Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

9.4. Millä hinnalla? -esitysmateriaali

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige

Hier ansehen

1 von 39 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (20)

Ähnlich wie 9.4. Millä hinnalla? -esitysmateriaali (20)

Anzeige

Weitere von Sitra the Finnish Innovation Fund (15)

Aktuellste (12)

Anzeige

9.4. Millä hinnalla? -esitysmateriaali

  1. 1. Millä hinnalla? -selvityksen julkistustilaisuus Tervetuloa! 9.4.2021 8.30-10.00 #osaamisenaika Sitra.fi/millahinnalla
  2. 2. Ohjelma 8.30 Tervetuloa ja avaussanat projektijohtaja Helena Mustikainen, Sitra Millä hinnalla? -selvityksen tausta johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki, Sitra Osallistamattomuuden kustannukset, laskentamallin tuloksia ekonomisti Ralf Sund, Tehy Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla pääekonomisti Jussi Ahokas, Soste Kommenttipuheenvuorot valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja (kok) Elina Lepomäki valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja (vihr) Inka Hopsu 9.55 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös
  3. 3. Äänessä tänään Jussi Ahokas pääekonomisti Soste Ralf Sund ekonomisti Tehy Inka Hopsu valtiovarainvaliokunnan jäsen kansanedustaja (vihr) Elina Lepomäki valtiovarainvaliokunnan jäsen kansanedustaja (kok)
  4. 4. Äänessä tänään Helena Mustikainen projektijohtaja Osaamisen aika, Sitra Annakaisa Tikkinen asiantuntija Osaamisen aika, Sitra Sinimaaria Ranki johtava asiantuntija Osaamisen aika, Sitra Perttu Jämsén asiantuntija Osaamisen aika, Sitra
  5. 5. Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa? Kannustamme hyödyntämään chat-kenttää huomioiden jakamiseen tilaisuuden aikana! Mikrofonit pidetään äänettömällä, videota voi pitää halutessaan päällä.
  6. 6. Helena Mustikainen projektijohtaja Osaamisen aika, Sitra Elinikäinen oppiminen vaikuttavana investointina
  7. 7. Korjaava talous siivoaa vanhat jäljet Uusintava talous kasvattaa yhteistä kakkua samalla kun sitä syödään Talous uusien haittojen vähentäjänä Irtikytkennästä ja jalanjäljen jättämisestä … … jälleenkytkentään ja kädenjäljen jättämiseen … … sekä muutosvoimaksi kestävään tulevaisuuteen Talous MUUTOSVOIMAKSI kestävään tulevaisuuteen
  8. 8. Elinikäinen oppiminen vaikuttavana investointina SITRA fasilitoivana sillanrakentajana, areenan tarjoajana sekä kokonaiskuvan katsojana, erityisesti rahoituksen osalta. Elinikäinen oppiminen voidaan nähdä vaikuttavana ennakoivana investointina… Osaamisen kehitys, koulutus (OKM +) Työ ja toimeentulo (TEM) Sosiaalinen oikeuden- mukaisuus ja Hyvinvointi (STM) Sisäinen turvallisuus, oikeusturva ja kansalaisyhteiskunta (SM, OM) Muutosnopeus haastaa nykyjärjestelmät Osaamisen merkitys kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana korostuu Yhteiskunnan monimuotoisuus lisääntyy …joka onnistuessaan vähentää kalliiden korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Vaikuttavat muutosnäkymät Hallinnonalat
  9. 9. Sinimaaria Ranki johtava asiantuntija Osaamisen aika, Sitra Selvityksen tausta
  10. 10. 4 huomiota työelämän tilasta Työurat ovat vakaita ja pitkiä Teknologinen kehitys muuttaa tehtäväsisältöjä Työssä oppiminen on lisääntynyt Havaittavissa syvenevää jakautumista 2 1 3 4
  11. 11. Osaamisen vaje voi katkaista työuran • Osaamisen jäädessä jälkeen työkyky vaarantuu • Työtehtävä voi kadota kokonaan, jolloin täytyy etsiä uusi ammatti
