä alueelle
Seinäjoen ja Ilmajoen
vuorovaikutteinen tilannekuva
Onko
Seinäjoen seutu
jatkossakin
Suomen
vetovoimaisin?
Collaborate
and develop,
or die
Kaikki keinot
osaaja-
potentiaalin
kasvuun
Ekosysteemi-
mäisen
ajattelutavan
vahvistaminen
S W
O T
Tunnistetut ilmiöt

15. Jussi Eväsoja
myyntijohtaja
Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy
Yrityksen näkökulma
alueen elinvoimaan

16. Kysymyksiä tai kommentteja?
Mitä ajatuksia herää?
Kysy tai kommentoi chatissa tai pyydä
puheenvuoro!
Raise hand -toiminto löytyy yleensä Participants-listalta tai Reactions-
valikosta. Voit myös pyytää puheenvuoroa chatin kautta.

17. Seinäjoen ja Ilmajoen
osaamisen aika
Yhdessä uudistumalla elinvoimaa
#osaamisenaika
Kiitos – palataan vielä hetkeksi
yhteiseen tilaan ennen
tilaisuuden päättämistä!