3. 3
Nuorille suoraa valtaa (ja vastuuta) olla suunnittelemassa,
neuvottelemassa ja päättämässä nuoria lähellä olevista, yhteisistä
asioista.
Kaupunkiorganisaatiolle ajassa kiinni olevaa tietoa ja osaamista
kohdentaa resursseja sinne mihin nuoret ne tarvitsevat.
Osallistuva budjetointi eri vaiheineen tarjoaa mahdollisuuden ottaa
mukaan laajoja osallistujajoukkoja.
Nuorisotyön muoto: osallisuus, kansalais- ja demokratiakasvatus,
yhdessä tekeminen, toisten hyväksi toimiminen.
Miksi nuorisopalveluissa tehdään osallistuvaa
budjetointia?
4. 4
RuutiBudjetti
-prosessi lukuina 2018
Yhteensä noin 11 000 nuorta osallistui RuutiBudjetin eri vaiheisiin
vuonna 2018 (ikäluokat 13-17 –vuotta Helsingissä yhteensä n. 26 000).
RuutiBudjettia toteutettiin 61:ssä Helsingin 74:stä yläkoulusta.
RuutiBudjettia toteuttaa nuorisopalveluissa 16 nuorisotyöyksikköä (14 alueellista
yksikköä, ruotsinkielisen nuorisotyön yksikkö sekä ympäristötoiminnan yksikkö).
6. Nuorisotyöyksikön resurssit ja toiminta – toiminnan suunnittelu ja
budjetti sekä työntekijäresurssien kohdentaminen.
Nuorisopalveluiden yhteinen RuutiBudjetti-raha, 150 000€.
Muiden toimialojen resurssit, nuorten aloitejärjestelmän kautta.
Uusi! Helsingin osallistuva budjetointi Omastadi (4,4 milj. €).
6
RuutiBudjetti avaa deliberaatiolle
useita eri resursseja
7. 7
Millaista toimintaa tämä
tuottaa?
2018 toimenpiteitä yhteensä 100.
Toteutuneita mm. Älä ignooraa –kampanja, Sä päätät –
seksuaalikasvatusvideot, Nuorten ekokahvila, Kahvila
Cataleya, leirejä, retki Megazoneen, sommarläger,
aktivitetsdag, enemmän työpaikkoja nuorille, lisää valaistusta
alueelle, hengailupaikkoja, Kantsufest, Movies and Food –
fest, eSports pelitapahtuma, lajikokeilut, Tattiksen
pesupaikka, maksuttomia kerhoja, kuntosalimahdollisuuksia
nuorille, hygieniapassit alueen nuorille, puhelinten
latauspisteet koululle, Laajasalon katufestarit…….