  12. 12. Uudet teknologiat muokkaavat osaamistarpeita Eipä mun työssä mitään digivälineitä tartte. Enkö voisi vaan keskittyä tähän varsinaiseen työhön? Työn hektisyys ja teknologian nopea kehitys voivat olla kuormittava yhdistelmä. Täytyisi oppia tuokin, mutta kiire painaa päälle.
  13. 13. Osaaminen on talouskasvun keskeisimpiä lähteitä Osaaminen Työn tuottavuus Talouskasvu Elintaso
  14. 14. Ralf Sund ekonomisti Tehy Osallistamattomuuden kustannukset, laskentamallin tuloksia
  15. 15. Mitä ajatuksia herää?
  16. 16. Työllisyysasteen nostaminen on yleisesti hyväksytty talous- ja yhteiskuntapolitiikan tavoite. Osaamisen lisäämisen avulla voidaan nostaa työllisyysastetta.
  17. 17. Laskentamallin oletuksista Tarkastelussa on vain julkiseen talouteen tulevat vaikutukset. Verrataan kahden ”tilan” välisiä kustannuksia: työmarkkinoiden ulkopuolella v. työmarkkinoilla. Ei lasketa seuraavia kuluja tilojen välillä, vaikka korrelaatiota on: – Rikollisuuteen liittyvien kustannusten määrää – Sairastamiseen liittyvät kustannukset – Ylisukupolvisuuden vaikutukset 2 1 3
  18. 18. Kustannus = menetetty tuotto julkiselle sektorille Kustannuksia ovat: 1. Tulonsiirtomenot (lähinnä työttömyyskorvaus yms.) * 2. Tuloveromenetykset * 3. Puuttuvan kulutuksen aikaansaaman työllisyysvaikutuksen lovi julkiselle sektorille. 4. Puuttuvan kulutuksen arvonlisämenetys. 5. Verokiilan negatiivinen vaikutus työllisyyteen ja sitä kautta julkiseen talouteen. * Tekijät selvitetty julkaisussa ”Työttömyyden laajat kustannukset” (VN 2019) Tämä laskuharjoitus jatkaa pidemmälle tekijöihin 3.-5. Ryhmän koko laskelmissa on 10 000 ihmistä.
  19. 19. Työn ja osaamisen kehittämisen ulkopuolelle jäämisen kustannukset julkiselle taloudelle
  20. 20. Eri ryhmät, koelaskelmia Työttömät - Pitänee jakaa kahteen ryhmään: pitkäaikaistyöttömät ja muut - Erittäin tärkeä lähde: Työttömyyden laajat kustannukset - Arvio kokonaiskustannuksista: n. 13 mrd. euroa vuodessa Työkyvyttömyyseläkeläiset - 193 000 työkyvyttömyyseläkeläistä - Arvio kokonaismenosta: 4,7 mrd. euroa vuodessa, laajat kustannukset -käsite. Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat (NEET) nuoret - Kaikkiaan n. 38 000. - Maksimisarvio kokonaiskustannuksista suuruusluokassa vuodessa n. 320 miljoonaa ja esim. 30 vuoden aikana (yli ajan) n. 10 mrd. euroa. Työhaluiset eläkeläiset - Arvio määrästä: 30 000 (varovainen), kustannus n. 10 000 e/v.
  21. 21. Arvio säästöistä vuodessa, kun 10 000 työtöntä työllistyy
  22. 22. Arvio säästöistä vuodessa, kun 10 000 työkyvyttömyys- eläkeläistä työllistyy
  23. 23. Arvio säästöistä vuodessa, kun 10 000 NEET-nuorta työllistyy
  24. 24. Arvio säästöistä vuodessa, kun 10 000 vanhuus- eläkeläistä työllistyy
  25. 25. Miksi panostuksia on vaikea tehdä? Ongelmalliseksi muodostuu kysymys eri panostusten vaikutuksen kestosta ja tehosta Lyhyellä aikavälillä (1-3 v.) on joistakin toimenpiteistä vaikutusarvioita ja tutkittua tietoa. Siiloutumisprobleema Panostusten kulut yhdelle sektorille, tuotot jakautuvat useille sektoreille. On mahdollista, että koko julkisen talouden kannalta erittäin kannattava investointi lisää valtion alijäämää. Epävarmuuden sietäminen Kustannuslaskennan laajentaminen kasvattaa tuottohaarukkaa. 2 1 3 A1
  26. 26. Slide 25 A1 kursiivilla laitetut tekstit muuttaisin normaaliin, kursiivi on vaikea lukea eri - pieniltäkin - laitteilta. Author; 8.4.2021
