Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 18 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie 2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen (20)

Anzeige

Weitere von Sitra the Finnish Innovation Fund (20)

Aktuellste (20)

Anzeige

2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen

  1. 1. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – murros ja tulevaisuus Studia Futuralia 19.3.2021 Hannu-Pekka Ikäheimo @hikaheimo Jukka Vahti @jukkavahti
  2. 2. Meneillään oleva informaatioympäristön murros vertautuu kirjapainotaidon keksimiseen
  3. 3. Mediavälitteinen vaikuttaminen ENNEN NYT
  4. 4. Mediaympäristön haavoittuvuudet ovat lisääntyneet
  5. 5. Maiden määrä 2017 2018 2019 28 48 70 150% kasvua maiden määrässä, joissa on käytetty organisoituja sosiaalisen median manipulointikampanjoita Lähde: Bradshaw & Howard 2019: The Global Disinformation Order: 2019 Global Inventory of Organised Social Media Manipulation.
  6. 6. Algoritmin eivät ole pääsyy disinformaation leviämiseen vaan ihmiset
  7. 7. Vallitseva teknologia vaikuttaa viestintätapojen ohella myös sisältöön
  8. 8. Demokraattisen keskustelukulttuurin muutos: yksinkertaisempaa ja julmempaa? • Huomio/Addiktioalgoritmit: sisältöjen laadulla ei ole mitään väliä, kunhan ne pitävät ihmiset palveluissa mahdollisimman pitkään. • Tutkimuksissa on havaittu, että viha ja närkästys ovat tehokkaita viestin levittäjiä. • Näiden tunteiden herättäminen on alustan etu, ja näitä tunnetiloja taitavasti hyödyntävät toimijat ovat vahvoilla.
  9. 9. Suomessakin somen logiikka suosii kärjekästä keskustelua Kansanedustajien Twitter-viestinnässä nokittelu ja kampanjointi korostuivat sekä määrällisesti (keltaiset palkit) että vaikuttavuudeltaan (mustat palkit) verrattuna politiikan arkisempiin aiheisiin. Tarkastelujakso on maaliskuusta 2019 maaliskuuhun 2020. Lähde: Meedius International: Tutkimus kansanedustajien viestinnästä sosiaalisessa mediassa
  10. 10. Lähde: ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon”: https://tietokayttoon.fi/-/tutkimus-yleistyva-vihapuhe-vahentaa-osallistumista- politiikkaan-ja-julkiseen-keskusteluun
  11. 11. Sosiaalisen median demokratialupausta ei ole lopullisesti menetetty
  12. 12. Huomioalgoritmien tyrannia Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen kannalta? • Mediavälitteinen vaikuttaminen polarisoituu: Niiden tahojen valta kasvaa, joilla on kyky hyödyntää tai varaa ostaa tehokkaimpia vaikuttamiskeinoja, muiden vaikutusmahdollisuudet heikkenevät • Entistäkin keskeisimmiksi vaikuttamisen tavoiksi nousevat häikäilemättömyys, kyky vedota tunteisiin, kyky erottua muista ja toisaalta myös kyky pysytellä jatkuvasti näkyvissä viestinnän määrän ansiosta. Huomio ja kyky kärjistää on valtaa • Luottamus yhteiskunnan rakenteita, instituutioita ja muita ihmisiä kohtaan on heikentynyt ja politiikan raadollistuminen on madaltanut yleistä mielenkiintoa yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan
  13. 13. Portinvartijoiden kasvava valta Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen kannalta? • Valta säädellä tiedonvälitystä on keskittynyt sekä perinteisille että uusille portinvartijoilla, mikä on johtanut entistäkin korostuneemmin suuruuden ekonomiaan informaatiomarkkinoilla • Vaikutusvaltaa yhteiskuntaan on niillä, jotka osaavat läpäistä vahvojen portinvartijoiden seulan. Tieto on edelleen valtaa • Mediavälitteinen viestintä, samoin kuin esimerkiksi poliittinen toiminta, on ammattimaistunutta ja samalla myös etääntynyt ihmisten arjesta • Yhteiskunnasta kumpuavat heikot signaalit tai vaihtoehtoiset äänet eivät välttämättä pääse esiin tai osallisiksi keskusteluun. Samalla osa kansankunnan voimavaroista jää hyödyntämättä. Julkisessa keskustelussa muodostuva kuva osallistumisen tavoista ja muodoista voi jäädä kapeaksi
  14. 14. Luottamusta vahvistavat verkostot Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen kannalta? • Luottamusta vahvistavat verkostot mahdollistavat moninaiset vaikuttamisen tavat ja vallan muodot. Vahvoilla ovat toimijat, jotka ovat yhteistyökykyisiä ja joilla on sosiaalista pääomaa, jonka varaan rakentaa ja kehittää verkostoja kulloisenkin tarpeen mukaan: sekä hetkellisesti tietyn aiheen ympärille että pitkäjänteisemmin. Kyky innostaa on valtaa • Sosiaalisen median alustojen monipuolistuminen ja ihmisten kasvanut autonomia suhteessa heitä ympäröivään mediatodellisuuteen ovat muuttaneet toimijuussuhteita: osallistumisen paikkoja on entistä enemmän ja kansalaisella on aiempaa paremmat mahdollisuudet valita itseään kiinnostavat tavat vaikuttaa ja ottaa kantaa • Tämä pakottaa yhteiskunnalliset toimijat perustelemaan olemassaolonsa entistä paremmin ihmisten kielellä ja arjen tasolla
  15. 15. Eriytyvät mediatodellisuudet Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen kannalta? • Yksittäisten asioiden tai aiheiden ympärille rakennetuilla tai rakentuneilla liikkeillä, jotka pystyvät mobilisoimaan omia kannattajiaan tai kohderyhmiään joko spontaanisti tai kampanjanomaisesti. Kyky politisoida yksittäisiä aiheita on valtaa. • Omassa viiteryhmässään ennestään tunnetut toimijat ovat puolueille tärkeitä äänestäjien aktivoimisessa. • Erilaisten ihmisryhmien ja ihmisten osallisuus voi eriytyä sekä osallistumisaktiivisuuden että aiheiden suhteen. Toiset jättäytyvät yhteiskunnallisen osallistumisen ja keskustelun ulkopuolelle, toisille osallisuus voi olla luonteeltaan pistemäistä ”kevytvaikuttamista”, jotkut taas saattavat olla hyvin aktiivisia yksittäisen aihepiirin suhteen. • Kansallisen tason visiot ja laajempi keskustelu yhteiskunnan arvopohjasta voi jääda taka-alalle.
  16. 16. Tarvitaan tietoisia toimenpiteitä, jotta pahimmat kehityskulut voidaan välttää
  17. 17. Pelikentän tasaaminen edellyttää toimia eri tasoilla 1. Miten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? • Sisältöjen laatustandardointi, kannusteiden poistaminen valeuutisten levittämiseltä, uudenlaisia vaihtoehtoja osallistumiselle 2. Mitä voidaan tehdä rakenteille? • Mikrotargetoinnin rajoittaminen, tiukempi julkaisijan vastuu, alustojen yhteensopivuuden parantaminen 3. Miten arvojen ja ajatusmalliemme tulisi muuttua? • Kriittinen teknologialukutaito, datatietoisuus, ymmärrys omasta vastuusta Käyttäytyminen 1 Rakenteet 2 Ajattelumallit 3 VAIKUTUSTEN LAAJUUS
  18. 18. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen –selvitys nyt saatavilla osoitteesta: https://www.sitra.fi/julkaisut/me diavalitteinen-yhteiskunnallinen- vaikuttaminen/

×