  27. 27. Työn ja osaamisen kehittämisen ulkopuolelle jäämisen kustannukset on nähtävä nykyistä laajemmin. Keskeiset havainnot Kustannukset pienenevät ja tuotot kasvavat, kun osaamisen kehittämiseen investoidaan vaikuttavasti. Investoinnin kannattavuus tulee esiin pitkällä aikavälillä. Ajattelutapaa on muutettava: osaamiseen panostaminen ei ole menoerä vaan investointi.
  28. 28. Osaamiseen voidaan taloudellisesti kannattavasti panostaa enemmän Kestävää maaperää edessäpäin!
  29. 29. Jussi Ahokas pääekonomisti Soste Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla
  30. 30. • ”Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille”  välityömarkkinoilla tukea ja  palveluita matalalla kynnyksellä sekä kynnyksettömästi sitä tarvitseville • Välityömarkkinat ovat alue työllisyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen  välillä – tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuus • Mikä on osaamisen kehittämisen rooli välityömarkkinatoiminnassa? • Toistaiseksi välityömarkkinoita tarkasteltu yllättävän vähän tästä  näkökulmasta • Jos välityömarkkinoilla tehdään osaamisen kehittämistä, mitä se käytännössä  tarkoittaa ja mitä sillä saavutetaan? Miksi lähdettiin selvittämään?
  31. 31. Mitä tehtiin? • Välityömarkkinoiden osaamisen  kehittämisen alustava teoreettinen  jäsennys (kirjallisuus) • Tiedonkeruu välityömarkkinoilta: • 13 välityömarkkinatoimijan haastattelua • eri puolilta maata • työtä eri kohderyhmien kanssa • eri tehtävissä toimivia asiantuntijoita • Aineiston tulkinta ja jäsennys (suhteessa  teoriakehikkoon)
  32. 32. Havainnot (1/2) • Osaamisen kehittäminen  välityömarkkinoilla osaamisen  tuottamista: • luodaan edellytyksiä ja rakenteita  yksilölliselle oppimisprosessille • tavoitteet tarvelähtöisiä ja yksilöllisiä • silti melko yhdenmukaiset keinot • Tavoitteita:  • yleiset voimavarat (mm. elämänhallinta,  terveys) • valmiudet oppia ja toimia (opiskelu,  työelämä) • opintokokonaisuuksien suorittaminen
  33. 33. Havainnot (2/2) • Vaikutuksia (haastattelut): • tukea elämän eri osa‐alueilla ilmenevien haasteiden  kohtaamiseen  • yksilöllinen elämänhallintaitojen kehittyminen • työllistyminen todennäköisempää • rikollistaustan taakse jättäminen helpottuu • ammatillisia tutkintoja ja osatutkintoja • jatkopolkuja koulutukseen ja työllistymiseen • yksinäisyys ja syrjään joutuminen vähentyvät • luottamus yhteisöön ja muihin ihmisiin lisääntyy • yhdenvertaisuus (työmarkkinoilla ja työelämässä)  lisääntyy
  34. 34. Johtopäätökset 1. Välityömarkkinat todella tärkeä  osaamisen kehittämisen alue, kun  kaikki halutaan pitää mukana 2. Tuotetaan laaja‐alaisesti osaamista  yksilö‐ ja tarvelähtöisesti 3. Ilman tätä työtä monia tärkeitä  osaamisen kehittämisen tuloksia jäisi  saamatta  laajemmat  yhteiskunnalliset vaikutukset?
  35. 35. Elina Lepomäki (kok) valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja “Työssä oppiminen kunniaan!”
  36. 36. Inka Hopsu (vihr) valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja “Jatkuvan oppimisen eriarvoisuuden ja osallistumattomuuden korjausliikkeet vaativat myös katseen siirtoa yksilöstä yhteiskunnallisiin rakenteisiin."
  37. 37. Millä hinnalla? - Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset 36
  38. 38. Miten tästä eteenpäin – vastaa poll-kyselyyn
  39. 39. Kiitos! #osaamisenaika Sitra.fi/millahinnalla

×